Lue keskustelun säännöt.
Kello löi jo viisi. Olen lapsesta saakka ihmetellyt miksi mökin Miinalle
ei tarjota kyytiä. Hän kun kuulostaa vähän reppanalta yksinäiseltä mummolta. Sen sijaan Taavettia ja Tiinaa pyydetään kannoille.
Siis säkeistö kuuluu
"Tuossa mökin Miina kulkee kirkolle.
Taavetti ja Tiina nouskaa kannoille!"
Tänä aamuna tulin kuitenkin tulokseen, että ehkä Taavetti ja Tiina ovatkin jo reen kyydissä. He ovat esim. renki ja piika ja heitä nimenomaan pyydetään tekemään tilaa Miinalle nousemalla reestä kannoille seisomaan.
Sain siis viimein mielenrauhan tässä asiassa 30 vuoden jälkeen.
Kiitos että sain jakaa asian kanssanne :)
Kommentit (300)
Terveisiä Kauneimmat Joululaulut -tapahtumasta.
Sain hysteerisen hihityskohtauksen kun kesken laulun tämä ketju tuli mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Terveisiä Kauneimmat Joululaulut -tapahtumasta.
Sain hysteerisen hihityskohtauksen kun kesken laulun tämä ketju tuli mieleen.
Miinan kautta avautuu niin monia tasoja. Miina oli varmaan lämminhenkinen, ruokki varpusia jouluaamuna vähillä leivänmurusillaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä taas just tajusin, etten ole koskaan ajatellut mitä tuossa laulussa sanotaan. Sama kuin sanat olis ollut vain että liiba laaba tattadaa. Nyt vasta rupesin miettimään noita sanoja ihan merkityksellisinä :) Olen mä siis noi sanat ulkoakin osannut, mutta en ole ajatellut sanoja lauseina tai peräti suurempana tarinana. Ne on olleet vain yksittäisiä sanoja peräkkäin.
Samoin
Vierailija kirjoitti:
Vihtorista paljastuu pimeämpi puoli heti aamenen jälkeen. Hän juo kotipolttoista liiterin takana, käyttää lapsia seksuaalisesti hyväkseen ja ajaa ne hankeen. Viettävät seuraavan joulun pappilan porstuassa.
Miinan edesmenneen miehen, suutari Sylmanin äiti, poikansa kuolemasta katkeroitunut Pyykki-Hanna, oli juoninut miniänsä ja tämän uuden miehen päänmenoa Vihtorin ex-kihlatun, lukkarintytär Anna-Kaisan kanssa, levitellen mitä hurjempia valheita pitkin pitäjää.
Vietettyään joulun pappilan porstuassa Miina, Taavetti, Tiina ja joulunaikaan syntynyt Tapani saavat kuitenkkin tietää asian oikean laidan ja täpärästi pelastunut perhe muuttaa Amerikkaan ja löytää uuden kodin Walnut Grovesta, missä Vihtorin serkku on töissä sahalla.
Hädin tuskin pystyn kirjottamaan, hirnun vedet silmissä. Kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miina pääsee rekeen istumaan ja vie siellä sen verran paljon tilaa, että Taavetti ja Tiina joutuvat reen jalaksille seisomaan, koska heille ei ole tilaa reessä kun sinne tulee Miina. Kuitenkaan heidän ei tarvitse kävellä kirkolle, koska he eivät enää ehtisi sinne kun Juhani ja Liisi nukkuivat niin myöhään, että lähtö tapahtui melko myöhään. Juhani ja Liisihän herätetään laulun ensimmäisessä säkeistöstä, Taavetti ja Tiina ovat heidän sisaruksiaan, jotka ovat heränneet jo aikaisemmin.
Poikani oli 5-vuotiaana laulun kestäessä unohtanut, että hevosella mennään. Hän ajatteli potkuria, jonka kannoille alamäessä Taavetti ja Tiina, osa perhekulkueen lapsista, nousi.
Vaimoni on aina ollut sitä mieltä, että Taavetti ja Tiina nousevat reestä ja antavat tilaa Miinalle. Tämä joulumielen osoitus on ollut laulun sanoittajan tarkoituskin.
Minä olin Hesarin kirjoitukseen asti sitä mieltä, että Taavetti ja Tiina on tavattu ajoreitillä myöhemmin kuin mökin Miina. Heidät tunnetaan niin hyvin että pyydetään kannoille. Kannoille nousu ja pysyminen vauhdissa on taitolaji. Vanha ihminen, kuten Miina, ei voinut tulla kyseeseen. Hevosta ei pysäytetty matkanteossa ollenkaan, vaan aisakello sai helkätä koko ajan. Taavetin ja Tiinan kohdalla sen verran hiljennettiin, että nousivat ketterästi kannoille. Miina ei ollut avun tarpeessa ja sen verran etäisesti tunnettu, ettei sananvaihtoon ryhdytty. Hänen annettiin jatka kulkuaan kirkolle jalan, tosin ikäihmisenä.
Nyt olen varma, että tuo tulkinta oli väärä. Reestä käskettiin kaksi lasta kannoille, että Miina korjattiin kyytiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko Taavetti ja Tiina vielä kotiseudulla joulun vietossa vai lähtivätkö lämpimään?
Opettaja oli pyytänyt ekaluokkalaisia piirtämään jonkun niistä joululauluista, mitä oli yhdessä laulettu.
Kaikki muut oli helppo keksiä, mutta yksi kuva sai opettajan ymmälleen. Kuvassa oli kaksi lasta hakkuuaukiolla.
Lopulta opettajan piti pyytää oppilasta kertomaan, mistä laulusta on kyse.
No tietenkin - Taavetti ja Tiina, nouskaa kannoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samassa talossa Hermanni ja Miina, yhtaikaa olit he palkollisina...
Tämä on aivan selvä tapaus: Taavetti ja Tiina ovat Miinan lapset, tietenkin.
Oletteko koskaan seisoneet hevosen reen kannoilla? Ei siellä kukaan aikuinen virstan mittaista matkaa jaksaisi seistä, mutta lapset kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä laulu lauletaan, en aio osallistua. Nousen seisomaan ja pidän hiljaisen hetken.
Tuntuu niin pahalta Miinan puolesta. Aion myös reklamoida asiasta kirkkoherran virastoon.
Laulu syrjii mummoparkaa.
Kyllä tästä tutkintapyyntö pitää tehdä. Vähintään.
Ps. muistin tämän ketjun ja pakkohan se oli tyrkyttää teillekin. Hyvää joulua!
Tämä on suosikkijouluketjuni täällä AV:llä. Ihanan hilpeää pohdintaa lastenlaulusta, jonka sanoja itsekin lapsena mietin!💖
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettekö tajua Miina on talon uhkea emäntä ,joka ajelee kirkolle komialla reellään ja Taavetti +Tiina hänen lapsiaan. Ukko on niinäkin aikoina häipynyt huitsin nevadaan, aivan kuin nykyaikanakin.
Olisipa hurjaa herätä jouluna viideltä ja mennä karhuntaljan alle pakkaseen ja silti riemua on pelkkää.
Ruuna virtsaa vielä....laulettiin mutta virstahan on matkamitta noin suunnilleen kilsan verran.
Vierailija kirjoitti:
Olisipa hurjaa herätä jouluna viideltä ja mennä karhuntaljan alle pakkaseen ja silti riemua on pelkkää.
Joulukirkko alkoi kello 7 ja menihän sitä aikaa matkaa kulkiessakin:)
Ihana laulu, joka jäi mieleen pysyvästi lapsuusajoista :).
Muuten,lasten kultaisessa laulukirjassa vuodelta 1993 säkeistöjä on todellakin vain 7 ja juuri nämä minäkin opin lapsena, tietämättä että niitä on enemmän. Mitä olenkaan menettänyt.. Tässä kirjassa on kuvitus, ja siihen on piirretty rekeen kaksi aikuista ja kaksi lasta, eli kuvittaja ainakin on mieltänyt, että perheeseen kuuluu vain kaksi lasta. Taavetti ja Tiina olisivat siis perheen ulkopuolisia lapsia.
Kello löi jo viisi, lapset herätkää :)
Torppa saattoi olla varakkaampi kuin köyhä itsenäinen tila.
Mökki tarkoitti pientä asumusta/maatilaa ja käytetääpä nimitystä syrjäseuduilla pienestä
maatilasta tai asuinrakennuksesta vieläkin.
Mökki saattoi olla lunastettu/vapautettu torppa, tai mäkitupa, jossa ei juuri ollut omaa maata tai sitä oli niin vähän, että se ei tarjonnut täyttä elatusta perheelle.
Polttopuidenkin hankinta mökeissä oli ongelmallista, kun omaa metsää ei ollut tai se oli silkkaa suota,
ostaminen ei tullut kysymykseen.
Polttopuiden varastaminen talollisten metsistä olikin mökkiläisten tavanomaisimpia syntejä.
Usein polttopuuina toimivat kuitenkin risut.
Olen risunpolttoa nähnyt 80- luvulla, naapurin muori rutisti kainalossaan risukimppua ja puski sitä uuniin syvemmälle sitä mukaa kun uunissa oleva pää paloi.
Vuosi vaihtui uusi alkoi, mutta tämä ketju se jaksaa:)
Kello joka löi viisi on muuten joko suuri seinäkello tai valtava kaappikello joka lyö tasatunnein, ei herätyskello kuten voisi ehkä helposti luullakkin, Juhani ja Liisi saa puolestaan tyytyä pesemään kasvot nopeasti emalimaljassa koska juoksevaa vettä ei ole vielä vuosiin saatavilla. Villahuivi-Sanna on perheen piika, palkollinen kuten tapa talollisten perheissä oli. Sannan tehtävä on hyysätä lapset valmiiksi kirkkoon lähtöön, tuolloin kirkkoon oli lähdettävä varhain koska jos tuli myöhässä tai jätti tulematta joulukirkkoon sai kuulla kunniansa korvatillikkana. Reki oli talvisin tavallinen talolliten ja rikkaamman porvaris väen tapa matkata kirkolle ennen kuin autoja oli joka perheessä, lämmin talja oli pehmeä ja unettava reessä kylmän pakkasen paukkuessa ulkona reen kiitäessä hämyisen metsämaiseman halki sinihunnussa.
Kun kirkolle on vielä noin kilsa matkaa alkaa muita tuttuja tulla vastaan kuten Mökin-Miina sekä Taavetti ja Tiina. Jouluisin ikkunoille sytytettiin kaksi kynttilää protestina venäjän sortoa vastaan, kynttilöitä ilmestyi niin kartanoiden kuin muidenkin isojen talojen ikkunoille. Kynttiläperinne säilyi itsenäisyyspäivän vietossa vielä itsenäistymisen jälkeen. Se ketkä reen kyytiin pääsi riippui sosiaalisesta luokasta ja siitä moniko rekeen mahtui, reessähän istui jo 4-6 henkeä. Kannoille nouseminen taas tarkoitti reen kannastenpäälle seisomista, jolloin joutuivat juoksemaan reen kiinni sillä pysähdyksille ei ollut aikaa. Lopulta saavuttiin kirkolle joulupäivän aamuna ja vietettiin nelituntinen joulukirkko. Onni kävi jos ehti saada parhaatpaikat hevoselle suojasta ja perheelleen kirkosta. Laulussa vielä kerrottiin että lapset riemuitsivat kirkossa ja nauttivat urkumusiiksita mutta uudemmista versioista säkeistöt on poistettu, lieneekö myönnytys vapaa-ajattelijoiden liitolle.