Mies haluaa erota koska en siivoa

Toista ei voi muuttaa, mutta itse päättää sen, mitä lähellään pitää.

Tässä nyt ei varmaan kerrottu kaikkea mutta aika joustamattomalta kuulostaa tämä rouva.

Jos mies sanoo että hän on jaksanut ja kestänyt ja joustanut niin eikö nyt olisi ollut syytä keskustella asiasta? Miksi miehen kokemus pitää mitätöidä?

Ei parisuhde kyllä toimi niin että vaan ilmoitetaan että olen tällainen ota tai jätä jos toinen voi huonosti suhteessa.

sanoin miehelle, että joko me eroamme tai sitten kelpaan sellaisena kuin olen. Ilmoitin, että jos mies haluaa erota, asia OK, minulla on asunto valmiina ja lähden samantien lasten kanssa, valinta on hänen ja päätös on tehtävä nyt. Vaihtoehtoja on vain kaksi eli joko hän hyväksyy minut minuna ja lopettaa typerän urputtamisen tai jatkaa kuten ennenkin, mutta ilman perhettään. Lapset olivat tuossa tilanteessa muualla. Mies väitti, että kaiken pahan alku ja synty olen minä, hän on joustanut ja kestänyt ja jaksanut. Totesin, että minua ei kiinnosta mikään muu kuin loppuuko vittuilu vai ei, jään vai lähden. Mies vastasi, että lähde. Kaksi tuntia myöhemmin soitti perään, että ei ollut tosissaan. Vastasin, että hiukan myöhäistä. Nyt minulla on elämä. Muuttoauto tuli seuraavana päivänä ja pakkasin omat ja lasten tavarat ja lähdin. Mies ei vieläkään ymmärrä, miten joku jättää hänet vain siksi, että hän halusi minun tekevän ruokaa... Se oli siis miehen versio.

jos halusi erota, koska vaimo ei tee ruokaa.

jos halusi erota, koska vaimo ei tee ruokaa.

Naiset eivät opi olemaan äitejä ja huolehtimaan perheestään. Ehkä se onkin syy suuriin avioerolukuihin, että naiset ovat nykyään niin avuttomia ja omahyväisiä.

Mutta musta tuntuu että noi on kaikki tekosyitä, joita ap:n mies etsii saadakseen syyn pettää tai erota. Jos kerran tuo nalkuttaminen on vastikään alkanut?



Sairasta! Itse olen laiska, mutta mun mies ymmärtää kaiken sen näkymättömänkin työn jota teen.

Kuulostaa, että ap:n mies haluaa hallita vaimoansa, olla se, joka määrää. Ehkä miehellä on huono itsetunto, tuntee olevansa huonompi kuin vaimonsa ja siksi yrittää saada vaimon tuntemaan olonsa huonoksi ja haluaa osoittaa hänelle, että oikeasti ap onkin huono, kun ei osaa hillota ja mehustaa. Tuskinpa mies olisi tyytyväinen, vaikka ap tekisi kaiken miehen toivoman. Sittenhän mies tuntisi itsensä vielä huonommaksi. Eli oikeasti syytä pitäisi etsiä miehen huonosta itsetunnosta tai muista ongelmista eikä ap:n keittotaidoista. Mies heijastaa omaa pahaa oloaan ap:een ja kuvittelee, että ap:n "viat" parantamalla kaikki on taas hyvin.



Kuulostaa vain niin tutulta asetelmalta. Exäni mielestä kaikki hänen ongelmansa ja paha olonsa oli minun syytäni, koska olin "tuommoinen". Kun kysyin, millainen minä sitten olen ja millainen pitäisi olla, niin hän ärsyyntyi ja rupesi pilkkaamaan puhetapaani, miten tyhmältä se kuulostaa ja että enkö tajua, että en saa puhua niin hienosti. Hän myös kehuskeli ystäväpariskunnan kuullen, miten naisille on annettu liikaa valtaa ja miten olisi oikein, että naiset hoitaisivat siivoamisen ja kaikki kotityöt. No, minä kyllä hoidin kaikki kotityöt ja siivoamisen. Itse asiassa hänellä oli viehättävä tapa istua katsomassa tv:tä koko sen ajan, kun siivosin esim. perjantai-iltaisin töiden jälkeen ja aina kun sain vessan pestyä, hän nousi tv:n äärestä ja lähti vessaan paskalle ja jätti jälkeensä paskaraitaisen pöntön. Tämän hän todellakin teki joka kerta aika monta vuotta. Vaati kyllä todellista kehon hallintaa ja ihmettelen edelleen, miten hän siihen pystyi... No, yksi erityistaito ei kuitenkaan riittänyt avioliittoamme pelastamaan. Ei, vaikka hän sitten, kun laitoin avioeron vireille, uhkasi soittaa äidilleni ja kertoa hänelle, millainen minä olen. Kuvitteli siis ilmeisesti, että äitini kieltää minua eroamasta ja olemasta "tuommoinen" tai että minä ymmärtäisin viimein, miten kaikki vika on minussa.

kiinni, jos laittaa itse hillot ja leipoo leivän. Katsos, kun osa ihmisistä arvostaa itsetehtyä laadullisesti.

ja mehujen tekoa, jos se on miehelle tärkeää. Kas, kun parisuhteessa pääsee mukavasti etenemään, kun miellyttää joskus toista, vaikkei itse aluksi siitä tekemisestä pitäisikään. Juuri tämä on sitä itsensä muuttamista, muuttaa asennoitumistaan toista kohtaan erilaiseksi.

Älä odota mieheltä mitään vastapalvelusta, vaan totea, että tässä on nyt hilloa ja mehua. Ellei tule kiitosta, voit kertoa olevasi pettynyt.

Uskon, että miehesi tulee sinua puolitiehen vastaan. Älä odota häneltä alkuun mitään, vaan toimi itse.

Kun olin kotona ja imuroin 5 kertaa viikossa ja tein kotityöt, mies valitti siitä, että söin 3 riviä suklaata. Olin hoikka enkä käyttänyt alkoholia. Hän valitti tekemisistän ystävälleni. Sitten hän alkoi valittamaan minusta äidilleni. Sitten omille vanhemmillensa. Nykyään valittaa veljelleni kaikesta mitä teen. En enää siivoa, koska mies korjailee jälkiäni. Olen tehnyt ammatikseni siivoustyötä joten laadusta ei ollut kiinni.



En jaksa enää yrittää. Paskaa tulee niskaan, teinpä mitä vaan.Suklaata en nykyään syö ollenkaan.



Nykyään vuosien jälkeen juonkin pullon viiniä monta kertaa viikossa. Mies valittaa, että juon liikaa. Arvatkaapa mitä vastasin hänelle. "Eikö olekin ikävä sitä, kun ongelmasi oli se, että söin 3 riviä suklaata?". Haistakoon p*.



Vaikka tämä onkin ap:n ketju, saa kommentoida.

OLI!

Vaan eipä ole enää koska otin eron. En enää jaksanut sitä että miehelle ei kelvannut mikään.

Olin kolmen lapsen kanssa kotona, tein gradun ja viimeistelin opinnot siinä sivussa, ulkoilutin koiran, imuroin ja tamppasin matot joka päivä, pyyhin pölyt, siivosin keittiön, pesin pyykit, kävin kaupassa jne. Annoin pimperoa, kuntoilin, pidin itseni hyvässä kunnossa. Joka jeesuksen päivä. Vaan kun aina löytyi miehelle aihetta valittaa. Mikään ei kuitenkaan kelvannut. Mies nalkutti ja väheksyi. Vaan eipä tee sitä enää.

Voimia!

Kun olin kotona ja imuroin 5 kertaa viikossa ja tein kotityöt, mies valitti siitä, että söin 3 riviä suklaata. Olin hoikka enkä käyttänyt alkoholia. Hän valitti tekemisistän ystävälleni. Sitten hän alkoi valittamaan minusta äidilleni. Sitten omille vanhemmillensa. Nykyään valittaa veljelleni kaikesta mitä teen. En enää siivoa, koska mies korjailee jälkiäni. Olen tehnyt ammatikseni siivoustyötä joten laadusta ei ollut kiinni.

En jaksa enää yrittää. Paskaa tulee niskaan, teinpä mitä vaan.Suklaata en nykyään syö ollenkaan.

Nykyään vuosien jälkeen juonkin pullon viiniä monta kertaa viikossa. Mies valittaa, että juon liikaa. Arvatkaapa mitä vastasin hänelle. "Eikö olekin ikävä sitä, kun ongelmasi oli se, että söin 3 riviä suklaata?". Haistakoon p*.

Vaikka tämä onkin ap:n ketju, saa kommentoida.

on lueteltu tehtvät, jotka kuuluvat knellekin.

Kotitöistä saa mehevän riidan aikaan, mutta taustalla on yleensä jotain isompia asioita.

on lueteltu tehtvät, jotka kuuluvat knellekin.

Kotitöistä saa mehevän riidan aikaan, mutta taustalla on yleensä jotain isompia asioita.

jotta hän voisi erota sinusta ja alkaa uuden rakkaansa kanssa uuden ihanan elämän. Näin se menee.

55:sta. Toinen nainen odottamassa ja hilloaminen/mehustaminen pelkkä tekosyy.

Naiset nyt eivät vaan osaa mitään mitä naisten yleensä odotetaan osaavan tehdä. Onhan se varmaan mukava jos vaimo osaa leipoa tms.

jollekin taas ylivoimaisen vaikeaa käsittää, että kaikkia ei nyt vain kiinnosta samat asiat, jos ei ole leipojatyyppiä, niin sitten ei vain ole. Eiväthän kaikki miehetkään ole stereotyyppisesti rakentamassa alusta alkaen taloa perheelleen, nikkaroimassa kotona kaiken pikkurempan, huoltamassa autoa ja kaikkea tuollaista mikä nyt olisi mukava miehen osata.

Ja ap:n miehen väite ettei vaimo siivoa, on kyllä täysin perseestä revitty. Mutta se on juuri tuota, että jos mieskin on päivällä töissä, niin hän ei ole näkemässä kaikkea tuota siivousta, pyykkäystä, ruoanlaittoa jne. mutta varmasti huomaisi eron, jos jättäisit nuo tekemättä.

leipoo ja leivoksia, lihoo!

kuin äitisi! Mies haluaisi, että olisit samanlainen keittiössä hääriä kuin äitinsä. Millaiset välit miehelläsi on isäänsä.



Joskus olin aistivani, että minun mieheni olisi halunut, että olisin kuin hänen äitinsä...Ei hän vaatinut mitään, mutta saattoi sanoa jotain, että hänen äitinsä on ollut sellainen ja sellainen, jos minä olin jossain erilainen (esim. kodinsiisteydessä). Jossain vaiheessa sanoin asiasta, että minä en ole samanlainen kuin äitisi ja se vähitellen loppui. Ja hän tuntui "hyväksyvän" minut (siksi lainausmerkeissä, kun on hän aina hyväksynyt...tai sanotaanko hyväksyvän sen, että vaimo ei ole samanlainen kuin äiti....ja se on hyvin yleistä, että mies hakee samantyyppistä vaimoa kuin äitinsä)

ja silti mies tekee mielestään kotona kaiken. MInä olen aina hoitanut perheemme raha-asiat, laina-asiat, paperiasiat, veroilmoituksen, hakemukset ja vastineet ym. kirjalliset paperityöt, lasten lääkärit ja opettajien tapaamiset, vanhempainillat ja harrastuksiinviennit viikolla, viikonloppuisin mies hoitaa koska olen usein töissä. Teen paljon myös yötyötä. Yllämainitut taustatyöt ovat sitä näkymätöntä työtä, josta miehen ei ole tarvinnut koskaan huolehtia, mutta jos ne jättäis tekemättä, tulis äkkiä pahat ongelmat.

Olen ollut alkuvuoden tosi kipeänä, mutta siitä huolimatta heiluin imurinvarressa ja huilasin välillä, kun pyörrytti niin pirusti. Lisäksi kudoin koko perheelle villasukat ja pipot siinä sairastaessani. Mutta kun en koskaan laita ruokaa...

Kun mainitsin näistä hommista, mitä minä teen, hän sanoi, että älä viitsi saivarrella. Yritin myös ehdottaa, että pannaan lista jääkaapin oveen, ja kumpikin kirjoittaa siihen, mitä on päivän aikana tehnyt. Siihen vastaus oli ivallista naurua ja naamanvääntämistä ja mun puheen matkintaa, kun ei raukka enää muuta keksinyt...

Nyt sinun taytyisi saada miehesi kertomaan rehellisesti, mista oikeastaan on kysymys. Voi olla vaikeaa olla vastaamatta uhittelijalle uhittelemalla, mutta tavalla tai toisella miehesi pitaisi saada rauhoittumaan ja kertomaan, mika hanta oikeasti painaa. Ja jos jotain on ilmaantunut, etta han sen eron haluaa, ansaitset kuulla totuuden jokatapauksessa.

kuin äitisi! Mies haluaisi, että olisit samanlainen keittiössä hääriä kuin äitinsä. Millaiset välit miehelläsi on isäänsä.

Joskus olin aistivani, että minun mieheni olisi halunut, että olisin kuin hänen äitinsä...Ei hän vaatinut mitään, mutta saattoi sanoa jotain, että hänen äitinsä on ollut sellainen ja sellainen, jos minä olin jossain erilainen (esim. kodinsiisteydessä). Jossain vaiheessa sanoin asiasta, että minä en ole samanlainen kuin äitisi ja se vähitellen loppui. Ja hän tuntui "hyväksyvän" minut (siksi lainausmerkeissä, kun on hän aina hyväksynyt...tai sanotaanko hyväksyvän sen, että vaimo ei ole samanlainen kuin äiti....ja se on hyvin yleistä, että mies hakee samantyyppistä vaimoa kuin äitinsä)

sooryy

kun naisetkaan ei tee enää niitä hommia, mitä miehet eivät osaa/halua tehdä