Lue keskustelun säännöt.
Kyllä on huvittavia nämä jutut, kuinka köyhemmät osaavat
15.03.2011 |
arvostaa elämän pieniä asioita. Ja ajatellaan, että jos on rahaa enemmän, niin on heti kauhea tuhlari ja öykkäri ja elämä menee vain materian perässä juoksemiseen. Toisaalta, ehkä on hyväkin köyhempien näin luulevan, eivätpä joudu entistä enemmän kadehtimaan ihmisiä joilla on niin raha-asiat kuin muutkin asiat hyvin.
Kommentit (103)
Mutta minusta ei voi verrata keskenään Keravalla ja Argentiinassa lomailua, vaikka kuinka yrität asian muuksi muuttaa.
Kerava nyt on aika hölmö esimerkki tässä ketjussa. Minäkin valitsisin noista kahdesta mieluummin Argentiinan, ja muutenkin valitsisin mieluummin ulkomaan kohteen kuin kotimaan loman. (Mutta usein se ulkomaan loma onkin halvempi, koska Suomessa on aika kallista kulkea ja majoittua.) Tunnen kuitenkin ihmisiä, jotka valitsevat mieluummin jonkun hyttystensyömän pikkumökin jostain korvesta ja istuvat siellä kuistilla, kulkevat metsässä ja uivat järvessä koko kesäloman, eivätkä lähdekään reissaamaan jänniin kohteisiin maailmalle.
Itselläni on kokemusta molemmista, ja niiden anti on molempien parhaimmillaan tosi hyvä. Näitä ei kuitenkaan voi ehkä verrata, koska ne vastaavat ihan eri tarpeisiin, ja pitää muistaa, että eri ihmiset haluavat eri asioita.
Eli joku voi hyvinkin nauttia enemmän vaikka lomaviikosta sukulaisten mökillä kuin lomaviikosta siellä Argentiinassa, ihan riippuen siitä, millainen olo on ja mitä kaipaa juuri sillä hetkellä. Tajusitteko mitä ajan takaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lomanviettotapoja, kumpiakaan ei olisi ilman matkailijoita
Meille ne kotimaan menot on kokemuksia, josta lapset nauttivat.
Olen käynyt nuorena paljon ulkomailla ja mistään ei kyllä jäädä paitsi, se on varma.
T.7matkustella, eihän siitä ole kysymys.En nyt kuitenkaan menisi vertaamaan Afrikan safaria ja kotimaan kylpylää keskenään.
Moni on kertonut asioista, jotka tekevät onnelliseksi, kun sitä rahaa on. Yleensä tuo matkustleu on tuotu esiin rikkaiden huvina, ja kiistattahan siinä on monia hyviä puolia. Itse en tunne mielettömän rikkaita, emmekä me ole mielettömän köyhiä. Me olemme ehkä keskiluokan alapuolella hiukan, ystäväpariskuntamme taas on keskiluokan yläpuolella.
Ystäväpariskuntamme nauttii kyllä elämästään - omalla tavallaan. Heillä on hienot autot ja iso, kaunis koti keskeisellä paikalla lyhyjen kulkuyhteyksien päässä molempien työpaikoista. Heillä ostetaan laadukasta ruokaa, laadukkaita vaatteita ja matkustetaan 3-4 kertaa vuodessa. Lapsilla on kalliit harrastukset, samoin vanhemmilla, ja kalentereiden kanssa suunnitellaan menot. Yhteistä aikaa on sitten näillä lomamatkoilla. Ihan mukavaa elämää mutta niin kiireistä ja valmista. Matkat ovat aina sellaisiin kohteisiin, joissa on lapsiperheen helppo olla (Kanarian saaret, Thaimaa, Turkki, Kypros). Luulen, että ovat melko tyytyväisiä elämäänsä, mutta itse en olisi, jos meillä olisi heidän tulotasonsa.
Heidän tulotasollaan panostettaisiin meillä perheen yhteiseen aikaan. Jäisin kotiin tai tekisin osa-aikaista työviikkoa. Meille hankittaisiin siivooja. Saisin ostettua enemmän luomutuotteita. Lasten kanssa tehtäisiin kunnon kylpyläreissu ainakin kerran vuodessa, kun rakastavat uimista. Ulkomaanmatkojakin tehtäisiin kerran vuodessa tai kahdessa. Kohde ei välttämättä olisi kovin kaukana, missään nimessä ei Euroopan ulkopuolella. Me emme etsi extreme-kokemuksia eikä se viidakkosafari räjäytä tajuntaamme sen enempää kuin jo mainittu Argentiinakaan. Tärkeinä olisi löytää lapsille se juttu, joka tekisi siitä maasta tutkimisen arvoisen. Etukäteen valmistauduttaisiin huolella, opeteltaisiin paikallista kieltä ainakin muutaman sanan verran, mietittäisiin vierailukohteet ja pyrittäisiin löytämään siitä maasta jotain mieleen jäävää mutta ei niin tyypillistä. Jälkeenpäin tehtäisiin yhdessä valokuvista, kuiteista ja lipuista yhteinen leikekirja.
En jaksa ymmärtää tuota kilpajuoksua läpi maapallon. Kaikki on nähtävä, ja mitä eksoottisempaa sen parempaa. Silti juostaan niitä turistirysiä läpi (ei se safarikaan ole paikallisia varten tehty), jotta lapset saavat kokemuksia, mutta kun niitä kokemuksia tulee vuosittain useita, jäävät ne varmasti lasten mielissä pelkäksi massaksi. Hotellit ja uima-altaat alkavat vain muistuttaa toinen toisiaan.
Sen saman turistirysän voi muuttaa toisenlaiseksi, kun etukäteen paneudutaan paikan tarjontaan ja jälkikäteen käydään yhteisiä kokemuksia läpi. Mutta aika moni rikas ei ehdi. On tärkeämpää kiirehtiä varaamaan se seuraava matka...