Mikä saa ihmisen kannattamaan pakkoruotsia?

Otetaan ihan vielä esimerkki:

NYKYTILANNE

KAIKKI (suomenkieliset) oppilaat opiskelevat A1-kieltä sekä B1-ruotsia. Siis aivan kaikki opiskelevat ruotsia riippumatta siitä että onko ruotsin kieleen kiinnostusta vai ei.

Monien oppilaiden mielenkiinto kieliä kohtaan menee siinä, että vuosia opiskellaan sitä ruotsia. Ei ole kenties halua enää valita muita kieliä kun joutuu sitä itselleen vastenmielistä kieltä opiskelemaan.

UUSI TILANNE (pakkoruotsi poistettu)

KAIKKI opiskelevat A1- ja B1-kieltä. Kielet saa itse valita oman kiinnostuksen mukaan koulun tarjonnasta.

Kielten opiskelu on mieluisampaa kun olet saanut itse valita itsellesi ne kielet, joita haluat opiskella. Oppimisen motivaatio on aivan eri tasolla.

Kahden itselle mieluisan kielen jälkeen valitsee todennäköisemmin vielä sen kolmannen ja jopa neljännenkin kielen.

Ja sitten toinen esimerkki:

Ruokapöydässä lapsi pakotetaan syömään lautanen tyhjäksi. Pöydässä pitää istua niin kauan että ruoka on syöty. Luuletko että tämä edistää lapsen halua syödä noita ruokia, mistä ei pidä? Ei vaan aiheuttaa vaan kaikenlaisia traumoja.

Tähän on turha ottaa vertailuun YLEISMAAILMALLISIA oppiaineita. Nyt puhutaan kielistä, jotka eivät yleismaailmallisia oppiaineita ole.

Kaikilla olisi edelleen pakollisena kaksi vierasta kieltä eli A1- ja B1-kieli.

VALINNAISTEN kielten opiskelua.

UUSI TILANNE (pakkoruotsi poistettu) KAIKKI opiskelevat A1- ja B1-kieltä. Kielet saa itse valita oman kiinnostuksen mukaan koulun tarjonnasta.

Kunta voi tarjota vaikka 100 kieliä, mutta jos riittävän suurta ryhmää ei synny ei kieltä opeteta ko. koulussa eikä välttämättä koko kunnassa, joten siihen ei koulun vaihtaminenkaan auta.

Koska Suomessa on väestönosa joka on ruotsinkielinen, ja jotka ovat tämän maan kansalaisia samalla tavalla kuin muutkin. Se, että kansalaisten aseman tasavartaisuus pyritään (tai no, paras ehkä käyttää tässä imperfektiä, kun nykyistä kehitystä seuraa) turvaamaan, lisää yhteiskuntarauhan säilymisen mahdollisuuksia ja on yksi esimerkki siitä, miksi Pohjoismainen yhteiskuntamalli on (ollut) kaikkein toimivin.



Ja lisäksi, koska ruotsin opiskelusta ei ole kenellekään mitään haittaa. En osaa ajatella niin, että ruotsin oppiminen olisi pois muiden kielien oppimiselta.



Yleisesti ottaen näen tämän "pakkoruotsi"-vouhotuksen osana asennetta, jossa ollaan pikkusieluisia, kateellisia ja vihamielisiä kaikkea itselle vierasta kohtaan.

Koska Suomessa on väestönosa joka on ruotsinkielinen, ja jotka ovat tämän maan kansalaisia samalla tavalla kuin muutkin. Se, että kansalaisten aseman tasavartaisuus pyritään (tai no, paras ehkä käyttää tässä imperfektiä, kun nykyistä kehitystä seuraa) turvaamaan, lisää yhteiskuntarauhan säilymisen mahdollisuuksia ja on yksi esimerkki siitä, miksi Pohjoismainen yhteiskuntamalli on (ollut) kaikkein toimivin.

Ja lisäksi, koska ruotsin opiskelusta ei ole kenellekään mitään haittaa. En osaa ajatella niin, että ruotsin oppiminen olisi pois muiden kielien oppimiselta.

Yleisesti ottaen näen tämän "pakkoruotsi"-vouhotuksen osana asennetta, jossa ollaan pikkusieluisia, kateellisia ja vihamielisiä kaikkea itselle vierasta kohtaan.

Tajuaisit nyt, että kun toisia on 5% ja toisia 95%, niin ei heillä voi mitenkään tosielämässä olla rinnakkaista asemaa, vaikka lakikirja sanoisi mitä.

Ja mihin unohdat saamenkieliset? He ovat tämän maan kansalaisia samalla tavalla kuin muutkin. Miksi ei ole pakkosaamea?

Ruotsin opiskelu vie ajallisesti paikan toiselta kieleltä. Kouluissa ei ole rajattomasti oppitunteja! Miten tämä on joillekin niin vaikeata tajuta?

Tutkimusten mukaan kaikkein kriittisimmin pakkoruotsiin suhtautuvat korkeimmin koulutetut. Ja kansasta 70% vastustaa pakkoruotsia. Aika paljon siis suomalaisia, jotka ovat "pikkusieluisia, kateellisia ja vihamielisiä kaikkea itselle vierasta kohtaan."

Minulla ei sinällään yksityishenkilönä ole mitään hinkua määrätä toisten ihmisten lasten asioista. Mielestäni vain hyvinvointivaltion toimintaperiaatteisiin kuuluu, että se tarjoaa jokaiselle taustasta ja varallisuudesta riippumatta yhtälaisen mahdollisuuden toimia kyseisessä yhteiskunnassa. Molempien virallisten kielten hallinta on minusta osa tätä toimintakykyä.

Ei ole sinulle koskaan sitten tullut mieleen, että kun toisia on 5% ja toisia 95%, niin eiväthän ne mitenkään voi todellisuudessa olla rinnakkaisessa asemassa? Ei mitenkään voida veloittaa enemmistöä osaamaan 5% vähemmistökieltä. Johan tuollaiselle logiikalle nauravat harakatkin.

Pyrin keskustelemaan täysin asiallisesti, ja viestissäni ilmeni selkeästi, että esitän vain oman subjektiivisen mielipiteeni, jota muiden ei tarvitse hyväksyä. AP kysyi, mikä saa jonkun kannattamaan pakkoruotsia ja minä vastasin juuri tähän kysymykseen omasta näkökulmastani perustellen ja argumentoiden. Mielestäni ei ole fiksua ivailla mielipiteelleni ja kohdella alentuvasti. Kekustelussa vasta-argumentin voi osoittaa naurettavaksi myös asiallisesti.

En pidä suomen kieltä ja ruotsin kieltä rinnakkaisessa asemassa olevina sikäli, että ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia on suhteessa todella huomattavasti suomenkielisiä vähemmän ja suomenkieliset ovat siis vahva enemmistö. Tilanne on kuitenkin se, että Suomi on virallisesti laissa ilmaistuna kaksikielinen maa, joka tietyissä yhteyksissä VAATII kansalaisiaan osamaan kummatkin kielet. On mielestäni oikeudenmukaista, että tähän osaamiseen annetaan ehdoton mahdollisuus kaikille mm. koulutuspoliittisia ratkaisuja tekemällä. Olen myös sitä mieltä, että niinden äidinkielenään ruotsia puhuvien suomalaisten on todella oikeus saada palvelua ruotsiksi ja että historiallisista syistä ruotsinkielisellä väestöllä on ja tulee jatkossakin olla tietty erityisasema Suomessa.

Perusteluitani voi pitää heppoisina, mutta tätä mieltä silti olen. Hyväksyn sen, että joku muu on eri mieltä, ja jos asia joskus menee äänestykseen, enemmistön kanta voitakoon (eli todennäköisesti pakollisesta ruotsista nykymuodossaan luovuttaisiin). Olisin valmis kannattamaan pakollisesta ruotsista, jos valtio todella panostaisi uuteen, myös ruotsinkieliset palvelut turvaavaan systeemiin, joka toimisi edes yhtä hyvin tai paremmin kuin nykyinen pakolliseen toiseen kotimaiseen perustuva järjestelmä. Minua siis lähinnä pelottaa se, että äidinkielisten ruotsinpuhujien asema heikkenisi entisestään, jos "pakkoruotsi" poistuisi.

Seuraava vähän asian vierestä. Olen itse kieli-ihmisiä ja opiskellut alaa (jota sydämestäni rakastan). Äidinkieli on tärkeä asia. Nyt Suomessa onkin uudenlainen tilanne, kun pakolaisperäisiä maahanmuuttajia on niin paljon ja kielten kirjo lisääntynyt. Suhteellisen suuri prosentti Suomessa asuvista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin Suomea. Tiedostan tämän ja ymmärrän, etteivät ruotsinkieliset ole Suomessa ainoa marginaalisempi kieliryhmä, vaan muitakin kieleen, virallisen kielen oppimiseen, ammattiin pääsyyn ja palveluiden toteutumiseen liittyviä haasteita on.

t. 137, muistaakseni (otsikolla "Ruotsin kielen virallinen asema")

Kirjoittaja on siis numero 37, ei 137. Vahingossa hypähti ylimääräinen ykkönen mukaan. Lisäksi kohdassa "Olisin valmis kannattamaan pakollisesta ruotsista" pitäisi tietysti lukea, että olisin valmis kannattamaan pakollisesta ruotsista _luopumista_.



37

kääntyy vain ruotsinkielisiä vastaan. Pakkoruotsi poistuu lähitulevaisuudessa, se on fakta. Mutta jos esitätte asian niin, että kaksikielisyys vaatii pakkoruotsia, niin silloin myös kaksikielisyys on vaarassa.



Eli miettikääpä nyt, mitä puhutte. Kun todellisuudessa se kaksikielisyys ei vaadi pakkoruotsia.

En ole ruotsinkielinen ja koulussakin olin aika huono ruotsissa. Mielestäni kuitenkin

1. olisi pahaksi Suomelle, jos emme osaisi omien naapurimaidemme kieliä. Pienenä maana skandinavian ja Venäjän välissä mielestäni suomalaisilla tulee olla käsitys ainakin toisesta jos ei molemmista kielistä, sillä sijaintimme ei tule muuttumaan.

2. ruotsinopiskelu vähenisi huimasti, jos se muuttuisi vapaaehtoiseksi, sillä kavereiden paine on sen verran suuri kielivalintoja tehdessä että moni nuori ei yksinkertaisesti "kehtaisi" valita ruotsia.

3. kielikeskustelussa haiskahtaa ikävä näyttämisenhalu ja alemmuuskompleksi ruotsinkielisiä kohtaan, halutaan ikäänkuin "näyttää niille".

4. Suomessa on jo ihan tarpeeksi nurkkakuntaisuutta muutenkin, ruotsintaito lisää yhteisyydentunnetta skandinaviaan.

En ole ruotsinkielinen ja koulussakin olin aika huono ruotsissa. Mielestäni kuitenkin

1. olisi pahaksi Suomelle, jos emme osaisi omien naapurimaidemme kieliä. Pienenä maana skandinavian ja Venäjän välissä mielestäni suomalaisilla tulee olla käsitys ainakin toisesta jos ei molemmista kielistä, sillä sijaintimme ei tule muuttumaan.

2. ruotsinopiskelu vähenisi huimasti, jos se muuttuisi vapaaehtoiseksi, sillä kavereiden paine on sen verran suuri kielivalintoja tehdessä että moni nuori ei yksinkertaisesti "kehtaisi" valita ruotsia.

3. kielikeskustelussa haiskahtaa ikävä näyttämisenhalu ja alemmuuskompleksi ruotsinkielisiä kohtaan, halutaan ikäänkuin "näyttää niille".

4. Suomessa on jo ihan tarpeeksi nurkkakuntaisuutta muutenkin, ruotsintaito lisää yhteisyydentunnetta skandinaviaan.

Miksi se "naapurin kieli" pitäsi olla pakolla juuri ruotsi? Miksei venäjä, norja tai viro?

Ja miksi meidän pitäisi lisätä yhteisyydentunnetta Skandinaviaan, sillä mehän emme edes kuulu koko Skandinaviaan? Pohjoismaihin me kuulumme ja suomi on Pohjoismaiden toiseksi suurin kieli.

Kun ruotsin opiskelu vähenisi, samalla muiden kielten opiskelu lisääntyisi (sillä edelleen olisi pakko lukea vähintän kahta vierasta kieltä). Kansan kielitaito siis monipuolistuisi ja sehän on pelkästään hyvä asia.

3. kielikeskustelussa haiskahtaa ikävä näyttämisenhalu ja alemmuuskompleksi ruotsinkielisiä kohtaan, halutaan ikäänkuin "näyttää niille".

Mitäköhän me sitten "näytämme niille"?

"Näytämmekö" myös saamenkielisille, koska emme halua opiskella pakolla heidän kieltään?

että se kielivalikoima on 100 kieltä tms. Hyvin rajattu se tulee olemaan mutta edes jonkinlainen valinnaisuus on parempi kuin se, että kaikille pakotetaan sama kieli.

UUSI TILANNE (pakkoruotsi poistettu) KAIKKI opiskelevat A1- ja B1-kieltä. Kielet saa itse valita oman kiinnostuksen mukaan koulun tarjonnasta.

Kunta voi tarjota vaikka 100 kieliä, mutta jos riittävän suurta ryhmää ei synny ei kieltä opeteta ko. koulussa eikä välttämättä koko kunnassa, joten siihen ei koulun vaihtaminenkaan auta.

sitten toisena kielenä (joko ala-asteen lopulla tai yläasteen alussa, miten nuo nyt sitten päättävät asian): jokin kieli paletista ruotsi, saksa, ranska, venäjä. Kyllä tähän pitäisi olla varaa !

Koska Suomessa on väestönosa joka on ruotsinkielinen, ja jotka ovat tämän maan kansalaisia samalla tavalla kuin muutkin. Se, että kansalaisten aseman tasavartaisuus pyritään (tai no, paras ehkä käyttää tässä imperfektiä, kun nykyistä kehitystä seuraa) turvaamaan, lisää yhteiskuntarauhan säilymisen mahdollisuuksia ja on yksi esimerkki siitä, miksi Pohjoismainen yhteiskuntamalli on (ollut) kaikkein toimivin.

Ja lisäksi, koska ruotsin opiskelusta ei ole kenellekään mitään haittaa. En osaa ajatella niin, että ruotsin oppiminen olisi pois muiden kielien oppimiselta.

Yleisesti ottaen näen tämän "pakkoruotsi"-vouhotuksen osana asennetta, jossa ollaan pikkusieluisia, kateellisia ja vihamielisiä kaikkea itselle vierasta kohtaan.

kansalaisia ovat jne. Pitäiskö meille ottaa pakkosaame käyttöön, koska eihän sitä koskaan tiedä jos vaikka sitten joskus löytää itsensä sieltä lapin perukoilta ja tarviskin saamea?

Ja kyllä siitä ruotsin kielestä voi olla haittaa, se voi estää jonkun muun kielen opiskelun, kielen joka voisi olla sille ihmiselle paljon hyödyllisempi ja avata niitä ovia paljon enemmän. Miksi on niin vaikea myöntää, että ruotsista ei kaikille ole mitään hyötyä vaan pikemminkin haittaa? Koulussa on rajallinen määrä tunteja ja jos osa niistä tuhlataan turhaan kieleen niin onhan siitä haittaa.

Ja kyllä siitä ruotsin kielestä voi olla haittaa, se voi estää jonkun muun kielen opiskelun, kielen joka voisi olla sille ihmiselle paljon hyödyllisempi ja avata niitä ovia paljon enemmän. Miksi on niin vaikea myöntää, että ruotsista ei kaikille ole mitään hyötyä vaan pikemminkin haittaa? Koulussa on rajallinen määrä tunteja ja jos osa niistä tuhlataan turhaan kieleen niin onhan siitä haittaa.

Ruotsin kielen opiskelusta on se haitta, että suomenkielisellä alueella ei ole minkäänlaista motivaatiota eikä ympäristö mitenkään tue ruotsin oppimista. Ei kukaan rupea katsomaan jotain FST:tä sen vuoksi, että keinotekoisesti olisi motivaatio ruotsin opiskeluun.

Ruotsin kieltä ei siis opita, koska ei ole motivaatiota, mutta siihen kuluu aikaa, ja samalla yleinen motivaatio kielten opiskeluun laskee.

Kaikissa kouluissahan ei tarvitse syntyä kaikkien kielien ryhmiä. Riittää että kunnan yhdessä koulussa on esimerkiksi ranskan kielen B1-ryhmä. Tähän kouluun tulevat sitten ne, jotka ovat tämän kielen valinneet. Seitsemmännelle luokalle muutenkin yleensä siirrytään uuteen kouluun, joten koulunvaihto ei ole ongelma.



Pienemmillä paikkakunnilla voi käydä niin, että kaikkia ryhmiä ei tule, mutta silloinkin on aina vaihtoehtona naapurikunnan koulut.

Kaikissa kouluissahan ei tarvitse syntyä kaikkien kielien ryhmiä. Riittää että kunnan yhdessä koulussa on esimerkiksi ranskan kielen B1-ryhmä. Tähän kouluun tulevat sitten ne, jotka ovat tämän kielen valinneet. Seitsemmännelle luokalle muutenkin yleensä siirrytään uuteen kouluun, joten koulunvaihto ei ole ongelma.

Pienemmillä paikkakunnilla voi käydä niin, että kaikkia ryhmiä ei tule, mutta silloinkin on aina vaihtoehtona naapurikunnan koulut.

Tälläkin hetkellä käytetään joissain koulussa kielten opiskelussa epäopetusta (siis videoneuvottelusysteemi). Tällä voidaan taata, että jokaisessa pikkukoulussakin voidaan tarjota sama paletti.

Kaikissa kouluissahan ei tarvitse syntyä kaikkien kielien ryhmiä. Riittää että kunnan yhdessä koulussa on esimerkiksi ranskan kielen B1-ryhmä. Tähän kouluun tulevat sitten ne, jotka ovat tämän kielen valinneet. Seitsemmännelle luokalle muutenkin yleensä siirrytään uuteen kouluun, joten koulunvaihto ei ole ongelma.

Pienemmillä paikkakunnilla voi käydä niin, että kaikkia ryhmiä ei tule, mutta silloinkin on aina vaihtoehtona naapurikunnan koulut.

Tälläkin hetkellä käytetään joissain koulussa kielten opiskelussa epäopetusta (siis videoneuvottelusysteemi). Tällä voidaan taata, että jokaisessa pikkukoulussakin voidaan tarjota sama paletti.

Voisi tehdä vaikka niin, että opettaja on osan viikosta toisen kunnan koulussa ja osan toisessa ja aina se toinen porukka on mukana videoneuvottelun kautta.

alemmuuskompleksi ruotsalaisia kohtaan, puhutaan hannu hanhinta ja suomenruotsalaisethan on kaikki muka jotenkin kultalusikka suussa syntynyttä bättre folkia. Tottahan se on, että koko Suomi kuului aikoinaan Ruotsille ja edelleenkin monen suuren omaisuuden takaa löytyy suomenruotsalaisia. He myös tutkimusten mukaan ovat keskimäärin onnellisempia ja terveempiä kuin suomenkieliset, olikohan syynä suurempi yhteisöllisyys. Kaikki tämä aiheuttaa joissakin suomalaisissa alemmuudentunnetta ja koska kielikysymys on ainoa tapa "kapinoida" heitä vastaan niin olkoon aseena siis ruostinkielen asema. Tässä suomalaiset tekevät mielestäni vain hallaa itselleen.



Saamelaiset ovat historiallisesti olleet suomalaisten alistamia, omistavat lähinnä poroja eivätkä näy julkisuudessa joten ovat ihan eri asemassa. Pieni kielivähemmistö muutenkin verrattuna koko skandinaviaan.

Kaikissa kouluissahan ei tarvitse syntyä kaikkien kielien ryhmiä. Riittää että kunnan yhdessä koulussa on esimerkiksi ranskan kielen B1-ryhmä. Tähän kouluun tulevat sitten ne, jotka ovat tämän kielen valinneet. Seitsemmännelle luokalle muutenkin yleensä siirrytään uuteen kouluun, joten koulunvaihto ei ole ongelma. Pienemmillä paikkakunnilla voi käydä niin, että kaikkia ryhmiä ei tule, mutta silloinkin on aina vaihtoehtona naapurikunnan koulut.

Tälläkin hetkellä käytetään joissain koulussa kielten opiskelussa epäopetusta (siis videoneuvottelusysteemi). Tällä voidaan taata, että jokaisessa pikkukoulussakin voidaan tarjota sama paletti.

alemmuuskompleksi ruotsalaisia kohtaan,

En vaan ymmärrä, miten pakko-opetuksesta kieltäyminen olisi merkki jostain alemmuuskomleksista? Ilmeisesti meillä on tällainen kompleksi kaikkia maailman ihmisiä kohtaan, koska emme halua minkään kielen pakko-opetusta?