Kamalin työpaikka jossa olet ollut

Pikaruokapaikat mm. Kotipizza. jatkuva kiire ja stressi, hermot kireellä asiakkailla, työntekijöillä sekä yrittäjällä.

Joo yksi pahimmista oli mullakin pieni firma. 4 vakkaripaikkaa ja pomo. Sain tuntiduunia puhelintilausten vastaanottamisessa. Pelkät sermit, ei omaa rauhaa. Eräs vakkareista halusi varsinkin ruotsinkielisten puhelujensa aikana tulla keskikäytävälle kailottamaan luurit päässään niin, että en kuullut enää omaa puhelua jo kunnolla. Näytti siltä, että oli esiintymishalua. Kovensi ääntään harvensi ruotsia puhuessaan puhettaan jostain syystä. Tyyliin alentuvasti.

Itse käännyin sitten selin että voisin keskittyä omaan puheluun. Monesti tuli seisomaan ja kailottamaan siihen noin metrin päähän. Ei muistanut jotain sanaa ja kysyi multa. Vastasin ja hän oli hämmästynyt että tiesin. Kumpikaan ei olla ruotsinkielisiä.

Kerran minulta oli pudonnut se mikrofonin päällys huomaamatta. Hän huomasi asian ja näinkin heti päällyksen vieressä lattialla. Otin sen ja aloin laittaa paikoilleen. Hän siihen hyhhyttelemään että EI SAA OTTAA LATTIALTA. Minä 55, hän noin 40 ja tyttären äiti. Sanoin että tämähän oli alunperin sun luuri, jota käytin myös eilen. Joo hyhhyh vaan. Piti sitten kaivaa inhoavin ilmein jostain uusi päällys. En edes tiennyt uusista. Enkä minä sitä nuollut ...

Lupasin lähettää tietoja kirjeitse eräälle yli 80-vuotiaalle ihmiselle. Kummaa naurua, että me kyllä lähetetään sähköpostia. Sain sitten viimein kuitenkin materiaalin koska tällä vanhukselle ei ollut spostia olemassakaan.

Toinen oli vielä pahempi. Hermostunut nainen, jolla kova pätemisentarve. Hänellä oli ollut jotain TETtiläisiä vähän aikaa sitten ja hän piti minuakin TETtiläisenä ilmeisesti. Kovin mielellään seuraamassa puhelujani ja kuuntelemassa, onkimassa vaikka mitään fataalia ei tapahtunut. Luennoi minulle että kahvi- ja ruokatauoista pitää pitää huolta että ei saa antaa firmalle lahjaksi. Ahaa. Joo en ole kuullutkaan! Olen vain 55 ja tehnyt jo vähän ennenkin töitä.

Ruokatauot oli merkitty ylös vuoroihin, mutta silti hän ryysäsi kanssani samaan aikaan, jolloin olin muka jo lähdössä, koska en halunnut eilisen päivän kaltaisia yllätyksiä, jolloin hän tiesi omat asiani paremmin kuin minä itse. En siis halunnut tekemisiin. Tiesi jopa kunnan kouluasiat, joiden kanssa ei ollut tekemisissä. Itselläni oli lukiolaisia tuolloin.

Pyysin olemaan keskeyttämättä, jos mulla oli asiakaspalvelupuhelu menossa enkä pyytänyt apua. Silti tuli viereen ja yritti keskeyttää. Jos tarvitsin apua niin kysyin. Kun olin aloittanut kysymyksen niin hän keskeytti jo kiireellä ja antoi vastauksen toiseen kysymykseen. Kerran sanoin että kuuntelisin nyt loppuun asti kysymykseni. Ei tykännyt. Pompin kai silmilleen.

Kun kysyin jotain, ei ehditty eikä oikein tiedetty kuitenkaan loppupelejä. Pomo toi näköjään hedelmiä tauko pöydälle, mutta en viitsinyt ottaa, koska jonkinlainen luentohan siitä olisi tullut että mitä pitää syödä tai ei. Ja milloin sopii ja mikä määrä.

Pitivät siis mielellään täytenä idioottina estotta. Ilmeisesti oli pelko oman paikan säilymisestä.

Mulla oli todella paha mieli edelläkuvatuista ja monista muista nöyryytyksistä, vaikka työstä tykkäsinkin. Olisi pitänyt olla vaan silmät suurena eikä toimia tehokkaasti. Jokainen ihminen antoi vielä omat, erilaiset ohjeensa tilanteissa. Kun olin tehnyt jonkun toisen ohjeen mukaan, huudettiin että EIEIEI mitä sä nyt oikein TEET! Ei noin! Vaikka lopputulos oli sama.

Kun oltiin sulkemassa ja mulla vielä puhelu, tultiin heilumaan siihen viereen että lopeta. Ei anneta minuuttiakaan lahjaksi. Voi herranenaika! Olisi kai pitänyt kiekaista asiakkaalle, että työaikani loppui nyt ja heipähei soita huomenna uudelleen!

Onneksi eivät tarvinneet keikka-apua usein ... Nyt sopimus jo poikki. Kusipäät!

Eräs perheyritys Pirkanmaalla. Firmaan oli palkattu tyttäret, pojat, vävyt ja miniät. Todelliset työt tekivät alipalkalla ulkopuolelta otetut työntekijät. Kas kun suvun naispuolisilla varsinkaan ei ollut alaan liittyvää osaamista oikein ollenkaan. Kunhan käpsyttelivät korkokengillä pitkin käytäviä ja katselivat ylimielisinä. Omistajan poika oli todellinen työpaikkakiusaaja ja sai olla sitä täysin rauhassa, vaikka käytös ja tekemiset olivat tiedossa. Palkkojen maksu takkusi. Asiakkaita laskutettiin tyhjästä.

Lähdin kun en jaksanut. Enkä kadu.

Itäsuomalainen grilli.

Pomo saattoi ilmoittaa tulevan viikon työvuorot vasta edellisenä iltana. Työntekijöiden vaatiessa vuoroja tietoon vähintään viikkoa aiemmin sai pomolla vain haukut paskasta asenteesta ja kiittämättömyydestä hyvää työpaikkaa kohtaan. Hyvää saati välttävää nähnytkään se toiminta!

Työntekijöillä ei ollut lupaa vaihtaa vuoroja keskenään ja toiveet vapaapäivistä esim. isojen/tärkeiden sukujuhlien vuoksi pomo eväsi ja tahallaan laittoi tällöin töihin vaikka toinen työntekijä erikseen pyysi saada tämän ekstravuoron itselleen.

Hygieniasta pomo ei piitannut ja hygieniapassia edes ei työntekijöiltä löytynyt. Raaka-aineet olivat vanhoja ja kylmäketju katkesi jokainen tukkupäivä koska pomo odotti aamun kuormalle iltavuorolaista purkamaan koska ei itse halunnut nostella maitoja, kermoja, juustoja tai pihvejä kylmään.

Sairauslomaa ei ollut ja vaikka kuume huuteli 38 paremmalla puolen niin käsky kävi rasvankatkuun.

Pomo nälvi ja sätti asiakkaiden kuullen. Kahvinporot piti punnita grammalleen eikä vaan mitata normaalisti. Kahvia ei saanut heittää pois vaikka se oli seissyt yli 6 tuntia.

Teineille palvelun piti olla tylyä, että "ymmärtävät heti paikkansa ja eivät jää notkumaan" samalla kun eläkeikäiset istuivat tuntitolkulla tytöttelemässä ja katsoivat telkkaria yhden kahvin ja 50 sentin kenon voimalla.

Ruuhkaisina iltapäivinä pomo katosi takahuoneeseen, puhui puhelimessa höhöttäen tai iski tarinaa pihalla ja jätti yksin tekemään ruokaa, siivoamaan asiakkaiden porsasteluja ja hoitamaan veikkausta muun kassatyön lisäksi. Huusi vielä kun pidän tahallaan jonoa pitkänä ja olen pullamössösukupolvea.

Taukoja edes vessassa käyntiä varten ei 8 tunnin aikana saanut pitää ja jos joku tuttu tuli asiakkaaksi niin tälle ei saanut sanoa oikeastaan muuta kuin terve, kiitos, ole hyvä ja heihei koska muuten palkasta vähennettiin jonninjoutava "seurustelu".

Palkat maksettiin myöhässä ja aina oli muka vahingossa jäänyt parit työtunnit summasta pois.

Myyjänä / kassamyyjänä työskentely.

Ihan sama missä kaupassa olisi töissä, niin yhtä hirveää. Työ yksinkertaista, mutta alan konkarit pitävät hyllyttämisiään ja hinnoittelujaan lähes kirurgintasoisena työskentelynä. Äksyilyjä ja huokailuja jos kehtaat näiltä puolijumalilta jotain neuvoa kysyä, saati pyytää kassalle jonoja purkamaan.

Yhh... vieläkin näen painajaisia.

Vierailija kirjoitti:

Kesätyö jalkapalloturnauksessa joskus teininä

Kesti tosin vain viikon. Seistiin 7-8 tuntia päivässä ilman kunnollisia taukoja, suorassa auringonpaisteessa kesähelteellä, ilman penkkejä myymässä parkkilippuja sellaisille parkkialueille, jotka oli ilmaisia turnauksen ulkopuolella. Siitäkös ne lasten turnausta katsomaan tulleet parkkeeraajat innostuivat, kun aikaisemmin ilmaiselle parkkipaikalle myydään monen euron lippuja :D En ole kyllä koskaan eläessäni tavannut niin monta v*ttumaista isää. Meinas monesti tulla itkut, kun meille reippaasti alaikäisille rupesivat hirveitä kirosanalitania suoltamaan. Oltiin varmaan lähes saman ikäisiä, kun niiden lapset. Kaverille meinasivat soittaa poliisinkin, kun niitä lippuja myi.

Muutenkin tosi huonosti järjestetty tapahtuma. Palkatkin tuli joillekin lähes puoli vuotta myöhässä. Olisi muuten ollut aivan loistava kesätyö, mutta se huono järjestely kostautui varmaan jokaiselle siinä osallisena olleelle. Oli siinä kuitenkin jotain hyvääkin. Mentiin uudestaan seuraavana kesänä, rahankiilto silmissä ja silloin työpäivä koostuikin hiljaisessa hevonkuusessa penkillä istumisesta ja kaverin kanssa radiopuhelimella puhumisesta, kun päivässä ei ollut oikeastaan ollenkaan asiakkaita :D

Juuri tuosta syystä en aio päästää lasta töihin liian varhain. Ehtii tutustua ihmisten k*sipäisyyteen sitten vanhempana.

H&M ei suosittele kenellekään.

Lidlin myyjän työ.

Lakimiehenä finanssialalla.  Esimies vähätteli ja haukkui sekä omia alaisiaan että yhteistyötahoja muualla organisaatiossa. Pimitti tietoa. Ajautui riitoihin niiden tahojen kanssa, joiden kanssa meidän olisi pitänyt tehdä yhteistyötä. Käytti epäasiallisia seksuaalissävytteisiä ilmaisuja ja käyttäytyi muutenkin huonosti.

Nykyiseni. Arvostettu valtion virasto, jonka julkisuuskuva on mahtava. Sisältä täysin mätä. 

Yks hissifirma, ihan kamalaa soutamista ja huopaamista. Kaikki haluaa luoda vaan lisää omaa kaaosta hallittavaksi jotta vois kokea itsensä tärkeäksi. Fiksummastakin ihmisestä tulee toisillensa ilkeä zombi jo ekan vuoden jälkeen.

grrrilleri kirjoitti:

Itäsuomalainen grilli.

Pomo saattoi ilmoittaa tulevan viikon työvuorot vasta edellisenä iltana. Työntekijöiden vaatiessa vuoroja tietoon vähintään viikkoa aiemmin sai pomolla vain haukut paskasta asenteesta ja kiittämättömyydestä hyvää työpaikkaa kohtaan. Hyvää saati välttävää nähnytkään se toiminta!

Työntekijöillä ei ollut lupaa vaihtaa vuoroja keskenään ja toiveet vapaapäivistä esim. isojen/tärkeiden sukujuhlien vuoksi pomo eväsi ja tahallaan laittoi tällöin töihin vaikka toinen työntekijä erikseen pyysi saada tämän ekstravuoron itselleen.

Hygieniasta pomo ei piitannut ja hygieniapassia edes ei työntekijöiltä löytynyt. Raaka-aineet olivat vanhoja ja kylmäketju katkesi jokainen tukkupäivä koska pomo odotti aamun kuormalle iltavuorolaista purkamaan koska ei itse halunnut nostella maitoja, kermoja, juustoja tai pihvejä kylmään.

Sairauslomaa ei ollut ja vaikka kuume huuteli 38 paremmalla puolen niin käsky kävi rasvankatkuun.

Pomo nälvi ja sätti asiakkaiden kuullen. Kahvinporot piti punnita grammalleen eikä vaan mitata normaalisti. Kahvia ei saanut heittää pois vaikka se oli seissyt yli 6 tuntia.

Teineille palvelun piti olla tylyä, että "ymmärtävät heti paikkansa ja eivät jää notkumaan" samalla kun eläkeikäiset istuivat tuntitolkulla tytöttelemässä ja katsoivat telkkaria yhden kahvin ja 50 sentin kenon voimalla.

Ruuhkaisina iltapäivinä pomo katosi takahuoneeseen, puhui puhelimessa höhöttäen tai iski tarinaa pihalla ja jätti yksin tekemään ruokaa, siivoamaan asiakkaiden porsasteluja ja hoitamaan veikkausta muun kassatyön lisäksi. Huusi vielä kun pidän tahallaan jonoa pitkänä ja olen pullamössösukupolvea.

Taukoja edes vessassa käyntiä varten ei 8 tunnin aikana saanut pitää ja jos joku tuttu tuli asiakkaaksi niin tälle ei saanut sanoa oikeastaan muuta kuin terve, kiitos, ole hyvä ja heihei koska muuten palkasta vähennettiin jonninjoutava "seurustelu".

Palkat maksettiin myöhässä ja aina oli muka vahingossa jäänyt parit työtunnit summasta pois.

Nyt osasi olla härski työnantaja. Kauanko viihdyit?

Vierailija kirjoitti:

Myyjänä / kassamyyjänä työskentely.

Ihan sama missä kaupassa olisi töissä, niin yhtä hirveää. Työ yksinkertaista, mutta alan konkarit pitävät hyllyttämisiään ja hinnoittelujaan lähes kirurgintasoisena työskentelynä. Äksyilyjä ja huokailuja jos kehtaat näiltä puolijumalilta jotain neuvoa kysyä, saati pyytää kassalle jonoja purkamaan.

Yhh... vieläkin näen painajaisia.

Tämä. Kaupoissa on vielä poikkeuksetta töissä tyyppejä, joiden sosiaalinen elämä rakentuu työpaikan ympärille, ja sitten mustasukkaisina vahtivat omia piirejään. Tai vaihtoehtoisesti eivät mitenkään ymmärrä, että jotkut ovat "vain töissä" eivätkä halua niihin kuulua.

Eli kamala työ, kamalat ihmiset, huono palkka.

Eräs hotelli-ravintola. Kauheat pomot. Oli Sukulankin ohjelmassa. Ei auttanut uudet verhotkaan, konkka tuli, hyvä niin.

Pikkukaupungissa sijaitseva hotelli-ravintola, ketjuihin kuulumaton lämminhenkinen perheyritys. Yrittäjäperheen keskinäiset ongelmat rassasivat koko henkilökuntaa, isähahmon uskottomuudesta perintöprinssin päihdeongelmiin. Työturvallisuudesta, saatika -hyvinvoinnista ei ollut kiinnostunut kukaan. Todella raskas paikka olla töissä.

Valmet automotive?

Kimmon Vihannes Kuusjoella.Mielisairas suku.Huutoa ja hakkaamista,vesisuihkulla naamaan suihkuttamista ja valitusta sekä karjumista.

Mulla kamalin oli ammattikoulun työharjoittelupaikka ruokakaupassa. Mua ei perehdytetty ollenkaan ja sitten pakotettiin ylitöihin. Tulin kipeeksi ja menin lääkäriin ja vaikka sain sairaslomatodistuksen, niin pomo raivosi kun soitin asiasta ja yritti pakottaa töihin ja tyyliin syyllisti että "Jos et tule niin saat kyllä korvata nämä kaksi päivää viikonloppuna tai annan potkut" En silloin osannut puolustaa itseäni koska silloin olin tosi hiljainen ja ujo ja korvasin nuo päivät sit viikonloppuna. Ei se toiminta muutenkaan normaalia ollut ja se että normaalisti piti olla 6-8 tunnin päivät niin mulla ne oli 11-12 tuntia. Mun kontolle laitettiin liikaa vastuuta ja se oli tosi stressaavaa aikaa. Sitten kun tuli loppupalaveri opettajan ja tämän pomon kanssa, hän raivosi jopa opettajalle että "Kun viette työntekijän takaisin kouluun. Olisi saanut olla pidempään" silti sain todella huonon arvosanan vaikka kaikkeni tein. Opettaja onneksi puolusti ja teki tästä pomosta valituksen ja onneksi tämä henkilö sai aika piakkoin lähdön. En ollut ainoa ketä hän oli huonosti kohdellut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myyjänä / kassamyyjänä työskentely.

Ihan sama missä kaupassa olisi töissä, niin yhtä hirveää. Työ yksinkertaista, mutta alan konkarit pitävät hyllyttämisiään ja hinnoittelujaan lähes kirurgintasoisena työskentelynä. Äksyilyjä ja huokailuja jos kehtaat näiltä puolijumalilta jotain neuvoa kysyä, saati pyytää kassalle jonoja purkamaan.

Yhh... vieläkin näen painajaisia.

Tämä. Kaupoissa on vielä poikkeuksetta töissä tyyppejä, joiden sosiaalinen elämä rakentuu työpaikan ympärille, ja sitten mustasukkaisina vahtivat omia piirejään. Tai vaihtoehtoisesti eivät mitenkään ymmärrä, että jotkut ovat "vain töissä" eivätkä halua niihin kuulua.

Eli kamala työ, kamalat ihmiset, huono palkka.

Suurkeittiöillä sama juttu. Ei helppoa mennä ulkopuolisena tuuraamaan.

18 vuotiaana minut ”huijattiin” puhelinmyyntiin. Olin pari päivää B2B myyntikoulutuksessa, vasta sen jälkeen selvisi että homma olikin puhelimessa olemattoman nettipalvelun myyntiä.

Pomot oli tosi kivoja tasan sen koulutuksen ajan. Tsemppasivat, loivat me-henkeä yms ihanaa.

Sitten kun itse työn luonne paljastui, samat ihmiset muuttuivat ihan nat-seiksi.

Tein sitä hommaa tasan kahden puhelun ajan, sitten haistatin pitkät. Elämäni paras päätös.