Lue keskustelun säännöt.
vauva ensin ja sitten vasta naimisiin...outo tapa nykyään!
21.02.2011 |
Miksi ihmeessä nykyään tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että avioituvalla parilla on jo lapsia? Onko ihmisillä niin hirveä kiire tehdä kakaroita, että ei voi ensin olla kahdestaan niin kauan, että ehtii naimisiin? Tuntuu, että lasten hankinta on ihan pikku juttu avioliiton rinnalla, kun tosiasiahan on, että kyllä siittä puolisosta pääsee tarvittaessa helpommin eroon kuin lapsesta..
Kommentit (348)
naimisiin meneminen on todellakin pienempi asia kuin lapset. Lapset tehdään, koska ne on tärkeitä. Lapsen jälkeen mentiin naimisiin, koska oli rahaa tällaiseen ylimääräiseen lystiin. Oli kiva juhlia välillä. Jos lapsen vanhemmilla ja lapsella on yhteinen nimi, niin ulkomaille on helpompi matkustaa. Ei tarvitse selitellä virallisissa paikoissa, että kyllä se on myös minun (äidin) lapsi, vaikka nimi onkin eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli ihmettelyn aihehan ei ollut se, että miksi ei mennä naimisiin ylipäätään vaan se, että miksi NUORIEN parien pitää ensin hankkia lapset ja sitten mennä naimisiin. Ja tiedän monia pareja/mediassa on esillä pareja, jotka saavat vauvan vuoden sisään seurustelun aloituksesta ja sitten pitävät perinteiset "big white wedding" -tyyppiset häät (mitkä ei varmasti ole hetken mielijohteesta pykästy kasaan...)
Onkin mielestäni jotenkin hassua, että ensin vannotaan, että avioliitto ei merkitse mitään meille, me ollaan sitouduttu muutenkin, me ei mennä ikinä naimisiin...JA sitten kohta pidetäänkin suuret, perinteiset häät valkoisine mekkoineen,kirkkoineen, kimpunheittoineen ja häävalsseineen. Miksi sitten pitää perinteiset häät, jos avioliitto ei merkkaa mitään?
Ja todellakin, tarkoitan tässä lapset - avioliitto -kumpi ensin pohdinnassani nuoria, alle 3-kymppisiä pareja, joilla ei oikeasti vielä ole kiire mihinkään.
AP
vaan ihan varhaiskeski-ikäinen.
Se kolmikymppinen, joka kokee olevansa vielä nuori ja elää teinimäisessä avoliitossa, on juuri näitä ikinuoria, jotka ei halua hyväksyä, että hekin vanhenevat joskus ja jopa aikuistuakin pitäisi jonain päivänä.
Mutta aika vähän tunnen pareja, jotka elää avoliitossa enää tässä iässä, mitä minä olen. Jossain vaiheessa se hippi-ihanne vapaasta suhteesta ilman avioliiton kahleita muuttuu kun tulee lapsia ja ikää.
tuohon en tietysti voi sanoa mitään, kun en edes tiedä, minkä ikäinen sinä olet. Mutta yleensä sen oman tuttavapiirin perusteella ei kannata lähteä yleistämään koko väestöön. Ja esim. itselläni (joskin olen vain vähän yli 30, eli saatan kuulua mielestäsi "nuoreen ja hippi-ihanteita vaalivaan sukupolveen") on omasta tuttavapiiristäni ihan päinvastainen kokemus - osa on naimissa, mutta osa ei, ja suhtautuminen avioliittoon vaihtelee.
Mutta vaikka suurin osa olisikin naimisissa - tai aikoisi mennä naimisiin - niin mitä johtopäätöksiä sen perusteella oikeastaan voisi vetää? Vain sen, että he syystä tai toisesta menevät naimisiin. Sen sijaan niiden muiden, vaikkapa minun, asioista ei voi vetää mitään johtopäätöksiä jonkun toisen elämänvalintojen perusteella.
Yhden pariskunnan naimisiinmeno kun ei kerro mitään jonkun toisen pariskunnan valinnasta olla menemättä. Tai päinvastoin. Eli kaikki tuollaiset "minunkin tuttavapiirissä melkein kaikki menevät naimisiin" on aika epäolennainen argumentti.
"Avioliiton kahleet" on itse asiassa aika osuva ilmaus. Ehkä tätä kautta ymmärrätte paremmin, miksi esim. itse EN halua naimisiin. Vaikka kahle on toki vähän turhan dramaattinen ilmaus, niin jotakin sen laatuista koen avioliiton olevan - siis minulle. Koen sen nimenomaan niin, että se yhteiskunnan osuus, virallisuus, on se "kahle". Koska itse haluan pitää kaikki ihmissuhteet henkilökohtaisina. Eli koen, että jos virallistaisin suhteeni, menettäisin tämän henkilökohtaisuuden. Minulle parisuhde on vahvasti meidän "oma" ja sitä kautta intiimi asia, jonka en koe kuuluvan yhteiskunnalle tai yhteisölle.
vai on kolmekymppinen "varhaiskeski-ikäinen" ja on "teinimäistä" elää avoliitossa :D:D:D mitäpä jos te yrittäisitte elää itse tässä 2000-luvulla?
lapsi pitää tehdä vasta violiittoon tai ettei avoliitossa voisi elää onnellista elämää? Missä kirjassa sanotaan että avioliitto on ainoa oikea tie onneen ja siihen pitää kaikkien pyrkiä? Missä sanotaan että toisten pitää ajatella ja toimia kuin SINUN?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä taas jonkun mummoikäisen hormonit jyllää vai on kolmekymppinen "varhaiskeski-ikäinen" ja on "teinimäistä" elää avoliitossa :D:D:D mitäpä jos te yrittäisitte elää itse tässä 2000-luvulla?
hirveää, kun joku muu tekee toisella tavalla. En ymmärrä, miten toisten ihmisten elitavat jaksavat niin paljon liikuttaa. Ehkä siksi, että omassa elämässä on niin vähän sisältöä?
etteivät he itse koe elämäänsä turvatuksi tai varmaksi ja siksi yrittävät lytätä toisin tekevät jotta saisivat itse jotain teennäistä varmuutta? t. Rva Koskinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MIKSI PITÄISI OLLA AVIOLIITOSSA ENNEN LAPSIA? Kaipaan tähän jotain järjellistä selitystä en mitään lässytystä siitä että kun aina on toimittu niin ja raamattu sanoo...
vai on kolmekymppinen "varhaiskeski-ikäinen" ja on "teinimäistä" elää avoliitossa :D:D:D mitäpä jos te yrittäisitte elää itse tässä 2000-luvulla?
Vaikka moni niin luulee olevansa ja käyttäytyy sen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vai on kolmekymppinen "varhaiskeski-ikäinen" ja on "teinimäistä" elää avoliitossa :D:D:D mitäpä jos te yrittäisitte elää itse tässä 2000-luvulla?
No realistinen tosiasia on, että kolmikymppinen ei enää ole nuori Vaikka moni niin luulee olevansa ja käyttäytyy sen mukaan.
Miksi jotkut jaksaa moralisoida toisten avioitumisia tai avioitumatta jättämisiä? Käsittääkseni se on jokaisen oma valinta.
vai on kolmekymppinen "varhaiskeski-ikäinen" ja on "teinimäistä" elää avoliitossa :D:D:D mitäpä jos te yrittäisitte elää itse tässä 2000-luvulla?
No realistinen tosiasia on, että kolmikymppinen ei enää ole nuori Vaikka moni niin luulee olevansa ja käyttäytyy sen mukaan.
En mä ainakaan koe olevani kovin vanha. Nykyään ihmisen elinikä on niin pitkä, että kolmikymppinen on vielä aika nuori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin kyseessä on varsin usein yllätys/vahinkoraskaus joka päätettiin pitää. Hyvähän se vaan on jos vahinkovauvan isä/äiti osoittautuukin sitten ajan kanssa sellaiseksi että sen kanssa voi ajatella elävänsä loppuikänsä.
MIKSI PITÄISI OLLA AVIOLIITOSSA ENNEN LAPSIA? Kaipaan tähän jotain järjellistä selitystä en mitään lässytystä siitä että kun aina on toimittu niin ja raamattu sanoo...
lapsella on oikeus syntyä toivottuna ja odotettuna ja vakiintuneeseen parisuhteeseen. Parisuhde ei ole vakituinen ennen avioliittoa.
Avoliitto on avoin suhde. Ei vakituinen eikä vakiintunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon kanssa ihmetellyt, mikä kiire on hankkia lapsia jos ei ole vielä voinut sitoutua siihen lasten toiseen vanhempaan. Toki jos on joku avioliittovastainen periaate tms ei aio koskaan mennäkään naimisiin niin sitten on vähän eri juttu. Mutta jos kuitenkin meinaa jossain vaiheessa elämäänsä avioitua, muttei vielä (eli ei ole valmis sitoutumaan) niin silloin ei ole kyllä suhde lapsille sopivassa tilassa...
Jos kerran joka tapauksessa ollaan menossa naimisiin JOSSAIN VAIHEESSA, niin miksi ei sitten ennen sitä vauvaa? Tulee juuri tuollainen olo, että ei olla valmiita sitoutumaan toisiinsa mutta sitten kuitenkin hommataan se lapsi, kun "se on niin kiva". AP
olisi aika kurja huomata olevansa tuhkamunan kanssa naimisissa.
jos ajattelee sitoutumisen toteutuvan vain papin aamenen jälkeen ja sen kautta.....Terv. Pian 20 vuotta sitoutunut, ilman naimisiinmenoa, kaksi lasta.
minun 14vuotta nuorempi siskonikin väitti ettei voi saada lapsia jos ei ole naimisissa, sanoin vaan että katsotaanko? :)
Mediassahan on ollut esillä myös esim. BB-Hennan avioliitto ja sen kaatuminen ja nyt Tuksun avioliitto. Että ihanko meinaat, että avioliitto on nykyään millään lailla "pyhä" asia, ja sitoo ihmisiä yhteen tiukemmin?
Älkääkä ymmärtäkö tätä väärin, avioliitto on ihan kiva, mutta ihan syystäkin niin moni avioliitto päättyy eroon.
kyllä suurin osa pareista menisi ennen lasten hankkimista naimisiin, jos se olisi naisesta kiinni. Mutta kun nykyajan miehet eivät halua sitoutua avioliittoon, jos eivät ole täysin varmoja rakkaudestaan. Ja niinhän sen kuuluu ollakin, että menee naimisiin vasta kun on rakkaudestaan varma. Lapsia kyllä miehet näköjään voivat tehdä "sen vääränkin" kanssa, mutta samalla katsastavat josko "Se Oikea" nainen tulisi vastaan ja jos sellainen nainen löytyy, niin johan on mies valmis naimisiin menoon vaikka heti. Ja "avokki"naiset suostuvat lasten tekoon tuollaisten miesten kanssa siinä toivossa että mies sen lapsen takia suostuisi sitten naisen kanssa naimisiin, kun ei muilla keinoin suostu. Mutta turha toivo!
mentiin eka naimisiin ja sitten vasta alettiin yrittämään lasta, vaikka ikääkin jo oli. Haluttiin häistä ikimuistoiset juhlat, sellaiset Kunnon Bileet, mikä mulla tarkoittaa häähumua ilman lapsia. Miten siinä voi juhlia ja rentoutua, jos koko ajan pitää hoitaa lasta ja miettiä seuraavaa aamua, ettei vaan olisi sitten pää kipeä tai muuten huono olo? Mulla ainakin olisi lässähtäny koko juhlat siihen.
halusin häät vasta lasten jälkeen: ei tarvitse juhlia. Minä INHOAN juhlimista. Nyt kun oli pieni vauva, niin ei kukaan olettanutkaan että vetäisin perseet, kuten varmaan keskiverto suomimorsian tekee. Vain av-mamma voi kuvitella, että joka morsiamen unelma on lapsettomat häät, joissa on paljon viinaa.
Nyt saatiin porukka ulos jo kahdelta yöllä, ilman lapsia olisivat varmaan olleet aamukuuteen.
Tarkoitatko, että avioliitto = vakaa suhde, ja avoliitto = epävakaa suhde????
Periaatteessa olen samaa mieltä kanssasi kyllä siitä, että lapsia ei kannata tehdä "epävakaaseen" suhteeseen. Eri asia sitten on se, miten sen epävakaan määrittelee. Minä en lähtisi määrittelemään sitä siviilisäädyn perusteella, vaan ihan vain parisuhteen perusteella.
Ja mitä tulee tuohon että avioliitto näyttäytyisi ihmisten mielissä vapautta rajoittavana - taitaa olla pikemminkin niin, että sitoutumiskammoiset ihmiset karsastavat ja välttelevät parisuhteita ylipäänsä. Vai muuttaisiko muka sitoutumiskammoinen ihminen toisen kanssa vuosikausiksi asumaan ja hankkisi lapsiakin? Tuskin, ainakaan kovin mielellään!