Lue keskustelun säännöt.
Avovaimo! Etkö avioidu, koska ajattelet löytäväsi paremman miehen?
11.01.2011 |
Ja silloin voi helposti jättää. Lapsia naiset tekevät välittämättä miesten haluamisista ja tunteista. Kun kello tikittää niin isäksi käy se joka tielle sattuu. Vai?
Kommentit (339)
avioliitto on perinteistä tylsin. Haluan valita ja tulla valituksi joka päivä uudestaan. 6272 päivää takana ja aina vain olen onnellinen.
Mutkia on ollut matkan varrella ja tulevaisuudesta ei koskaan voi olla 100 % varma, mutta tässä me olemme. Me, yhdessä. Kaksi aikuista seisoen rinnakkain ja perheenä lasten kanssa. Vieläkin mieheni astuessa huoneeseen tunnen väristyksiä ja haluan suudella...
Olen ihan yhtä sitoutunut mieheeni kuin olisin siinäkin tapauksessa jos olisimme menneet vihille.
Olen tehnyt lupauksen haluta rakastaa ja toivottavasti teemme sen myös huomenna. Takaporttia ei ole.
Tädillä on juokseva numero kalenterin kulmassa ja kirjahylly täynnä harlekiineja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta hän ei koe sitä tärkeäksi. En halua kiristää ja painostaa miestä, joten eletään sitten näin. Talo on ostettu kummankin nimiin, joten ei ole tästäkään huolta.
Aina ei saa kaikkea, mitä tahtoo.
sitten käytiin maistraatissa. Ei ollut kummallakaan mitään tuollaisia ajatuksia. Avioerotilastoista päätellen se avioliitto ei näy myöskään olevan este sille, että puolisoa vaihdetaan.
Me mentiin naimisiin, koska se on juridisista syistä järkevää, kun meillä on yhteistä omaisuutta.
ihmettelen näitä avoliittolaisia.
omistus 50/50 ja yhteisiä lapsia, niin lapset perivät. Eikä silloin itsekään jää puille paljaille. Aina voi tehdä testamentin. Ei se omaisuus näin omalta perheeltä katoa.
Eli tilastollisesti ois kuitenkin kannattavampaa mennä naimisiin ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
T:6v avovaimona, 2 vuotta aviovaimona.
Mentiin kun ehdittiin, mikäs kiire siinä olis?
Naiset ovat täällä niin hyvännäköisiä ja hyvin koulutettuja, että ei heille joku luuseri kelpaa...Odotellaan vain jotain parempaa kaappausta...mutta kun täällä Suomenmaassa ei sellaisia ilmesty...Jos joku mies on joskus ollut tasokas, niin kaikki naiset ovat sitä itselleen halunneet, ja niin on sekin mies mennyt pilalle ja elelee nyt jonkun avovaimon kanssa ja muutama lapsi tehty, mutta naimisiin ei harkita...jospa parempi nainen kuitenkin ilmestyisi näyttämölle... Mä löysin ihanan luuserin...oikean sammakon, josta kehkeytyi upea prinssi...mutta sillä on kyllä jokunen lapsi hirmumuijan kanssa...meidän suhteessa ei sellaisia asioita tapahtuisi - ei tulisi kuuloonkaan - kun sen oikeassa, mutta ensimmäisessä avioliitossa tapahtui...niistä ei viitsi edes kertoa...siellä oli kyllä nainen saanut itselleen liian hienon miehen ja koska naisella ei ollut tarpeeksi tasoa...niin sai sellaisen miehen kuin hänelle sopi...nyt kyllä kierrättää miehiä - vai eikös muija enää kenellekään kelpaa pitkäksi aikaa...mene ja tiedä...miten asiat on...mutta tästä miehestä oli vähällä tulla luuseri, mutta kappas vaan kun törmäsi minuun niin ei tullutkaan...vaan ihana prinssi...kyllä, ja on mun, ja minun vain...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avoliitoista huomattavasti suurempi osa päättyy eroon kuin avioliitoista. Eli tilastollisesti ois kuitenkin kannattavampaa mennä naimisiin ;)
Oletkos vähän yksinkertainen? Avoliitoiksi lasketaan myös ei-niin-vakavat yhdessäasumiset, usein jopa pelkät kämppikset. Tottakai tällaisten "purkautuminen" näkyy noissa tilastoissa. Samoin monen seurustelevan vahinkoraskaus johtaa vielä nykypäivänäkin joskus avoliittoon vanhakantaisen ajattelun vuoksi, "täytyyhän sitä nyt ruveta sitten perheeksi". Usein jopa moni, joilla menee huonosti päättää "kokeilla" yhdessä elämistä vauvan vuoksi. Tottakai moni tällainen purkautuu.
Jos puhuttaisiin oikeasti vakavista parisuhteista, olisivat eroprosentit luultavasti samat niin avio- kuin avoliitoissa, poislukien tietty niiden "avioero on syntiä" -hihhuleiden aikaansaama tilastoharha.
Eli siis avoliitot eivät ole vakavia parisuhteita? Selvä. No siinä tapauksessa tämäkin keskustelu on turha. Jos haluaa vakavasti otettavaan parisuhteeseen, täytyy mennä naimisiin.
Aamen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina voi tehdä testamentin. Ei se omaisuus näin omalta perheeltä katoa.
Tutustupa asiaan nimeltä perintövero ja miten se määräytyy ja saatat huomata, että omaisuutta katoaa ihan kivasti, jos testamentti on tehty avopuolison hyväksi verrattuna aviopuolisoon.
En voi ymmärtää, miksi joku juridinen paperi tai papin aamen, sellainen järkyttävä teatteriesitys hääjuhlassa tekisi minun sitoutumisestani yhtään sen vahvempaa kuin nyt on.
No ei teekkään. Mutta ota hyvä ihminen asioista selvää. Se "joku juridinen paperi" voi pelastaa sut kusesta joku päivä. Muuten toivo ihan tosissasi, että kaikki menee hyvin aina.
Kauhistuttaa kuinka tietämättömiä/välinpitämättömiä ihmiset ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina voi tehdä testamentin. Ei se omaisuus näin omalta perheeltä katoa.
Tutustupa asiaan nimeltä perintövero ja miten se määräytyy ja saatat huomata, että omaisuutta katoaa ihan kivasti, jos testamentti on tehty avopuolison hyväksi verrattuna aviopuolisoon.
tehdä testamenttia - ei tarvitse. Mutta aina voi tehdä, jos haluaa. Sitten vain maksaa enemmän veroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sellanen vakava avoliitto. Uskokaa nyt, että meidän avoliitto on vakava parisuhde, eikä mikään pakkoliitto sen takia, että tuli lapsi.
Ehehehee, mikä erottaa epävakavan avoliiton vakavasta avoliitosta. Ei avoliittoon ryhdytä sen kummemmin. Sitä vain buukataan kamat kasaan ja eletään yhdessä ja väännetään lapsia. Avoliittoa ei pureta vaan lähdetään lätkimään.
Ei avoliitto ole periaatteessa edes mikään liitto, koska siinä ei ns. ryhdytä mihikään liittoon vaan ajelehditaan toisen sohvalle asumaan.
Avoliitoista huomattavasti suurempi osa päättyy eroon kuin avioliitoista. Eli tilastollisesti ois kuitenkin kannattavampaa mennä naimisiin ;)
Oletkos vähän yksinkertainen? Avoliitoiksi lasketaan myös ei-niin-vakavat yhdessäasumiset, usein jopa pelkät kämppikset. Tottakai tällaisten "purkautuminen" näkyy noissa tilastoissa. Samoin monen seurustelevan vahinkoraskaus johtaa vielä nykypäivänäkin joskus avoliittoon vanhakantaisen ajattelun vuoksi, "täytyyhän sitä nyt ruveta sitten perheeksi". Usein jopa moni, joilla menee huonosti päättää "kokeilla" yhdessä elämistä vauvan vuoksi. Tottakai moni tällainen purkautuu.
Jos puhuttaisiin oikeasti vakavista parisuhteista, olisivat eroprosentit luultavasti samat niin avio- kuin avoliitoissa, poislukien tietty niiden "avioero on syntiä" -hihhuleiden aikaansaama tilastoharha.
avoliittolaiset ei muka halua mennä naimisiin, mutta huutavat silti avioliiton etuja itselleen. Samat edut pitäisi saada eron tullen kuin avioliittolaisilla, mutta naimisiin ei "haluta" mennä kun se on niin vanhanaikaista.
Juurihan nyt on tapetilla tämä lakimuutos avoliitoista kun mammat haluaa samat edut kuin avioliittolaiset kun miehet ei suostu menemään naimisiin.
siviilisäätynsä? Onko parempi puolisokanditaatti tullut vastaan?
Eli siis avoliitot eivät ole vakavia parisuhteita? Selvä. No siinä tapauksessa tämäkin keskustelu on turha. Jos haluaa vakavasti otettavaan parisuhteeseen, täytyy mennä naimisiin.
Aamen!
Huoh, ihania nuo tahallaan väärinymmärtävät. Siis noilla ei välttämättä vakavasti otettavilla avoliitoilla tarkoitetaan juuri noita "jos nyt kokeillaan" vaikka miten menisi päin helvettiä. Ja itse laskisin mukaan myös erittäin nuorten yhdessäasumiset ei-niin vakaviksi, jos esim. Pari 16v ja 18 muuttaa yhteen niin hyvin todennäköistä on, etteivät yhdessä loppuelämäänsä ole. Nykyään kun hyvinkin alle kaksikymppiset muuttelevat yhteen.
Mutta jos otetaan tilastot ihan aikuisista, normaalielämää elävistä avopareista ja heidän erotilastoistaan, niin en myöskään usko, että niissä hirveästi on eroa verrattuna avioliitossa olevien eroihin.
Huoh, ihania nuo tahallaan väärinymmärtävät. Siis noilla ei välttämättä vakavasti otettavilla avoliitoilla tarkoitetaan juuri noita "jos nyt kokeillaan" vaikka miten menisi päin helvettiä. Ja itse laskisin mukaan myös erittäin nuorten yhdessäasumiset ei-niin vakaviksi, jos esim. Pari 16v ja 18 muuttaa yhteen niin hyvin todennäköistä on, etteivät yhdessä loppuelämäänsä ole. Nykyään kun hyvinkin alle kaksikymppiset muuttelevat yhteen. Mutta jos otetaan tilastot ihan aikuisista, normaalielämää elävistä avopareista ja heidän erotilastoistaan, niin en myöskään usko, että niissä hirveästi on eroa verrattuna avioliitossa olevien eroihin.
Että sikäli mitä sä tällaisesta asiasta edes väännät? Avoliitoista merkittävästi suurempi osa päättyy eroon kuin avioliitoista, piste.
Eihän avioerotilastoistakaan poisteta niitä eroon päätyneitä liittoja, jotka ovat hyvin nuorien solmimia tai avioon on menty kepein perustein.. Huoh..
avoliittoja purkautuu enemmän eli avoliitto on enemmänkin sellainen harjoitteluliitto. Ja kun todetaan, että homma ei toimi, ei tarvitse muuta kuin kerätä kamppeet kasaan ja lähteä.
Ja hyvä niin. Itse ainakin olen tyytyväinen, että nykyään ei tarvitse mennä naimisiin ekan poikaystävän kanssa.
Ja saman aion opettaa pojillenikin, että harjoitelkaa rauhassa tyttöjen kanssa avoliitossa, mutta naimisiin menkää vasta sitten kun tuntuu, että on jotain vakavampaa.
Ehkä näitä juttuja lukisessa tuli mieleen, et mitä pahaa on avioliitossa??? Siinähän on helppo hoitaa kaikki yht.asiat mm.lapsista.On samat sukunimet(postilaatikossa ym.)ja tuntee olevansa tärkee toiselle ku sekin on sitoutunut.Mä vaan olen sitä mieltä et ne jotka ovat avoliitossa, niin kyl ne jotain pelkää....eroa tai paremman kumppanin löytämistä.Olen sen kuullut monelta avoliitossa elävältä, ja sen et on helppo lähtee.
Nim. Onnellisesti naimisissa 10v.ja risat.joidenkin ihmisten on näköjään aivan mahdoton ymmärtää, että jos itse on jostain asiasta jotakin mieltä, se ei tarkoita sitä, että kaikki muutkin olisivat samaa mieltä.
Yhdelle avioliitto on romanttisin ja ihanin osoitus sitoutumisesta - toiselle ei. Ja onhan näitä eri näkemyksiä avioituneiden keskuudessakin: eivät kaikki halua esim. samaa nimeä postilaatikkoon - ja jotkut taas eivät ymmärrä tätäkään. Mutta me ihmiset olemme erilaisia ja haluamme eri asioita!
Ja edelleen: miten niin se avioliitto muka estäisi toista lähtemästä ja ottamasta jotakin uutta kumppania?
vain joku huolii. Itse en ainakaan tekisi lapsia jonkun puolitutun kanssa - en siis kenen tahansa kanssa. Avoliitto on valinta-asia. Avioituneden ihmisten pettämistä ja avioeroja seuranneena avioliitto ei todellakaan ole mikään kunnioitettava instituutio omasta näkökannastani, enkä sellaista itselleni toivo.
Puolison kanssa meillä on ollut hyvä olla yhdessä jo pikän aikaa avoliitossa ja muutama lapsi siunaantunut - miksi pilata sitä. Uskollisia pystymme olemaan ilman sormuksiakin. Välillä tulee melkein taikauskoinen olo, että jos itsensä rengastaisi, niin kaatuisiko kaikki siihen. Moni ihminen on muuttunut rengastettuaan itsensä aivan toiseksi ihmiseksi ja luulee, että se puoliso pysyy siinä rinnalla sen renkaan voimalla. Valitettavasti näin on, vaikka ei tietenkään kaikilla.
T. Onnellinen avoliittoilija