Kello löi jo viisi. Olen lapsesta saakka ihmetellyt miksi mökin Miinalle

Mökin Miina on hylkiö, etä-äiti, mies on ottanut ja lähtenyt lasten kanssa kaupunkiin.

Miina ei ole menossa kirkkoon vaan kirkolle, eli siis kirkonkylälle, jonka laitamilla hän asuu.

Miina on tulossa yöjalasta, kun uusi poikaystävä on taas heittänyt pihalle.

Miina kyllä saattaa jäädä notkumaan sinne kirkolle odottamaan, josko joku hurskas kirkossakävijä kaipaisi seuraa.

Julistan taman AVn ihanimmaksi ketjuksi.

Ja olen myos Miinan puolesta onnellinen etta paasi kyytiin.

Ps, itse veikkaisin miinan olleen 34 v

Minä kuvittelin aina Taavetin ja Tiinan vanhoiksi ihmisiksi, jotka siksi pyydettiin nousemaan kyytiin.

Luulen, että Miina oli paljon nuorempi, olisko ollut 18 v, ja laulun mukaan "kulkee" kirkolle.

Ei siihen aikaan mökkiläisiä herraväen rekeen otettu, kannoille korkeintaan.

eikä asemansa puolesta todellakaan kelpaa rekeen. Kannoilla taas ei vanhuuttaan pysy, joten odottelee, josko siitä ohi vilahtaisi toinen, vähän alempiarvoisten reki.



Taavetti ja Tiina taas ovat renki ja piika, jotka saavat nousta kannoille, nuoria ja reippaita ja ehkä vähän huimapäisiäkin ovat. Jouluna ollaan kilttejä alempiarvoisille, mutta mökin Miina on kaiken hyvän auan ulottumattomissa. Miina tosiaan kävelee kirkolle, jos ei joku torpparireki siitä viuhahda ohi. Ja miksipä ei viuhahtaisi...



Niin, ja mökin Miinoilla ei todellakaan ole hevosia ja rekiä! Ihan turha tulkinta. Sääty-yhteiskunnassa ei hevosia ollut välttämättä edes hyvin toimeentulevilla torppareillakaan, ja Miina ei ole edes torppari.

Mun opettaja aikoinaan ala-asteella sanoi, että tuo Taavetti ja Tiina tulkaa kannoille, tarkoittaa etttä T&T:n pitäisi ajaa kilpaa Juhanin ja Liisin kanssa. Yleensähän Reillä ajettiin aika lujaa ja kilpailtiinkin.



Minäkin uskoisin että mökin Miina jäi hankeen tarpomaan kun talolliset alkoivat kisailemaan, mutta onneksi matka kirkolle ei ollut pitkä.

Joulukirkkoon hevosreellä



Kirkkoon piti ennenvanhaan joulupäivänä lähteä aamuyöllä, koska perille piti ehtiä aamukuudeksi. Matka taittui mukavasti hevosreessä vällyjen alla. Jos ei omistanut hevosta, oli käveltävä. Rekikyytiin otettiin matkan varrelta jokainen jalkamies, joka suinkin kyytiin mahtui, sillä joulu teki kaikista hevosmiehistäkin kilttejä. Myös reen jalaksille kuului ottaa väkeä. Hevonen ei saanut väsyä, olihan se levännytkin ja syönyt hyvin ennen kirkkomatkaa ja matka taittui reippaasti. Näin köröteltiin kirkkoon tupaten täysillä hevosreillä aisakellojen ja kulkusten kilinässä, juhlavissa tunnelmissa.



http://www.tunturisusi.com/joulu/joulukirkko.htm

Ja onko tuo "kannoille" reen jalaksille vaiko "perään" eli haastetaan kilpa-ajoon kannustamalla kiiruhtamaan perään.

"Miinan virsut narskuvat uhkaavasti hangella."



:))

tää on niin hauska

Miina menee omalla reellään tietty.

Mökki ei ole torppa vaan ikäänkuin köyhäinapuna annettu majapaikka, vähän parempi kuin vaivaistalo. Taavetti ja Tiina olivat palvelusväkeä, muita ei komennettu jalaksille kun armeliaisuudesta otettiin Miina kyytiin. Tuohon aikaan oli muuten ihan pakko osallistua joulukirkkoon, asiaa kytättiin enemmän kuin vauvapalstalla konsanaan. Jotkut (ehkä Miinakin) joutuivat lähtemään matkaan jo edellisen vuorokauden puolella jalkaisin jotta olisivat ehtineet.

minä olen tulkinnut asian niin, että Miina asui lähellä kirkkoa ja hänen ohitse ajettiin reellä vasta hiukan ennen kirkkoa, kirkon jo ollessa näkyvillä. Sen sijaan tuota "joka ikkunalla, kaksi kynttilää", olen todella miettinyt.. Se kun sopisi itsenäisyyspäviään, ei jouluun. Ehkä tämä laulu onkin itsenäisyyspäivälaulu?

kaksi kynttilää ikkunassa tarkoitti itsenäisyyden puolustajaa. Koska sähkövaloa ei oltu keksitty (paitsi tampellan tehtaassa) kynttilöitä käytettiin valaistuksena. Ja kaksi kynttilää oli selkeä mielenilmaus ennen itsenäisyyttä, itsenäisyyspäivää ei siis silloin ollut.

Mun opettaja aikoinaan ala-asteella sanoi, että tuo Taavetti ja Tiina tulkaa kannoille, tarkoittaa etttä T&T:n pitäisi ajaa kilpaa Juhanin ja Liisin kanssa. Yleensähän Reillä ajettiin aika lujaa ja kilpailtiinkin. Minäkin uskoisin että mökin Miina jäi hankeen tarpomaan kun talolliset alkoivat kisailemaan, mutta onneksi matka kirkolle ei ollut pitkä.

Kirkkoon ei koskaan ajettu kilpaa, vain sieltä pois.

[quote author="Vierailija" time="22.11.2013 klo 10:57"]

Mä oon selvästi ollut pienenä huomattavasti yksinkertasempi tapaus kuin suurin osa täällä vastailleista... Mä nimittäin ajattelin, että Miina tarpoo siellä hangessa, ja jotenkin sen kunniaksi perheen lapset Taavetti ja Tiina nousevat tien sivuun kannoille (siis puun kannoille!) ikään kuin tervehtimään Miinaa :DD viisas lapsi olin, looginen ajattelukyky katossa

[/quote]

Mahtava huipennus tälle ketjulle! Harvoin näin paljon naurattaa!

Miina on kylän juro vanhapiika joka ei nousisi kyytiin vaikka tarjottaisiin. Omalla potkukelkalla se mennä viuhtasee äkäseen kirkolle, ei sinne ole kyläkirkkoon edes pitkä matka.

Onko sanottu, että Miina kulkee jalkasin? Mitäpä jos hänellä onkin potkukelkka tai vaikka sukset alla?

Kauhistus :D Mä olen aina ajatellut tuon kohdan niin, että Taavettia ja Tiinaa (keitä sitten lienevätkin), hoputetaan siinä könyämään kohti kirkkoa vähän reippaammin, kun kerran (vanha?) Miinakin siellä jo pistää topakasti menemään :D

Olette kyllä kaikki nyt harhateillä. Aivan ilmeistähän on, että Miina on naapuritalon tamma. Se ilmestyy näkyviin tien mutkan takaa, kun renki hoputtaa Taavetti-ruunaa ripeämpään raviin. Tiina vetänee jälkimmäistä rekeä, jossa matkustaa talon palvelusväki - edes joulu ei sentään saa saman talon herras- ja palvelusväkeä matkaamaan yhteisessä reessä. Tämä selvittänee myös sen, miksi Miina veisi reessä kahden ihmisen paikan, sikäli kuin se otettaisiin jälkimmäiseen rekeen. Tätähän toki ei tapahdu, koska itse asiassa "kannoille nouseminen" tarkoittaa tässä, että Taavetti- ja Tiina-suokit ottavat kiinni Miina-hevosen reen. Isänmaallista sanomaa kahdesta kynttilästä korostanee myös se tosiseikka, että Miina lienee lyhennys "Wilhelmiinasta", mikä viittaa takaa-ajettavan ruotsalaiseen alkuperään.

Ihana ketju, hienoja tulkintoja Miinan monesta elämästä.

Piti ihan googlettaa biisin sanat. Minäkin olen aina tulkinnut sanojen olevan lähinnä havaintoja reestä. Kertojana ovat Juhanin ja Liisin vanhemmat. Miina-säkeistön jälkeen matkaa on enää alle kaksi kilometriä (virsta on 1,6 km), joten rivakka yksinasuja Miina jaksaa kävellä kyllä. Ehkä Miinan mökki on lähellä kirkkoa ja hän on vasta lähtenyt matkaan? Jostain syystä Taavetti ja Tiina vain ovat heikompia, joten heidät otetaan kannoille. Biisin vire on niin iloinen, että minun mielestäni siinä kaikki menee juuri niin kuin pitääkin ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Mun tulkinta tuosta kohdasta on se, että ne lapset reestä tosiaan tekee havaintoja (kuten joku oli jo todennutkin edellä), ja ensin huomaavat mökin Miinan (vanha mummo) menossa kirkolle ja sitten kaverinsa Taavetin ja Tiinan, joille sitten huutavat, että nouskaas kannoille (ettei tarvitse kävellä).

tuo Miina onkin mökissä asuvan perheen suomenpystykorva, joka on lähtenyt kuljeskelemaan ihmisten mukana kirkolle päin. Ehkä juoksuaika pitää nartun liikkeessä.