Mikä saa ihmisen kannattamaan pakkoruotsia?
On kovin vaikea ymmärtää, mikä saa yksittäisen ihmisen kannattamaan pakkoruotsia, sillä vaikka pakkoruotsia ei olisi, niin omille lapsilleen voisi silti valita koulussa sen ruotsin.
Eli mistä tämä kova tarve määrätä toisten lapsien asioista?
Kommentit (166)
Tässä yksi mielipide Ruotsista: Tukholman yliopiston dosentin ja kielitieteilijän Lars Melinin mukaan pakkoruotsin tulokset Suomessa ovat yhtä menestyksekkäitä kuin "venäjän opetus entisissä neuvostosiirtomaissa". Hänen mukaansa suomenkielisillä ei ole pätevää syytä oppia ruotsia, ja lailla siihen pakottaminen tekee konfliktin pysyväksi.
Tiedättekö miten Folktinget Ahtisaaren johdolla aikoo ratkaista tämän konfliktin? Pakkoruotsi pitää aloitaa jo ala-asteelle, jotta lapsilla ei olisi "väärää asennetta"! Tämä alkaa kuulostaa jo aivopesulta, eikä kuulu länsimaiseen demokratiaan.
Kaikissa kouluissahan ei tarvitse syntyä kaikkien kielien ryhmiä. Riittää että kunnan yhdessä koulussa on esimerkiksi ranskan kielen B1-ryhmä. Tähän kouluun tulevat sitten ne, jotka ovat tämän kielen valinneet. Seitsemmännelle luokalle muutenkin yleensä siirrytään uuteen kouluun, joten koulunvaihto ei ole ongelma. Pienemmillä paikkakunnilla voi käydä niin, että kaikkia ryhmiä ei tule, mutta silloinkin on aina vaihtoehtona naapurikunnan koulut.
Tälläkin hetkellä käytetään joissain koulussa kielten opiskelussa epäopetusta (siis videoneuvottelusysteemi). Tällä voidaan taata, että jokaisessa pikkukoulussakin voidaan tarjota sama paletti.
Nimenomaan säästösyistä jo käytössä pienissä kouluissa.
Nettiaikakaudella tämä on halpa tapa toimia.
Nimenomaan säästösyistä jo käytössä pienissä kouluissa.
Samoin ruotsinkielinen palvelu voidaan tarjota vaikka pihtiputaalla skype-tyyppisen videoyhteyden avulla. Keskitetään vaan johonkin sellainen tulkkauskeskus, johon voi koko maasta olla yhteydessä. Ei tarvitse enää yksittäisiltä virkailijoilta vaatia ruotsin taitoa.
että edes pakkoruotsin moninkertaisesti ylittävä ruotsin opiskelu ei tuo sellaista kielitaitoa, että olisi kilpailukykyinen viran saamikseksi, jos paikkaa hakee joku äidinkieleltään ruotsinkielinen. Ja miksipä ei hakisi, koska täydellinen ruotsin kielen taito on lähes aina haluttu asettaa tärkeimmäksi valintakriteeriksi, joka ohittaa monen muun taidon.
Minusta tämä on muutaman vuoden pakollista ruotsin opiskelua pahempi ongelma.
Terveisin eräs jonka kanta on alkanut pettymyksen kautta kääntyä
ja käytännössä esim. äidinkieleltään suomea puhuva lääkäri ei ikimaailmassa yllä ruotsia äidinkielenään puhuvan tasolle. Sen pitäisi kaikille olla ihan ilmiselvää ja käytännössä ruotsinkielisen potilaan on parempi ja edullisempi tietenkin tällaisissa tapauksissa puhua suomea, jota todennäköisesti pakostakin osaa aina paremmin kuin lääkäri koskaan tulee oppimaan ruotsia.
Jos lääkärin pitää kolme kertaa änkyttää sana bukspottkörtel, niin eiköhän silloin ole parempi puhua suomea. Näkeehän se jo opetusministeristä että mitä se kielitaito käytännössä on.
On siis yksi yhteinen kieli jota puhumalla asiat tulevat parhaiten ja tehokkaimmin hoidetuksi ja se on tällaisissa tapauksissa käytännössä aina suomi, ovat vaatimukset millaisia ovat. Luulen että 80-90% suomenruotsalaisista siis em. syystä puhuu suomea lääkärillä ja loput käyvät ruotsinkielisillä lääkäreillä, joita siis koulutetaan suhteellisesti muutenkin enemmän kuin suomenkielisiä.
Toisaalta YLEn kyselyssä 20 suurimmassa suomalaisessa yrityksessä ei vaadita ruotsin kielen taitoa. Tuokin osaltaan todistaa sitä, että kielivaatimukset ovat usein keinotekoisia.
näyttää ainakin suomalaisten kesken aiheuttavan. Sitä ei kai kukaan voi kiistää. Ruotsalaisista ja mahdollisesta eripurasta heidän kanssaan jotkut kuitenkin pitävät suurtakin huolta. Ruotsissa lähinnä ihmetellään Suomen pakkoruotsia vaikka tietty juuri nyt onkin asia tapetilla ja media Ruotsissa sensaatiomaisesti ja virheellisesti raportoi.
Pakkoruotsi aiheuttaa myös yksipuolisuutta kielten osaamisessa ja antaa selvää tasoitusta vaikka juuri Ruotsiin nähden.
Tässä yksi mielipide Ruotsista: Tukholman yliopiston dosentin ja kielitieteilijän Lars Melinin mukaan pakkoruotsin tulokset Suomessa ovat yhtä menestyksekkäitä kuin "venäjän opetus entisissä neuvostosiirtomaissa". Hänen mukaansa suomenkielisillä ei ole pätevää syytä oppia ruotsia, ja lailla siihen pakottaminen tekee konfliktin pysyväksi.
Venäjää puhuu maailmassa 270 miljoonaa ihmistä, ruotsia 9. Ero on 30-kertainen. Lisäksi turismi Venäjältä Suomeen on suurempaa kuin koko EU:n alueelta yhteensä, mutta tällaisethan eivät mitään oikeita perusteluja toisten mielestä ole.