Lue keskustelun säännöt.
Kello löi jo viisi. Olen lapsesta saakka ihmetellyt miksi mökin Miinalle
ei tarjota kyytiä. Hän kun kuulostaa vähän reppanalta yksinäiseltä mummolta. Sen sijaan Taavettia ja Tiinaa pyydetään kannoille.
Siis säkeistö kuuluu
"Tuossa mökin Miina kulkee kirkolle.
Taavetti ja Tiina nouskaa kannoille!"
Tänä aamuna tulin kuitenkin tulokseen, että ehkä Taavetti ja Tiina ovatkin jo reen kyydissä. He ovat esim. renki ja piika ja heitä nimenomaan pyydetään tekemään tilaa Miinalle nousemalla reestä kannoille seisomaan.
Sain siis viimein mielenrauhan tässä asiassa 30 vuoden jälkeen.
Kiitos että sain jakaa asian kanssanne :)
Kommentit (300)
Vierailija kirjoitti:
joka haluaa osoittaa syrjiville seurakuntalaisille olevansa yhtä oikeutettu joulukirkkoon kuin muutkin! Hylkiön seuraa karttavat Taavetti ja Tiina kulkevat rivakasti kävelevän Miinan edellä minkä ehtivät yrittäen pitää riittävää välimatkaa. Miinan virsut narskuvat uhkaavasti hangella. Onneksi ohi kulkeva perhe näkee Taavetin ja Tiinan ahdingon ja poimii heidät rekeensä.
:D :D
Jännittävä draama tästä kehkeytyy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palsta näyttää nämä parhaat puolensa. Lämpimiä ja hauskoja tarinoita vuosien varsilta. Kiitos. :)
Mä olen ollut aina huono kuuntelemaan laulujen tarinoita, ja vaikka laulankin mielelläni.
Tässä laulussa mua pitkälle aikuisikään vaivasi, että miksi sen Ruunan virtsaaminen piti erikseen mainita. Miksi se oli mainitsemisen arvoinen, tärkeä hetki?
(pari vuotta sitten tajusin joulupukki suukon sai idean. Meillä teinit pyöritteli noloina silmiään, kun äidin lamppu syttyi, niin se oli se vaimo, joka miestänsä suukotti! Duh. Sitä ennen mä pidin sitä hirveen negatiivisena joululauluna, kun se kuitenkin kertoo avioerosta.)
rechals kirjoitti:
Palsta näyttää nämä parhaat puolensa. Lämpimiä ja hauskoja tarinoita vuosien varsilta. Kiitos. :)
Mä olen ollut aina huono kuuntelemaan laulujen tarinoita, ja vaikka laulankin mielelläni.
Tässä laulussa mua pitkälle aikuisikään vaivasi, että miksi sen Ruunan virtsaaminen piti erikseen mainita. Miksi se oli mainitsemisen arvoinen, tärkeä hetki?
(pari vuotta sitten tajusin joulupukki suukon sai idean. Meillä teinit pyöritteli noloina silmiään, kun äidin lamppu syttyi, niin se oli se vaimo, joka miestänsä suukotti! Duh. Sitä ennen mä pidin sitä hirveen negatiivisena joululauluna, kun se kuitenkin kertoo avioerosta.)
Heh. Laulussa lauletaan kylläkin että "ruuna virsta vielä" ja virsta on vanha pituusmitta.
Vierailija kirjoitti:
nuori Vihtori sitten taluttaa Miinan samaisesta kirkosta vaimonaan ja Taavetti ja Tiina saavat mukavan isäpuolen, joka ajaa heidän kanssaan yhdessä kirkkoon seuraavana jouluna;-)
Vihtorista paljastuu pimeämpi puoli heti aamenen jälkeen. Hän juo kotipolttoista liiterin takana, käyttää lapsia seksuaalisesti hyväkseen ja ajaa ne hankeen. Viettävät seuraavan joulun pappilan porstuassa.
Tutkimattomia ovat Miinan tiet.
Yhteiselämä, hieman Vihtorin tavoin ajoi siis Miinaan. Hmph.
Vierailija kirjoitti:
Tää av on ihana paikka. Mulle selvis vasta tästä alotuksesta tämäkin asia. Olen kohta 38 vuotta surrut myös mökin Miinan puolesta...Helpotus, että se pääsikin kyytiin.
Hienoa, mä olen surrut Miinan kohtaloa yli 50 v.
t.mummeli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys: miksi laulussa "joka ikkunalla kaksi kynttilää" eikä neljää?
Jos laulu kertoo aamuisesta joulukirkkomatkasta, joka ikkunallahan pitäisi olla neljä kynttilää eikä vain kaksi?
Milloinkohan adventtikynttiläperinne on Suomeen rantautunut? Vai onko kappale sanoitettu sen verran köyhinä aikoina, jolloin ylimääräisiä kynttilöitä ei ole ollut varaa poltella?
Vierailija kirjoitti:
Kysymys: miksi laulussa "joka ikkunalla kaksi kynttilää" eikä neljää?
Jos laulu kertoo aamuisesta joulukirkkomatkasta, joka ikkunallahan pitäisi olla neljä kynttilää eikä vain kaksi?
Milloinkohan adventtikynttiläperinne on Suomeen rantautunut? Vai onko kappale sanoitettu sen verran köyhinä aikoina, jolloin ylimääräisiä kynttilöitä ei ole ollut varaa poltella?
Mielenkiintoinen huomio! Kipale on sanoitettu joskus 1800-luvun lopussa, joten oliskohan tosiaan säännöstelty kynttilöitä ainoina valonlähteinä.... Sähköstähän saatiin haaveilla vielä pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulussa ope selitti aikoinaan, että Miina on nuori ihminen, ja Taavetti ja Tiina oli vanhuksia. Siksi siis Miina jäi kävelemään, mutta T ja T pääsivät jalaksilla kirkolle.
Pakko laittaa vielä kaikki 14 säkeistöä tähän.
Harmi ettei tätä nykyään enää lauleta kokonaan, on kuitenkin niin nopsatempoinen ja lyhyet säkeistöt.
Kello löi jo viisi, lapset herätkää!
Juhani ja Liisi, muuten matka jää.
Tässä vesimalja, silmät huuhtokaa!
Lämmin karhuntalja reessä odottaa.
Joutuin turkit niskaan, kintaat käsihin,
Sanna vielä viskaa villahuivinkin.
Vasta ruunan reessä silmät aukeaa.
Siin on silmäin eessä synkkä metsämaa.
Aisakello helkkää, loistaa tähdet, kuu.
Riemua on pelkkää, hymyyn käypi suu.
Tuossa mökin Miina kulkee kirkolle.
Taavetti ja Tiina, nouskaa kannoille!
Mäenrinteen alla talo törröttää,
Joka ikkunalla kaksi kynttilää.
Ruuna, virsta vielä tepsuttele pois!
Tällä kirkkotiellä aina olla vois!
Riemuhuuto lähti lasten huulilta:
Juurkuin jouluntähti kirkko kummulla!
Sisälläpä vasta silmät huikenee,
tänne taivahasta Korkein katselee.
Saivat paikan oman pitkään penkkihin,
sytyttivät soman haarakynttelin.
Iäks muistiin jääneet - niin ei kaunista,
kuin on urkuin äänet jouluaamuna.
Soipi virret vielä kulkiessa pois.
Sillä kirkkotiellä aina olla sois.
(San. Immi Hellén Säv. R. Raala (Berndt Sarlin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys: miksi laulussa "joka ikkunalla kaksi kynttilää" eikä neljää?
Jos laulu kertoo aamuisesta joulukirkkomatkasta, joka ikkunallahan pitäisi olla neljä kynttilää eikä vain kaksi?
Milloinkohan adventtikynttiläperinne on Suomeen rantautunut? Vai onko kappale sanoitettu sen verran köyhinä aikoina, jolloin ylimääräisiä kynttilöitä ei ole ollut varaa poltella?Mielenkiintoinen huomio! Kipale on sanoitettu joskus 1800-luvun lopussa, joten oliskohan tosiaan säännöstelty kynttilöitä ainoina valonlähteinä.... Sähköstähän saatiin haaveilla vielä pitkään.
Kyse on entisajan JUHLAVALAISTUKSESTA. Ei ollut lediketjuja ikkunoihin laittaa, mutta kaksi kynttilää onvat juhlistaneet juhlan. Esim. kun Venäjän tsaarit tulivat Helsinkiin vierailulle, laittoivat alamaiset kotiensa ikkunoihin kaksi kynttilää - juhlavaloiksi. Se taisi olla ihan käsky.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys: miksi laulussa "joka ikkunalla kaksi kynttilää" eikä neljää?
Jos laulu kertoo aamuisesta joulukirkkomatkasta, joka ikkunallahan pitäisi olla neljä kynttilää eikä vain kaksi?
Milloinkohan adventtikynttiläperinne on Suomeen rantautunut? Vai onko kappale sanoitettu sen verran köyhinä aikoina, jolloin ylimääräisiä kynttilöitä ei ole ollut varaa poltella?
Mutta kysehän on vain yhdestä talosta. Olisi aika kummallista nykyäänkin, jos laittaisi joka ikkunalaudalle neljä kynttilää. Kaksi on sommittelultaankin kaunis :)
Ainakin itse tulkitsen näin, ettei kyse ollut laajemmasta ilmiöstä tuossa kylässä. Ja kukaanhan ei jätä kynttilöitä palamaan kun väki lähtee kirkkoon. Miksi tuon talon väki ei lähtenyt? Palvelusväen iloksihan kynttilöitä ei varmaan jätetty palamaan. Oisko siellä asunut joku vanhus? Yksin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys: miksi laulussa "joka ikkunalla kaksi kynttilää" eikä neljää?
Jos laulu kertoo aamuisesta joulukirkkomatkasta, joka ikkunallahan pitäisi olla neljä kynttilää eikä vain kaksi?
Milloinkohan adventtikynttiläperinne on Suomeen rantautunut? Vai onko kappale sanoitettu sen verran köyhinä aikoina, jolloin ylimääräisiä kynttilöitä ei ole ollut varaa poltella?Mielenkiintoinen huomio! Kipale on sanoitettu joskus 1800-luvun lopussa, joten oliskohan tosiaan säännöstelty kynttilöitä ainoina valonlähteinä.... Sähköstähän saatiin haaveilla vielä pitkään.
Kyse on entisajan JUHLAVALAISTUKSESTA. Ei ollut lediketjuja ikkunoihin laittaa, mutta kaksi kynttilää onvat juhlistaneet juhlan. Esim. kun Venäjän tsaarit tulivat Helsinkiin vierailulle, laittoivat alamaiset kotiensa ikkunoihin kaksi kynttilää - juhlavaloiksi. Se taisi olla ihan käsky.
...ja tuosta juhlavalaistus-tavasta on sitten tullut itsenäisyyspäivänä klo 18 kaksi kynttilää ikkunalle -tapa. Näin.
"Itsenäisyyspäivän viettoon liittyy olennaisesti kaksi kynttilää ikkunalla. Tapa on kuitenkin paljon Suomen itsenäisyyttä vanhempi.
- Kynttilöitä on poltettu Ruotsin vallan aikana kuninkaallisten ja autonomian aikana keisariperheen jäsenten merkkipäivinä tai heidän vierailujensa aikana, kertoo tutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistosta."
Käytännönläheinen selitys kahdelle kynttilälle on Nirkon mielestä se, että ne sopivat hyvin ikkunaan, jossa on kaksi ruutua rinnakkain.
Kahteen kynttilään on liitetty myös symbolisia tulkintoja. Niissä on nähty esimerkiksi koti ja isänmaa.
- Jotkut ovat selittäneet kynttilöiden edustavan sotaan lähteneitä ja toisaalta sieltä palanneita sotilaita, Nirkko kertoo.
"Historiallinen selitys yltää puolestaan autonomian aikaan ja jääkäriliikkeeseen. Kahdella kynttilällä merkittiin etappiteiden turvalliset majapaikat.Autonomian ajan loppupuolen sortovuosina kynttilöiden poltto oli suomalaisten protesti venäläisiä vastaan."
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kaksi-kynttilaa-itsenaisyydelle-jaak…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joulukirkkoon- laulu on vuodelta 1911, joten tuohon ajanjaksoon sopii selitys siitä että laulussa jokaisella ikkunalla palaneet kaksi kynttilää olivat tuolloin nimenomaan suomalaisten protesti venäläisiä vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon selvästi ollut pienenä huomattavasti yksinkertasempi tapaus kuin suurin osa täällä vastailleista... Mä nimittäin ajattelin, että Miina tarpoo siellä hangessa, ja jotenkin sen kunniaksi perheen lapset Taavetti ja Tiina nousevat tien sivuun kannoille (siis puun kannoille!) ikään kuin tervehtimään Miinaa :DD viisas lapsi olin, looginen ajattelukyky katossa
Mulla tulee nykyään aina tää kommentti mieleen kun kuulen tän laulun :D Kiitos jouluilon nostattamisesta!
Tai sit se Miinakin on jo reen kyydissä.
En jaksa ketjua lukea, mutta varmastihan tätä ei voi tietää. Todennäköistä kuitenkin on että perheen lapset ovat siis Juhani ja Liisi. Lisäksi reessä on vielä äiti ja isä ohjastaa. Mökin Miina on todennäköisesti mäkitupalainen tai leskit tms. koska heillä ei ole edes kirkkorekeä (sen sijään Juhanin ja Liisin perhe on suhteellisen varakas koska on reki ja vielä karhuntaljakin) Taavetti ja Tiina voisivat olla siis Miinan lapsia jotka pyydetään reen jalaksille seisomaan. Matka tosin ole enää pitkä koska sitä on enää virsta jäljellä (n 1km)
Mökin Miina on suomenpystykorva. Vanha narttukoira joka osaa vaellella itsekseen ja tulee ruoka-ajaksi takaisin. Hänen omistajansa, Taavetti ja Tiina siitä mökistä pääsevät reen kannoille.
Kiitos teille, jotka olette nostaneet tätä ketjua. En ollut tätä ennen nähnyt, ja voin sanoa, että oli ns. villiä menoa alusta loppuun.
No ei se nyt mikään omituinen tulkinta ole,minusta nuo kaikki teidän tulkintanne ovat ihan omituisia.Olen nauranut kippurassa kun olen lukenut.Kyllä meillä alakoulussa,60-luvulla,opettaja sen noin selvitti,kun sitä joulun alla koulussa leikimme ja esitimme.Samoin kotona kerrottiin näin.Tyttäreni esitti sitä tarhassa 80-90-lukujen taitteessa.Muistan kuvaelman selvästi.Isä,äiti ja lapset Juhani ja Liisi reessä,jota veti lapset hevosloimen alla.He kohtaavat kirkkoa kohti kulkevan Miinan ja lapset Taavetin ja Tiinan.Miina nousee rekeen,lapset jalaksille.Näin omituinen tulkinta oli 80-luvun tarhan tädeillä.