Mies haluaa erota koska en siivoa

Kaikkea ei voi saada, kun nykynaisen pitää olla sekä nainen että mies. Pyydä mieheltäsi, että hän omalla esimerkillään osoittaisi, että hänen toiveensa on kohtuullinen. Mies voi seuraavan vuoden ajan tehdä töitä, siivota, hillota ja huovuttaa ja olla kiihkeä mutta syvällinen rakastaja. Sinä lupaat seurata tarkasti ja tehdä muistiinpanoja. Pitäkää palaveri sitten vuoden päästä tai heti, kun mies haluaa myöntää olleensa väärässä eli ylihuomenna.

Onko hän samanlainen puuhailia kuin mies tahtoisi sinun olevan. Jos hän alitajuisest toivoo sinun olevan kuin äitinsä (eli hän on ottanut äitistään naisen mallin). Lisäksi, jos hänellä on ollut ongelmia isänsä kanssa ja sen takia läheisemmät välit äitinsä kanssa eli äiti on ollut ns. ykkönen (ja vielä enemmän), tämä halu saattaa esiintyä vahvempana. Mutta miehenhän pitäisi käsitellä asiat itsensä kanssa.



Jos nuo ovat sellaisia ominaisuuksia mitä naiselta vaaditaan, niin millaisia olisi vastaavat miesten ominaisuudet? Vaadi mieheltäsi ne. Vielä parempi, jos miehen isä on esim. elettänyt koko perheen ja äiti hoitanut kodin, vaadi miestäsi, että hän elättää koko perheen. Sä oot sitten kotona ;)

ei jaksanut enää eksän laiskuutta kotitöissä. Tosin ap ei ihan samalta kuulosta kuin miehen eksä. En itsekään ole kotitaloushirmu, mutta ei mies pienistä nipota. Se kuulemma oli jo liikaa, kun kolme tai neljä viikkoakin oli kämppä imuroimatta, kun mies teki periaatepäätöksen, että joskus on rouvan vuoro. Mies siis teki tosi pitkiä päiviä töissä ja tienasi hyvin. Eksä oli kotona ja lapset koulussa.

Ei kukaan oikeasti tuollaisen syyn vuoksi eroa. Jos miehelle olisi niin elintärkeä asia että vaimo hilloaa ja mehustaa niin olisi varmaan alunperinkin katellut sellaisen hilloajan vaimokseen.

Naiset nyt eivät vaan osaa mitään mitä naisten yleensä odotetaan osaavan tehdä. Onhan se varmaan mukava jos vaimo osaa leipoa tms.

jollekin taas ylivoimaisen vaikeaa käsittää, että kaikkia ei nyt vain kiinnosta samat asiat, jos ei ole leipojatyyppiä, niin sitten ei vain ole. Eiväthän kaikki miehetkään ole stereotyyppisesti rakentamassa alusta alkaen taloa perheelleen, nikkaroimassa kotona kaiken pikkurempan, huoltamassa autoa ja kaikkea tuollaista mikä nyt olisi mukava miehen osata.

Ja ap:n miehen väite ettei vaimo siivoa, on kyllä täysin perseestä revitty. Mutta se on juuri tuota, että jos mieskin on päivällä töissä, niin hän ei ole näkemässä kaikkea tuota siivousta, pyykkäystä, ruoanlaittoa jne. mutta varmasti huomaisi eron, jos jättäisit nuo tekemättä.

ja silti mies tekee mielestään kotona kaiken. MInä olen aina hoitanut perheemme raha-asiat, laina-asiat, paperiasiat, veroilmoituksen, hakemukset ja vastineet ym. kirjalliset paperityöt, lasten lääkärit ja opettajien tapaamiset, vanhempainillat ja harrastuksiinviennit viikolla, viikonloppuisin mies hoitaa koska olen usein töissä. Teen paljon myös yötyötä. Yllämainitut taustatyöt ovat sitä näkymätöntä työtä, josta miehen ei ole tarvinnut koskaan huolehtia, mutta jos ne jättäis tekemättä, tulis äkkiä pahat ongelmat.



Olen ollut alkuvuoden tosi kipeänä, mutta siitä huolimatta heiluin imurinvarressa ja huilasin välillä, kun pyörrytti niin pirusti. Lisäksi kudoin koko perheelle villasukat ja pipot siinä sairastaessani. Mutta kun en koskaan laita ruokaa...



Kun mainitsin näistä hommista, mitä minä teen, hän sanoi, että älä viitsi saivarrella. Yritin myös ehdottaa, että pannaan lista jääkaapin oveen, ja kumpikin kirjoittaa siihen, mitä on päivän aikana tehnyt. Siihen vastaus oli ivallista naurua ja naamanvääntämistä ja mun puheen matkintaa, kun ei raukka enää muuta keksinyt...

Kun mainitsin näistä hommista, mitä minä teen, hän sanoi, että älä viitsi saivarrella. Yritin myös ehdottaa, että pannaan lista jääkaapin oveen, ja kumpikin kirjoittaa siihen, mitä on päivän aikana tehnyt. Siihen vastaus oli ivallista naurua ja naamanvääntämistä ja mun puheen matkintaa, kun ei raukka enää muuta keksinyt...

Niinpä niin... eli mies ei uskalla alkaa tuohon listaukseen, eli kuitenkin sitten loppujen lopuksi tietää, että sinä teet PALJON enemmän.

Mutta ilmeisesti se nyt sitten vain potuttaa liikaa, ettet puuhaa päiviäsi hellan edessä kuten äitikulta aikanaan. Voi raasua :DDD

Ainoa ehdotus minulla on että kävisitte miehen kanssa yhdessä pariterapiassa. Käykää juttelemassa ulkopuoliselle ja osallistukaa vaikka parisuhdeleirille.



Se itse ruoan laitto on tuskin ongelma, vaan se on nyt syvemmällä. Miehesi haluaa sinun olevan tietynlainen, mutta ei rakkaus siihen voi perustua. Valitettavasti kuulostaa että miehesi ei osaa rakastaa:( Toivottavasti lasten kanssa ei toimi samoin, että rakkaus on ehdollistettu tekemiseen.

mihinkään parisuhdeterapiaan, sen sijaan yksin suostuisi menemään juttelemaan johonkin, jos minä hoidan kontaktieni kautta hänelle sen mahdollisuuden. Tosin hetken mietittyään tuumasi, että ei itsekään tiedä, mitä ihmettä sinne menee puhumaan?



Juu, olen jo huomannut, että teenpä niin tai näin, kaikki ärsyttää miestäni. Miehen mielestä: Jos teen käsitöitä sohvalla en ole läsnä lapsilleni. Jos olen tietokone sylissä sohvalla, en ole läsnä lapsilleni. Jos katson tv-tä, en ole läsnä lapsilleni. Olen kysynyt, että pitääkö minun vain istua hiljaa kädet ristissä sohvalla tekemättä mitään ja olla kaikkien saatavilla? Sain kuulla taas saivartelevani ja vittuilevani, ja että minun pitäisi puuhastella kotihommia, se olisi sitä oikealla tavalla perheen kanssa olemista.



Eilen söin jäätelötuutin ensimmäisen kerran puoleen vuoteen. Istun kuulemma perse homeessa sohvalla ja syön vain suklaata ja jäätelöä. Lisäksi näytän kuulemma todella huonoa esimerkkiä lapsille syömällä karkkia ja juomalla limsaa. Limsaa ostan kenties kerran vuodessa, viimeeksi toissapäivänä kun oli K-kaupassa tarjouksessa.



Pelkään todella, että mies kasvattaa urheiluhulluudellaan lapsistaan, varsinkin pojastamme suorittajan, joka kokee, että isä rakastaa vain, kun hän onnistuu harrastuksessaan, ja kun ei onnistu, isä hyljeksii tiedostamattaan, elein ja ilmein, ei sanallisesti. Tämä saa lapsen stressaamaan valtavasti yrittäessään ponnistella hullun lailla ollakseen isän mieliksi ja aina paras kaikessa, mikään muu ei riitä. Olen vastapainoksi itse aivan erilainen ja yritänkin vetää armollisempaa linjaa.



JOllekin aikaisemmalle kirjoittajalle: isää ei ole ollut ja äíti on todellakin ollut kodin hengetär, ja mieheni perheen "mies" pienestä pitäen.

Eikä sitä multa ole kukaan vaatinutkaan.



Joskus syksyisin, kun juttelen työkaverien kanssa, tulee vähän syyllinen olo, kun he kertovat sienestys- ja marjastusretkistään sekä hilloamisistaan ja mehustamisistaan. Mutta so what, kuten Lipponen sanoisi.



Olemme kaikki erilaisia.



Olen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa, että jos miehesi kaipaa hilloamista, mehustamista, leipomista ja pakastamista, hän voi ryhtyä siihen itse. Onhan hän jo aikuinen ihminen. Mielestäni tämän voit ihan hyvin hänelle sanoakin.



Jos avioliitto kaatuu hilloamiseen ja mehustamiseen, niin se ei voi kyllä olla oikea syy...

Sano sille miehellesi, että nostaa sen läskiperseen ylös ja rupeaa tekemään hilloa ja mehustamaan.

Ei siinä hommassa naista tarvita.

Ap näyttää tekevän paljon kotihommia, niin mitä tekee mies silloin, kun olet siivoushommissa?

siihen hilloamiseen, mehustamiseen, leipomiseen ja pakastamiseen ja jättäisit tekemättä ne hommat, joita mieskään ei tee.



Et siis enää hoitaisi pankkiasioita, veroilmoitusta, laskujen maksamista, lasten kuljettamista lääkäriin ja terkkarille sekä harrastuksiin jne.



Voisit ehdottaa tätä miehellesi. Ryhtyisit puuhaamaan keittiössä, jos hän hoitaisi ne "näkymättömät" tehtävät, jotka olet hoitanut tähän asti.

sanoin miehelle, että joko me eroamme tai sitten kelpaan sellaisena kuin olen. Ilmoitin, että jos mies haluaa erota, asia OK, minulla on asunto valmiina ja lähden samantien lasten kanssa, valinta on hänen ja päätös on tehtävä nyt. Vaihtoehtoja on vain kaksi eli joko hän hyväksyy minut minuna ja lopettaa typerän urputtamisen tai jatkaa kuten ennenkin, mutta ilman perhettään. Lapset olivat tuossa tilanteessa muualla.



Mies väitti, että kaiken pahan alku ja synty olen minä, hän on joustanut ja kestänyt ja jaksanut. Totesin, että minua ei kiinnosta mikään muu kuin loppuuko vittuilu vai ei, jään vai lähden.



Mies vastasi, että lähde. Kaksi tuntia myöhemmin soitti perään, että ei ollut tosissaan. Vastasin, että hiukan myöhäistä. Nyt minulla on elämä. Muuttoauto tuli seuraavana päivänä ja pakkasin omat ja lasten tavarat ja lähdin. Mies ei vieläkään ymmärrä, miten joku jättää hänet vain siksi, että hän halusi minun tekevän ruokaa... Se oli siis miehen versio.

metsämarjoja emme kumpikaan kerää ,niitä ei ole täällä päin missä on mökkimme. minä sitten mielelläni mehustan. Sienessä tykkäämme käydä kumpikin. Ruokaa tykkäään laittaa, muta en hirveästi tiskata enkä siivota. Mies mielellään imuroipia ja siivoaa, mutta minä teen pölyjen pyyhkimisen ja viimeitelyn. Eikä me kumpikaan haukuta toisia kotitöistä.

vinkkaisit miehellsi tästä keskusteluketjusta?



Saa itse lukea, mitä muut tilanteesta ajattelevat...



Olen todella pahoillani ap:n puolesta, että mies onkin osoittautunut noin k-pääksi. Eli oma äiti esimerkillään menee kaikessa vaimon edelle ja muunlainen naiseus/äitiys ei kelpaa... just joo... kasvaisi jo aikuiseksi.

Mä tunnen itseni sen verran hyvin, että tässä voi hyvinkin käydä kuvailemallasi tavalla. Kun mies tarpeeksi uhkailee erolla, niin joku päivä MINÄ saan tarpeekseni, ja se on sitten peruuttamatonta. Mihinkään miettimistaukoihin ja erossa-asumisiin en usko enkä ryhdy, se on sitten kerrasta poikki.



33 kaukanko teidän erosta on ja miten olet pärjäillyt?

jossa mies valitti laiskasta vaimostaan joka vääntää töissä pitkää päivää ja myös viikonloppuja, eikä sitten kotona jaksa huolehtia itsestään, lapsistaan tai huushollista?



Mies pohti jo eroakin.



Kuulostaa niin tutulta että oliskohan ollut ap:n mies...

Paitsi että kun hän on joka kolmas päivä 24 h pois, niin teen lapsille monta kertaa ruokaa/pv.

Voisin melkein arvata kenestä on kyse...

en voi tietty tässä paljastaa asemaa.



Ja mistähän sen ketjun löytäisin? Mun mies ei kyllä osaa kirjoittaa, siis oikeesti ei mitään käsitystä, pilkuista, pisteistä tai yhdyssanoista, joten tuskin on hänen aikaansaannos, mut olis kiva muuten vaan lukea.

Ihmetyttää vaan yksi asia. Jos joku täällä sanoo, että mies tee ollenkaan koti- tai mitä tahansa töitä, kaikki ovat yhteen ääneen haukkumassa miestä ja suosittelemassa eroa. Jos naisen on oikeus sanoa, että "Jos en kelpaa tällaisena, ei tarvitse kelvataan", eikö miehelläkin pitäisi olla tähän oikeus? Huonosti osallistuva mieskö siis joutaa menemään, mutta nainen saa olla laiska?