Lue keskustelun säännöt.
Välillä mietin, mitä järkeä työnteossa kipulääkkeiden voimalla on
20.06.2026 |
Sairastan useita fyysisiä sairauksia, joiden vuoksi joudun käyttämään kipulääkkeitä. Nyt olin lomalla 4 viikkoa, pärjäsin satunnaisilla kipulääkkeillä. Maanantaina paluu arkeen ja töihin, ja joudun jo etukäteen nostamaan lääkeannostukset "arkimoodiin", eli useita voimakkaita kipulääkkeitä päivään. Muuten hermokipu estää työnteon.
Lääke on niin vahva ettei sitä uusikaan, kuin lääkkeen määrännyt lääkäri.
Tässä kohtaa miettii, mitä järkeä tässä nyt on. Käyttää noin vahvaa lääkitystä, että pärjää työssä. Tosin enhän esimerkiksi kuntoutustukea voisi hakea, koska en ole ollut sairauslomalla pitkään aikaan. Riittävän lääkityksen ja mukautusten avulla olen selvinnyt. Jos lopettaisin lääkkeet, olisin heti sairauslomalla, koska hermokipu on sietämätöntä.
En tiedä miksi kirjoitan, ehkä vertaistukea hakeakseni? Tämä työ on oikeastaan ainoa mahdollisuuteni enää työllistyä, siksi sinnittelen. Uudelleenkoulutus ei kohdallani ole enää järkevää, ja kevyempää ja sopivampaa työtä ei ole olemassa. Siksi pitäisi kai olla vaan tyytyväinen. Silti joskus väsyttää tämä.
Kommentit (3)
Kyllä tuosta näkökulmastasi voi ihan siitä keskustelemista varten varata ajan lääkäriltä. Sinua varmaankin hoidetaan monella erikoisalalla, mutta työntekopohdintoihin nähden paras asiantuntija lienee työterveyshuollon erikoislääkäri.
Se että ponnistelee työelämään kaikki voimansa satsaten, ei ole kovin harvinaista. Sellaisiakin henkilöitä, jotka pääsisivät työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta haluavat priorisoida työssäolon, on koko joukko.
Tuon kertomasi miettiminen on hyvin ymmärrettävää, ja viime kädessä kovin henkilökohtainen asia. Potilasyhdistyksistäkin voi saada vertaistukea.
Lääkkeiden avulla ylipäätään eläminen ja/tai työssä käyminen on aika tavallista. T. Erikoislääkäri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuosta näkökulmastasi voi ihan siitä keskustelemista varten varata ajan lääkäriltä. Sinua varmaankin hoidetaan monella erikoisalalla, mutta työntekopohdintoihin nähden paras asiantuntija lienee työterveyshuollon erikoislääkäri.
Se että ponnistelee työelämään kaikki voimansa satsaten, ei ole kovin harvinaista. Sellaisiakin henkilöitä, jotka pääsisivät työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta haluavat priorisoida työssäolon, on koko joukko.
Tuon kertomasi miettiminen on hyvin ymmärrettävää, ja viime kädessä kovin henkilökohtainen asia. Potilasyhdistyksistäkin voi saada vertaistukea.
Lääkkeiden avulla ylipäätään eläminen ja/tai työssä käyminen on aika tavallista. T. Erikoislääkäri
Ei mulla ole hoitokontaktia tällä hetkellä mihinkään. Aina kun uusia oireita tulee, julkiselta lähete erikoissairaanhoitoon ja sitä rataa. Milloin sisätaudeille, milloin neurokirurgialle, jne. Ja yksiköt hoitaa vain omat osuutensa, juuri keväällä yhdessä leikkauksessa olin ja siten sinnekin hoitosuhde päättyi.
Pitää ehkä alkaa harkita jos varaisi yksityiselle aikaa. Kiitos kommentistasi. Ap
Nostoa. Kukaan samassa tilanteessa? Oletteko päässeet keskustelemaan lääkärin kanssa asiasta? Ap