Lapsettomilla ei ole oikeasti mitään käsitystä mitä on väsymys.
Yksi lapseton ystäväni aina valittelee, kuinka on väsynyt kun joutuu heräämään seitsemältä töihin. Univelka on kuulemma valtava. Kiva siinä kuunnella, kun itse ei ole nukkunut neljään vuoteen yhtäkään kunnollista yötä, jos ei ota lukuun viikonloppuvapaita mitä miehen kanssa järjestetään noin kerran puolessa vuodessa. Olen elänyt neljä vuotta muutaman tunnin pätkittäisillä yöunilla, masennus koettu, joskus olen jopa oksentanut väsymyksestä kun on niin huono olo ja pää kipeä. Lapsia en vaihtaisi pois enkä haluaisi valita lapsettomuutta vaihtoehdoksi, mutta vähän pännii kuulla valitusta miten jollain lapsettomalla voi olla univelkaa! Juu, kärsimys on yksilöllistä, tiedetään...
Kommentit (121)
Kuunteletteko te ystäviänne lainkaan, vaiko vain katkeruuksissanne vittuunnutte jo muutamasta sanasta? Tuskin kukaan on kymmentä tuntia itkenyt valtavaa väsymystään, vaan vain maininnut, että väsyttää? Ja mitä ihmeellistä siinä, tavallistakin tavallisempi puheenaihe.
Vai pitäisikö täällä nyt alkaa ylistämään mammojen mahtavuutta, ja nostaa heidät itse rakentamilleen jalustoille ja julistaa pyhimyksiksi. Sen lisäksi tietenkin, että kielletään kaikki valittaminen, koska on aina joku joka kärsii vielä enemmän! Nii kerta.
Vai tuottaako se sinulle ylivoimaisia vaikeuksia???
Olin itsekiin kovin väsynyt sinkkuna... no nyt mittapuu on vähän muuttunut. Entisen mittapuun mukaan olisin varmaan jo kuollut.
ei muuta teekään kun valittaa väsymystään ja kun on niin rankkaa, kun on PAKKO juhlia joka toinen ilta ja sitten on se ja se konsertti ja tapahtuma silloin ja silloin ja ai että tää elämä on... Ja sit ihmetellään, kun " tylsät" perheelliset ei enää jaksa vetää lärvejä joka illanistujaisissa " niinkuin ennen vanhaan" ... Eräät voi nukkua krapulaansa vaikka iltauutisiin. Toiset ei. Yleistystä tai ei.
ei puolestaan ole mitää käsitystä siitä mitä on kaipuu.
Vierailija:
ei puolestaan ole mitää käsitystä siitä mitä on kaipuu.
Tottamaar se bailaaminen väsyttää ja muutenkin " vapaampi" elämä siinä missä vanhempia lapsen yövalvominen.
kyllä siitä kaipuusta jää paitsi muisto, myös pala itse kaipuuta, vaikka vihdoin saisi sen lapsen.
onnea lapsen/perheen/hankintaan sinulle!!
Mutta kiva ruikuttaa sellaiselle, joka valvoo koliikkivauvan kanssa yöt... Itsekin samanlaista elämää joskus viettäneenä en muista, että olisin hakenut sairaslomaa bileväsymykseen tai ruikuttanut ystäville, joilla oikeasti rankkaa.
Itse kotiäitinä en voisi kuvitellakaan lähteväni töihin ennen kun lapset nukkuu kunnolla - tai edes paremmin kuin nyt. Aamulla ei tosiaan ole kiire mihinkään ja saa röhnöttää vaikka koko päivän yöpuvussa eikä tarvi heti aamutuimaan alkaa tälläytyä ja esittää pirteetä. Toki se ei ole lapsille hyväksi koko ajan haukotella ja maata sohvalla mutta ne ei kärsi siitä jos joskus tulee päivä että äiti ei jaksa tehdä mitään, palkallinen työ sen sijaan saattaa kärsiä.
Nim. tunnin pätkissä nukkuva kotiäiti
Sen sijaan äitien on pakko herätä lapsien kanssa, sille vaan ei voi mitään. Joten kyllä noita asioita voi mielestäni verrata ihan hyvin!
Nyt ei ole kysymys OIKEASTA väsymyksestä, sille joka siitä jankuttaa... vaan lähinnä siitä millaista väsymystilaa kannattaa verrata toiseen. Eli onko se itseaiheutetettua vai " pakotettua" . Kivaa pilkunviilausta taas...
Uhriutumiskilpailu suurimmasta väsyjästä ei johda mihinkään hyödylliseen.
Aina on joku jossain joka on 1% väsyneempi kuin toinen.
Voi että kun jollakin taas harmittaa omat valinnat.
Mitä jos kantaisit niistä vastuun.
Väsymys ei ole lapsellisten yksinoikeus. Eikä rakkaus. Eikä elämäntarkoitus. Eikä yhtään mikään.
Syövästä vapaa ihminen ei tiedä mitä syöpäpotilas kärsii, johan näitä KUN EI TOINEN TIEDÄ juttuja voisi luetella vaikka satoja putkeen, joten sinun aloitus on jokseenkin typerä. On lapsettomia ja lapsellisia, mitä helvettiä niitä vertailemaan?
Työnnä aloittaja pääs sinne taaksesi ruskeaan reikääsi. Tai mene lääkäriin, olet masentunut, et jaksa tavallista arkea. Tai ylisuoritat kai-ken.
Terv. monisairauksia, erittäin väsynyt
Vierailija kirjoitti:
Uhriutumiskilpailu suurimmasta väsyjästä ei johda mihinkään hyödylliseen.
Aina on joku jossain joka on 1% väsyneempi kuin toinen.
Ei tuossa aloittajalla ollut niinkään kyse uhriutumiskilpailusta. Häntä vain harmitti, kun joku toinen oli ihan vain huvikseen valvonut ja tuli sitten hänelle urputtamaan väsymystään, kun taas ap oli ollut paljon pidempään väsynyt ja se johtui lapsista, ei mistään yhden yön juhlimisesta. Eli valittaa saa, tietenkin, mutta kohdeyleisön voisi valita vähän paremmin.
mulla ainakin oli joskus tosi pahaa väsymystä jo ennen avioliittoa ja lapsia.
Joskus vaan töissä ja elämässä muuten oli sellaisia aikoja ettei voinut nukkua väysjään pois.
Kotona on musta paljon helpompaa. Ja saa itse olla oma pomo. Kyllä olen kotonakin usein väsynyt mutta erilailla.
Ei sitä voi mun mielestä noin mustavalkoisesti verrata.