Lue keskustelun säännöt.
tässä tarina teille jotka ette USKO että lastensuojelu osaa olla mätä
01.03.2011 |
KYLLÄ niitä lapsia REVITÄÄN hyvistä perheistä lastensuojelukoneistoon.
Esikoisemme syntyi ihan normaali vauvana joka lopetti kehityksen 1v iästä eteenpäin.Kävelemään oppi 3v ja puhetta ei tullut vielä 4v ikäisenäkään.Tutkimukset oli käynnissä koko ajan.
Lapsi oli myös todella kömpelö ja kaatuili helposti joten kolhuilta ei voinut välttyä
mutta mitä tekee päiväkoti??ilmoittaa lastensuojeluun että vanhemmat haittaa lapsen kehitystä???????????????? meille eivät puhuneet MITÄÄN.
Olimme ihan tavallinen perhe.vanhemmat päivätyössä,lapsi päiväkodissa .hoivaa ,hellyyttä ja aikaa lapselle ja ravaamista sairaalassa tutkimuksissa.lauloin lapselle paljon ja lorutin kävin muskarissa yms yms kehityksen tulemiseksi ja muka haittaan lapseni kehitystä
Lastensuojelu tantat tulivat käymään kotona ja olivat heti pk:n kanssa samaa mieltä eli vanhemmat haittaa lapsen kehitystä..ottivat lapsen kiireellisesti huostaan ja lapsi unohti kävelyn ja muitakin opittuja taitoja huostaan joutumisen jälkeen.on tapaamisissa alakuloisen oloinen ja haluaisi lähteä meidän kanssa kotiin ;( :( huostassa todettiin kehitys vammaiseksi .anteeksi pyyntö'ä ei ole herunut Espoon paska kaupungilta :(Kuulemma kaikki tukitoimetkin oltiin todettu hyödyttömiksi...Jaa a ja mitkäköhän tukitoimet
Nyt asumme toisella paikka kunnalla ja taistelemme kahden muun lapsemme kanssa isoasiskoa kotiin.Uudessa kaupungissa sossut sanoivat että espoossa on tehty virhe ja väärin mutta eivät espoossa sitä myönnä.
Nyttemmin esikoisella on todettu geenivirhe josta kehitysvammaisuus johtuu eli me vanhempina EMME molisi mitenkään voineet lapsesta normaalia tehdä.
Nyt vaan haluaisimme lapsemme kotiin.ikinä en anteeksi anna ja jos joku ihmettelee että miten tiedän uuden paikkakunnan sossun kannan niin otin toki täällä yhteyttä sossuun kun haluan lapseni kotiin.Kävivät kotikäynnilläkin ei sovitusti vaan yllättäen ja totesivat että emme todellakaan ole mikään lastensuojelu tai ongelma vaan NORMAALI perhe joka on kokenut USKOMATTOMAN vääryyden.Onneksi näitä helmiäkin löytyy :)
Mutta esikoistytöstäni näen tapaamisilla että sijaisperheessä ei kaikkiole kohdallaan :(
Kommentit (287)
Olitteko kertoneet lapsen päiväkotiin kaiken lapsesta ja lapsen diagnoosista? Olitteko vieneet päiväkotiin kaikki lapsen sairaalapaperit? Olitteko kutsuneet päiväkodin työntekijän sairaalaan kuulemaan itse hoitavien henkilöiden tutkimustulokset lapsesta?
Oliko päiväkodissa riittävästi tietoa lapsen ongelmista, kun he tekivät ilmoituksen? Johtuiko ilmoitus mahdollisesti tiedon puutteesta?
Ap kirjoitti, että diagnoosia ei ollut saatu. Tutkimuksia käynnisteltiin, mutta tuossa vaiheessa esim. neuvolastakaan ei tullut tukea. LUKEKAA VIESTIT ENNEN KOMMENTOINTIA! Diagnoosi saatiin vasta huostaanoton jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että se ap:n lapsi ei ollut erityislapsena päiväkodissa kun huostaanotto tapahtui.
Haloo... Lukutaito... Huhuu...
Kokemusta sossuluukulla ja leipäjonossa olemisesta!
Näin käy kun työ loppuu ja rahaa ei enää tule mistään. Kun lopulta toimeentulotuki tulee, niin se menee kokonaisuudessaan vuokriin, jos ei aio muuttaa kadulle...Rahaa ei jää puhelimella asioiden hoitamiseen (joita työttömyyden sattuessa on paljon, jonotusta...) eikä liikkumiseen bussilla, ruokaan jne. Söinkin kuusi kuukautta perunoita ja kaurapuuroa. Sossussa asioita hoiti vain vahtimestari - virkailija ei edes näyttäytynyt! Lopulta aloin lähettää tekstiviestejä kännykälläni tilanteestani, mutta niitä ei ymmärretty. Se johti siihen, että poliisi tunkeutui asuntooni ja jouduin kuukausiksi pakkohoitoon mielisairaalaan suljetulle osastolle. Ja pakkolääkitykseen, niin kuin lääkityksellä voisi parantaa rahapulaa ja tilanteeseensa yksin jäämistä! Olisin voinut kuolla asuntooni ja joku lopulta pahan ruumiin hajun vuoksi löytää ruumiini! Olen todella kauhistunut tätä todellisuutta, jonka nyt olen nähnyt ja kokenut, mutta se ei ole mielisairautta, vaan tämän päivän Suomea. Nyt minulla on vakavasti mielisairaan paperit, vaikka todennäköisesti en ole mielisairas ollenkaan. Hoitovirheistä ei voi todellisuudessa valittaa - se ei johda mihinkään. Systeemi on luotu sellaiseksi! Vedenpitäväksi "toimitsijoille"!
Suomi rikkoo ihmisoikeuksia näissä asioissa ja tulee saada kansainväliseen tarkkailuun ja ihmisoikeustuomioistuimeen. Tämä paikallisten ihmisten syrjäyttäminen salakavalin keinoin, joihin kuuluu köyhyysloukkuun ajaminen, on luultavasti globaali, kansainvälinen ilmiö. Alkuperäisväestö tuhotaan ja jotkut muut - rikkaat - muuttavat heidän asuinsijoilleen. Tämä on modernia sodankäyntiä, alueiden valtausta. Nyt se sota alkaa tulla näkyväksi Suomessa ja ehkä Ruotsissakin. Kaduilla elää yhä enemmän maan omia, alkuperäisiä kansalaisia - lapsiakin! Kuinka moni meistä pystyy jo näkemään tämän ilmiön lähiympäristössään? Näetkö sinä sen jo? On vain ajan kysymys niin ilmiö on yhä useamman kotiovella. Koko yhteiskunta tuhotaan perheitä ja lapsia myöten salakavalin keinoin. Turha syyttää muslimeja. On jo ihmisiä, joita ei enää oikeastaan ole olemassa - hyvä, jos pystyvät pitämään jotain Prepaid-puhelinta ja on joku osoite mitä käyttää. Jos tämä kaikki on totta niin tähän liittyy myös kansainvälinen rikollisuus ja köyhienkin liikkuminen maasta toiseen (olisivatko Helsingin kerjäläisetkin jotakin tällaista porukkaa...täältä lähtevät jotkut suomalaiset viimeisillä rahoillaan lämpimiin maihin, joihin jo halutaan palkata sossutyöntekijä ja kirkon työntekijät valittavat, että eivät enää selviä siellä elävien suomalaisten ongelmista). Tuo rikollisuus siis syrjäyttää ihmisiä salakavalin menetelmin - ja tappaa hitaasti, mutta varmasti. Osa itsemurhistakin on varmasti sellaisia, että ihmiset on ajettu nurkkaan, äärimmäisen ahtaalle tai teko on lavastettu itsemurhaksi. Surkeaan asemaan ajetut ihmiset eivät lopulta jaksa välittää enää yhtään mistään - eikä voimia ole kun elämä on käynyt liian raskaaksi. Korkeintaan elämä on hengissä pysymistä!
Kirjoittakaa Suomen köyhyydestä, köyhän elämästä - omakohtaisista kokemuksista. Se taitaa olla ainoa keino yrittää avata silmät! Älkääkä kirjoittako anonyymisti vaan ihan oikeilla nimillänne, jotta saadaan todellisia tapauksia, jotka voi viedä eteenpäin aina oikeuteen saakka!
Tämä kirjoitus on julkaistu kirjoittajan nimellä eräällä sivustolla koskien suomalaista köyhyyttä, joulukuussa 2010. Kirjoitukseen on kirjoittajan nimeen virheellisesti liitetty, että hän pyytää eroamaan kirkosta. Näin ei ole ollut asianlaita, kirjoittaja valitti ja kait siksi kirjoitus poistettiin kokonaan sivustolta.
Elämää köyhänä, TV2, Silminnäkijä, 22.03.2011
Kokemusta sossuluukulla ja leipäjonossa olemisesta!
Näin käy kun työ loppuu ja rahaa ei enää tule mistään. Kun lopulta toimeentulotuki tulee, niin se menee kokonaisuudessaan vuokriin, jos ei aio muuttaa kadulle...Rahaa ei jää puhelimella asioiden hoitamiseen (joita työttömyyden sattuessa on paljon, jonotusta...) eikä liikkumiseen bussilla, ruokaan jne. Söinkin kuusi kuukautta perunoita ja kaurapuuroa. Sossussa asioita hoiti vain vahtimestari - virkailija ei edes näyttäytynyt! Lopulta aloin lähettää tekstiviestejä kännykälläni tilanteestani, mutta niitä ei ymmärretty. Se johti siihen, että poliisi tunkeutui asuntooni ja jouduin kuukausiksi pakkohoitoon mielisairaalaan suljetulle osastolle. Ja pakkolääkitykseen, niin kuin lääkityksellä voisi parantaa rahapulaa ja tilanteeseensa yksin jäämistä! Olisin voinut kuolla asuntooni ja joku lopulta pahan ruumiin hajun vuoksi löytää ruumiini! Olen todella kauhistunut tätä todellisuutta, jonka nyt olen nähnyt ja kokenut, mutta se ei ole mielisairautta, vaan tämän päivän Suomea. Nyt minulla on vakavasti mielisairaan paperit, vaikka todennäköisesti en ole mielisairas ollenkaan. Hoitovirheistä ei voi todellisuudessa valittaa - se ei johda mihinkään. Systeemi on luotu sellaiseksi! Vedenpitäväksi "toimitsijoille"!
Suomi rikkoo ihmisoikeuksia näissä asioissa ja tulee saada kansainväliseen tarkkailuun ja ihmisoikeustuomioistuimeen. Tämä paikallisten ihmisten syrjäyttäminen salakavalin keinoin, joihin kuuluu köyhyysloukkuun ajaminen, on luultavasti globaali, kansainvälinen ilmiö. Alkuperäisväestö tuhotaan ja jotkut muut - rikkaat - muuttavat heidän asuinsijoilleen. Tämä on modernia sodankäyntiä, alueiden valtausta. Nyt se sota alkaa tulla näkyväksi Suomessa ja ehkä Ruotsissakin. Kaduilla elää yhä enemmän maan omia, alkuperäisiä kansalaisia - lapsiakin! Kuinka moni meistä pystyy jo näkemään tämän ilmiön lähiympäristössään? Näetkö sinä sen jo? On vain ajan kysymys niin ilmiö on yhä useamman kotiovella. Koko yhteiskunta tuhotaan perheitä ja lapsia myöten salakavalin keinoin. Turha syyttää muslimeja. On jo ihmisiä, joita ei enää oikeastaan ole olemassa - hyvä, jos pystyvät pitämään jotain Prepaid-puhelinta ja on joku osoite mitä käyttää. Jos tämä kaikki on totta niin tähän liittyy myös kansainvälinen rikollisuus ja köyhienkin liikkuminen maasta toiseen (olisivatko Helsingin kerjäläisetkin jotakin tällaista porukkaa...täältä lähtevät jotkut suomalaiset viimeisillä rahoillaan lämpimiin maihin, joihin jo halutaan palkata sossutyöntekijä ja kirkon työntekijät valittavat, että eivät enää selviä siellä elävien suomalaisten ongelmista). Tuo rikollisuus siis syrjäyttää ihmisiä salakavalin menetelmin - ja tappaa hitaasti, mutta varmasti. Osa itsemurhistakin on varmasti sellaisia, että ihmiset on ajettu nurkkaan, äärimmäisen ahtaalle tai teko on lavastettu itsemurhaksi. Surkeaan asemaan ajetut ihmiset eivät lopulta jaksa välittää enää yhtään mistään - eikä voimia ole kun elämä on käynyt liian raskaaksi. Korkeintaan elämä on hengissä pysymistä!
Kirjoittakaa Suomen köyhyydestä, köyhän elämästä - omakohtaisista kokemuksista. Se taitaa olla ainoa keino yrittää avata silmät! Älkääkä kirjoittako anonyymisti vaan ihan oikeilla nimillänne, jotta saadaan todellisia tapauksia, jotka voi viedä eteenpäin aina oikeuteen saakka!
Tämä kirjoitus on julkaistu kirjoittajan nimellä eräällä sivustolla koskien suomalaista köyhyyttä, joulukuussa 2010. Kirjoitukseen on kirjoittajan nimeen virheellisesti liitetty, että hän pyytää eroamaan kirkosta. Näin ei ole ollut asianlaita, kirjoittaja valitti ja kait siksi kirjoitus poistettiin kokonaan sivustolta.
Elämää köyhänä, TV2, Silminnäkijä, 22.03.2011
"En yhtään ihmettele, jos päivähoidossa herää huoli, että lapsella ei ole kaikki kunnossa, kun ei ole tietoa diagnoosista ja kuntoutustarpeesta."
Kun sillä ap:n lapsella ei ollut diagnoosia eikä mitään tietoja kuntoutustarpeesta!!!!!
LUE ENSIN JA SAARNAA SITTEN VASTA OMAA ERINOMAISUUTTASI! Olet oksettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ja minä ainakin olisin todella tarkka valvomaan tiedojen kulkemista, koska se nimenomaan on vanhemman tehtävä! Sinä vissiin olet jo itse huostauttanut lapsesi ja lykännyt vastuun muille. Toimit lähinnä autokuskin roolissa nyt sitten."
Miten sitten koulu? Antaisitko sinne tietoja lapsen tarpeesta erityisopetukseen? Sinne ei riitä pelkkä vanhemman pyyntö, vaan pitää olla paperit. Vai pistäisitkö lapsen tavalliselle luokalle, vaikka tarve olisi jopa kehitysvammaisten erityisluokkaan?
Meillä päivähoidon erityisryhmään pääsyn edellytyksenä on viedä sairaalapaperit. Sinusta olisi vastuullista olla viemättä, ja laittaa lapsi tavalliseen ryhmään? En yhtään ihmettelisi vaikka lastensuojelu tulisi kyselemään tuollaisessa tilanteessa.
Jos lapsella on tuen tarvetta, on lapsen etu, että se on tiedossa päivähoidossa ja koulussa. Eikä riitä pelkkä tieto tuen tarpeesta. Pitää myös tietää, miksi tukea tarvitaan, mitä tukea tarvitaan, ja mikä on ennuste/tavoite. Onko lapsi kuntoutumassa? Taantuuko hänen kehityksensä? Onko kehitys pysähtynyt? Mitä on tehtävissä? Miten auttaa lasta parhaiten?
Esim. erityislastentarhan opettajan koulutuksessa on paljon erilaisista lääketieteellisistä pulmista. Avustajia koulutetaan tarpeen mukaan. Erityisryhmissä saattaa työskennellä myös sairaanhoitajia. Päivähoidossa on hyvinkin tietoa ja ammattitaitoa liittyen kehitystä hidastaviin ja erityispulmia tuottaviin lasten sairauksiin/kehityshäiriöihin.
Ei se ettei monistele lapsensa papereita sinne tänne tarkoita sitä, että vanhempi ei olisi tilanteen tasalla. Päinvastoin.
Nykyään vain näköjään linja on tuo, että vanhempi vain monistaa ne paperit ja kuskaa lapsen. Muu on sitten "ammattilaisten" käsissä.
Päivähoidossa ja koulussa on muuten todella, todella, todella paljon porukkaa töissä, joilla ei ole välttämättä mitään pätevyyttä. Ei edes sitä lastenhoitajan tai opettajan koulutusta. Siellä huseeraa sivareita ja ylioppilaita nyt sitten kyökkidiagnosoimassa niitä teidän papereitanne!
Eikä se lastensuojelukaan ole terveydenhuollon koulutusta saanut! Eikä valtaosalla sielläkään ole edes sitä oman alan koulutusta, suurin osa on opiskelijoita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kirjoittaa: "Tutkimukset oli käynnissä koko ajan."
Ei meilläkään lapsella ole diagnoosia. Tutkimukset on käynnissä. Meidän sairaanhoitopiiri antaa diagnoosit yleensä vasta lähellä kouluikää. Se ei ole yhtään epätavallista. Mutta päivähoitoon viedään tietoja näistä käynnissä olevista tutkimuksista ja niiden tuloksista. Ei päivähoitoa kiinnosta niinkään se diagnoosi kuin ne tutkimustulokset.
Ap:llä oli siis ihan normaalikäytäntö. Tutkimuksia tehdään yleensä useamman vuoden ajan, ennen varsinaista diagnoosia. Niin on meidänkin lapsilla. Silti palaverejä on pidetty tutkimustuloksista, ja papereita viety päivähoitoon, vaikka varsinaista diagnoosia ei ole.
Kertokaa sitten mulle, miten teidän mielestä lastenneurologian tutkimukset ja diagnosointi menee, jos tiedätte paremmin!
ne on kesken... Kerro sinä miten voi olla diagnoosi, jos tutkimukset on kesken.
Käytännössä tuo kesken olo on usein vain sitä, että notkutaan jonossa. Ei ole mitään mitä kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erityislapsen paperit ovat niin päiväkodissa, koulussa kuin kunnan sosiaalitoimessakin. Paperia paperin perään, ja joka taholle on erikseen perusteltava / selitettävä lapsen erityistarpeet ja ongelmat.
Jos lapsi käyttäytyy kuin kehitysvammainen eikä päiväkodin henkilökunnalla ole siihen tiedossa mitään syytä, niin tottakai he ovat huolissaan, oikeastikin, toki voivat olla myös tympääntyneitä, tiedän tällaisiakin. Siis jos lapselle ei ole myönnetty mitään lisäresursseja (kahden paikalla, ryhmäavustaja tms.) niin henkilökunta joutuu tosi tiukille, ja osa henkilökunnasta on sellaista että saattaisi tehdä ilmoituksen jotta tarvittava tuki ryhmään saadaan. Jos siis vanhemmat eivät muutoin suostu yhteistyöhön.
Eikä kehitysvammaisen papereiden tulkitsemiseen mitään terveydenhuollon asiantuntemusta tarvita, niissä kerrotaan juurikin lapsen arkisista taidoista ja haasteista ja suunnitellaan sitä kuinka lasta tuetaan ja kuntoutetaan.
kokemusta on.
mitään sairaalapapereita! Eihän siellä edes ole mitään terveydenhuollon ammattitaitoakaan. Eikä päiväkodin henkilöstöä tarvitse kutsua sairaalaan! Ja miten he edes sinne pääsisivät?? Kuka maksaa sijaiset? Ja päiväkodin sisäinen tiedonkulku ei sekään voi olla vanmhempien harteilla.
eikö normaali ihminen osaa pyytää siltä vanhemmalta??
Sitäpaitsi miten niitä lisäresursseja saa, jos lapsella ei ole diagnoosia. Ei ainakaan meillä saa sillä, että vanhempi kertoo, että tutkimukset on kesken. Kyllä siihen vaaditaan se diagnoosi, eikä vanhempi voi diagnoosiksi muuttua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kun sillä ap:n lapsella ei ollut diagnoosia eikä mitään tietoja kuntoutustarpeesta!!!!! LUE ENSIN JA SAARNAA SITTEN VASTA OMAA ERINOMAISUUTTASI!"
Lapsi saa yleenstä tutkimusdiagnoosin (tutkimusten tarve määritellään), esim. kehitysviive, joka ei ole varsinainen diagnoosi, mutta joka antaa viitteen siitä, mistä on kyse. Kuntotus alkaa aina tutkimusten ohessa. Varsinainen diagnoosi tulee yleensä 2-4 vuoden seurannan jälkeen (poikkeuksena täysin selvät tapaukset, esim. Downin syndroona).
Perehtykää ensin lastenneurologian käytäntöihin, tulkaa oikaisemaan vasta sitten. Ap:n lapsella oli tutkimukset käynnissä "koko ajan". Omaa lastamme on tutkittu jo pari vuotta, eikä lopullista diagnoosia vielä ole. Mutta se ei ole estänyt meitä kutsumasta päiväkotia mukaan sairaalan palavereihin ja viemästä lapsen tutkimuspapereita päivähoitoon.
Miksi pitäisi olla diagnoosi, ennen kuin voi kuntouttaa? Miksi päivähoidossa ei kuntoutettu ap:n lasta? Meidän lapsilla esim. päivähoito on kuntoutusta. He eivät ole siellä hoidossa, vaan kuntoutuksessa. Olisi meillä tietysti ollut mahdollisuus hakea vain hoitopaikkaa. Mutta sen sijaan veimme tutkimuspaperit ja haimme päivähoidon kuntoutuspaikkaa.
Miksi teitä ärsyttää, jos kysyn ap:ltä, oliko päiväkodissa riittävät tiedot lapsen tuentarpeista? Annetaan ap:n vastata.
Mitä erinomaisuutta?! Tämä on ihan normaali käytäntö, jonka mukaan toimitaan, kun halutaan lapselle kaikki mahdollinen kuntoutus ja apu. Näin meitä on opastettu toimimaan. Ei tämä käytäntö mikään minun keksimäni ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hänen lapsensa menivät päiväkotiin, koska ap meni töihin.
ja samaan syssyyn sitten pistettiin kaikki lapset joilla ei edes ole adhd eikä mitään ongelmia kehityksessä tai missään. Tosin senkin sossu näki ongelmana kun yksi lapsistamme osoittautui silminnähden onnelliseksi ja reippaaksi lapseksi, että onko tuollainen onnellisuus enää normaalia. Nyt lapset on vapaita sijoituksesta jonka hyöty oli ihan nolla, mutta saatiinpahan laitettua 100 000e veronmaksajien rahoja muutaman kuukauden paperinukkeleikkeihin...
"Sitäpaitsi miten niitä lisäresursseja saa, jos lapsella ei ole diagnoosia. Ei ainakaan meillä saa sillä, että vanhempi kertoo, että tutkimukset on kesken. Kyllä siihen vaaditaan se diagnoosi, eikä vanhempi voi diagnoosiksi muuttua!"
Meillä lisäresursseja sai, kun sairaalan paperissa luki jotain tähän tyyliin: "Lapsi tarvitsee jatkuvaa ohjausta ja valvontaa. Ei kykene toimimaan ikätasonsa mukaisesti."
Diagnoosia ei ole, tutkittu on jo pari vuotta. Lupaillaan diagnoosi "kouluikään mennessä".
Näissä on kuntakohtaisia eroja. Tiedän. Mutta monesti auttaa kummasti kun päivähoidon henkilökunta pääsee mukaan sairaalan palaveriin ja saa mustaa valkoisella siitä, että lapsen kehityksessä on tuen tarvetta.
Huomatkaa myös, että samalla diagnoosilla olevien lasten tuen tarpeissa voi olla huomattava ero. Diagnoosi kertoo paljon vähemmän kuin sairaalan tutkimukset, joissa mm. psykologin, toimintaterapeutin, fysioterapeutin, puheterapeutin, sairaanhoitajan ja lääkärin arviot.
Jos lapsen on huostaanottanut esim. Espoon sosiaalitoimi on lapsi espoolainen. Jos biovanhemmat muuttaa vaikka Vantaalle on huostassa oleva lapsi edelleen espoolainen. Ja kaiken lisäksi tämän espoolaisen lapsen sijaisperhe voi asua vaikka Porvoossa lapsen kanssa, silti lapsi on edelleenkin Espoolainen!
anonyymi naapurini teki kerran ls-ilmoituksen.
Syynä huutaminen lapsille ja kolistelu kotona,oli siis huolissaan lasten hyvinvoinnista.
Kerran tekivät kotikäynnin sitten ja todettiin että ilmoitus aiheeton.Itse nämä kaksi sosiaalityöntekijää olivat erittäin mukavia,ymmärtäväisiä ja sanoivat että näitä ilmoituksia tulee paljon eikä sinulta olla lapsia(2kpl) pois viemässä.
Loppuraportissa kehuivat kotiani ja minun yhteistyötäni.Analysoivat vanhinta poikaani että vilkas kyllä on,ja miettivät miten asetan rajat.
Kokemus siis omalla kohdallani ok mutta tietenkin AINA tulee häiritsemään että lastensuojeluilmoitus minusta on tehty,hieman nöyryyttävää.
Samassa talossa emme enää asu!
"Ja lähde tähän kaikkeen "yleiseen" tietoon löytyy mistä?"
Meitä ovat opastaneet lastenneurologian henkilökunta ja päivähoidon erityisryhmän henkilökunta. Tuskin nämä mitään salaisia asioita ovat. Normaalia käytäntöä. Kysymällä asioita saa selville. Oltiin itse aktiivisia ja kysyttiin useammalta henkilöltä, miten kannattaisi toimia. Jos näistä asioista on kiinnostunut, varmasti kunnassanne on kuntoutusohjaaja, joka osaa neuvoa käytäntöjä tai ohjata eteenpäin.
Sanoinko, että meillä on lapset virikehoidossa? Eivät ole. Lapsi voi olla normaalissa päivähoidossa tai kuntouttavassa päivähoidossa. Kuntoututtavassa päivähoidossa lapsella on yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, johon kuuluu esim. yksilölliset kuntouttavat hetket erityisopettajan tai oman avustajan kanssa. Kuntouttavassa päivähoidossa myös ryhmäkoko on pienempi ja henkilökuntaa enemmän tai lapsella on esim. oma avustaja.
"Ja minä ainakin olisin todella tarkka valvomaan tiedojen kulkemista, koska se nimenomaan on vanhemman tehtävä! Sinä vissiin olet jo itse huostauttanut lapsesi ja lykännyt vastuun muille. Toimit lähinnä autokuskin roolissa nyt sitten."
Siis nyt meni yli käsityskyvyn?! Meille on aina sairaalasta suositeltu, että päivähoidosta kutsutaan joku paikalle. Ja päiväkodista on pyydetty päästä sairaalan palaveriin. Näin toimitaan meidän lasten päiväkodissa jokaisen erityistä tukea tarvitsevan lapsen kohdalla. Lapset ovat päivähoidossa kuntoutuksessa. Eivät lojumassa siellä. Miten päivähoito voisi kuntouttaa, jos tietoa ei ole? Lapsilla on yksilötuokiot, jossa he tekevät avustajan kanssa kuntouttavia tehtäviä yms.
En yhtään ihmettele, jos päivähoidossa herää huoli, että lapsella ei ole kaikki kunnossa, kun ei ole tietoa diagnoosista ja kuntoutustarpeesta.