Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sosiaalityöntekijänä haluan ottaa kantaa tähän köyhyyskeskusteluun
Vauvafoorumilla on puhuttu viime kuukausina hirveän paljon köyhyydestä. Onko se aina oma syy, onko se vain rahan puutetta, miten köyhyysongelma voitaisiin ratkaista, onko parempi antaa kala vai opettaa kalastamaan. Sekä lapsiperhepalveluissa että aikuissosiaalityössä työskennelleenä sosiaalityöntekijänä koen, että minun on päästävä sanomaan tähän aiheeseen jotakin.
Ensimmäinen pointti on se, että köyhyys tosiaan harvemmin on pelkästään rahan puutetta. Köyhyyteen liittyy usein ylisukupolvisuutta ja kasautuvaa epäonnea. Ihminen voi olla köyhä, mutta esimerkiksi hyvän perheen, runsaasti tukea tarjoavan ystäväpiirin, korkean koulutuksen tai mielekkään vapaa-ajantoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen mukanaan tuomat voimavaratekijät aiheuttavat sen, että ihminen selviää köyhyydestä huolimatta paremmin kuin ne, joilla tällaisia voimavaratekijöitä ei ole.
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Av:lla puhutaan aina säästämisestä. "Miten ne eivät tuohon yllättävään menoon osanneet varautua, kyllä aina pitää olla säästössä sen verran että X". No niinpä. Mutta kun pitää olla säästössä myös sitä varten että Y, että Z, että C, että B. Menot kasaantuvat ja köyhillä on irvokkaasti monesti vielä vähemmän mahdollisuuksia suunnitella kulutustaan kuin keskituloisilla saati rikkailla. Ei köyhä voi ostaa koko vuodeksi bussikorttia kerrallaan, vaikka siinä säästääkin monen kuukausilatauksen verran rahaa, koska se lataus on sama kuin koko kuukauden vuokran jälkeen käteen jäävä raha. Jos on elokuusta asti säästänyt rahaa lapsen joululahjaan ja marraskuussa työssäkäynnin kannalta välttämätön auto tai lapsiperheen perusvarusteisiin kuuluva pyykinpesukone hajoaa - no can do. Ihan jo pelkästään joku ärhäkkä flunssa voi suistaa koko kuukauden budjetin, jos se tarkoittaa käyntiä terveyskeskuslääkärillä ja päivystyksessä ja sitten vielä muutaman kympin apteekkireissua.
Kommentit (702)
Kiitos.
Muistan vielä kuinka opiskelijana ajattelin itsekin juuri noin, että tätä kestää aikansa, sitten helpottaa. Ja ymmärrän että kaikilla ei ole samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekin piti vielä sanomani, että tulojen ennakoitavuus on köyhillä aivan eri luokkaa kuin meillä palkansaajilla. Arvelisin, että joku 99 % palkansaajista saa palkkarahansa tismalleen sinä päivänä kuin pitääkin. Sitä tietää ennakoida, että okei, tilipäivä on viikon päästä, sinnittelen siihen saakka vanhoilla kengillä tai pakastimen sisällöllä ja sitten ostan uudet/uutta. Köyhän kohdalla saattaakin käydä niin, että TE-toimisto tutkii kolmen viikon ajan oletko toiminut työvoimapoliittisesti moitittavasti (et, ne vaan unohtivat postittaa sen hakukehoituksen) ja koko ajan on työmarkkinatuen maksueste. Tai sitten Kelassa on ruuhkaa toimeentulotukihakemusten kanssa, ja kappas vain, seitsemän arkipäivää venähti kahdeksi viikoksi.
Täällä myös sossu ja samat huomiot allekirjoitan. Näistä pitäisi puhua enemmän.
Ja se, että kun rahaa on tosi vähän, sitä näkee yhtäkkiä kaikkialla. Kun lapsen talvikenkä ei sujahdakaan enää helposti jalkaan, kun kylpyhuoneen lamppu pimenee, kun ottaa viimeisen e-pillerin liuskasta, kun herää taas kerran kipeisiin leukapieliin ja muistaa hammaslääkärin suosituksen hammaskiskosta, kun paukautat pyykinpesukonetta muutaman kerran kylkeen ja nostat sieltä litimärkiä vaatteita - setelit vain lentävät silmissäsi. Lapsen päiväkodin joulujuhlalle tulee hintalappu, samoin kuin ystävän polttareille ja häille, oman mummon hautajaisille ja kesälomalle. SE on ihan äärettömän surullista.
Vierailija kirjoitti:
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Olet aika huonosti koulutettu ja tietämätön sosiaalityöntekijä. Opiskelijan statuksella voi olla vaikka vuosikymmeniä valmistuen tai sitten ei. Jos valmistuu, mutta ei saa töitä niin köyhyys on jatkuvaa ja pitkittyy. Ei niitä töitä niin vaan saa ja kiitos, älä tarjoa itsensä myymistä työksi niin kuin eräs soskun työntekijä aikoinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika negatiivinen teksti. Tai siis sulla on törkeä mielikuva köyhistä. Mun silmiini pisti eniten silmään se, miten korostat eroa kuntoutustuen varassa elävän, ja opiskelijan välillä. Olen itse siis sairaslomalla/kuntoutustuella, mulla on opiskelupaikka, ja aion opintoihin myöhemmin palata. Sun mielikuvan mukaan tämä on ilmeisesti "kaukainen haave". Koska mulla on (korkea)koulupaikka, pidän tilannettani (kyllä vain) jopa parempana, kuin vaikka tuttavieni yomerkonomin (kaupassa töissä) tai lähihoitajan tilannetta. Toisekseen pisti silmään tuo ruokavalio. Mikropizza ja uunimakkara, ruoka ainoa ilo elämässä... Nautin itse ihan suunnattomasti siitä, että koen/pystyn syömään terveellisesti, se on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lisäksi mulla on mm. salikortti (20e/kk). Joo, katson tätä asiaa nyt kuntoutustukilaisen vinkkelistä, ja mua alkoi ärsyttämään sun tekstisi ja väheksyvä asenteesi todella paljon. :D Totta on toi, että rahanpuutteessa ei ole hauska elää, voi kuitenkin suunnitella ja budjetoida. Kyllä vain. Myös pätkätyöläis ym. tuttavani asuvat esim. kimppakämpässä, maksavat vuokraa itse tukien jälkeen alle 300e kuussa (v.2016 kolmio), tekevät n.3 ulkomaanmatkaa vuodessa...ja tätä rataa. Sulla on vanhentunut näkemys, tai asiakkaasi ovat harvinaisen tyhmiä/ankeita köyhiä.
Mikä hemmetin ylisukupolvisuus ja epäonni?
Kyse on siitä että ihminen oppii laiskan ja tyhmän elämänmallin ja mokaa mokan perään.
Kumpikin omia valintoja. Ei ole pakko toistaa edellisen polven virheitä, eikä ole pakko mokailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koen syöväni/pystyn syömään* ajatuskatkos
Eli tosissasi uskot, että on olemassa joku karma, joka ylisukupolvisesti jakaa epäonnea tietyille ihmisille?
Tiedän, että sosiaalitöntekijät koulutetaan tietyn ihmiskuvan näkijöiksi, mutta että oikeasti laiskuus ja tuhlaaminen ovat epäonnea - ei ikinä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Olet aika huonosti koulutettu ja tietämätön sosiaalityöntekijä. Opiskelijan statuksella voi olla vaikka vuosikymmeniä valmistuen tai sitten ei. Jos valmistuu, mutta ei saa töitä niin köyhyys on jatkuvaa ja pitkittyy. Ei niitä töitä niin vaan saa ja kiitos, älä tarjoa itsensä myymistä työksi niin kuin eräs soskun työntekijä aikoinaan.
Se, ettei opiskelu tietenkään aina johda työelämään ei poista sitä tosiasiaa, etteikö etenkin akateeminen tutkinto ole yksi parhaista vakuutuksista työttömyyttä vastaan. Nämä ns. ikuisuusopiskelijat ryhmänä tunnistan kyllä, mutta eivätpä he pääse opintoetuuksia muuhun toimeentuloturvaan vertaamaankaan, kun tulona on ollut perustoimeentulotuki yleensä vielä perusosan alennuksella jo vuosikaudet.
Töitä ei todellakaan niin vaan saa, mutta jos vaikkapa samaa kassatyötä hakevat sekä yliopisto-opiskelija että pari vuotta toimeentulotuella elänyt työtön vailla koulutusta, on ihan turha edes arvailla, kumpi sen saa.
Totta, mutta se että köyhä laittaa rahansa tupakkaan ja kaljaan on tuhlausta. Sen rahan kun laittaa säästöön on se vuoden bussikortti tai pyykinpesukone siinä, mutta ei, sen verran itsekäs se köyhä on että niistä ei luovu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on se taika, jolla opiskelija saa sormia napsauttamalla lisää rahaa?! Kuule kun kaikilla ei todellakaan vanhemmat auta sentin vertaa. Töitä ei löydy ihan niin vain, eikä valmistumisen jälkeinen työllistyminen ole nykyään todellakaan varmaa. Sormia napsauttamalla voi enintään erota koulusta ja alkaa työttömäksi - jolloin saa sen rahan, joka sinun mukaasi on äärimmäistä köyhyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Aika negatiivinen teksti. Tai siis sulla on törkeä mielikuva köyhistä. Mun silmiini pisti eniten silmään se, miten korostat eroa kuntoutustuen varassa elävän, ja opiskelijan välillä. Olen itse siis sairaslomalla/kuntoutustuella, mulla on opiskelupaikka, ja aion opintoihin myöhemmin palata. Sun mielikuvan mukaan tämä on ilmeisesti "kaukainen haave". Koska mulla on (korkea)koulupaikka, pidän tilannettani (kyllä vain) jopa parempana, kuin vaikka tuttavieni yomerkonomin (kaupassa töissä) tai lähihoitajan tilannetta. Toisekseen pisti silmään tuo ruokavalio. Mikropizza ja uunimakkara, ruoka ainoa ilo elämässä... Nautin itse ihan suunnattomasti siitä, että koen/pystyn syömään terveellisesti, se on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lisäksi mulla on mm. salikortti (20e/kk). Joo, katson tätä asiaa nyt kuntoutustukilaisen vinkkelistä, ja mua alkoi ärsyttämään sun tekstisi ja väheksyvä asenteesi todella paljon. :D Totta on toi, että rahanpuutteessa ei ole hauska elää, voi kuitenkin suunnitella ja budjetoida. Kyllä vain. Myös pätkätyöläis ym. tuttavani asuvat esim. kimppakämpässä, maksavat vuokraa itse tukien jälkeen alle 300e kuussa (v.2016 kolmio), tekevät n.3 ulkomaanmatkaa vuodessa...ja tätä rataa. Sulla on vanhentunut näkemys, tai asiakkaasi ovat harvinaisen tyhmiä/ankeita köyhiä.
Kuntoutusrahaa saavista yli puolet on viiden vuoden päästä työkyvyttömyyseläkkeellä, ja tämä on ihan tutkittu fakta. Just tänä aamuna Yle aiheesta uutisoi. Sen sanominen, että opintotuella opiskeleva ja kuntoutusrahalla opiskeleva ovat monesti aika erilaisissa tilanteissa mm. tulevaisuudennäkymien suhteen on realismia, ei ankeaa ihmiskuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selvä. Olemme kouluttautuneita, keskituloisia, emme saa tukia mistään, emmekä tukea. Käytämme vaatteemme ja kenkämme loppuun, emme käy huvituksissa, ei ole ripsienpidennyksiä eikä kotieläimiä. Säästämme kaikessa, jotta meillä on VARAA ostaa tarvittaessa uusi pesukone ja maksaa hammaslääkärilaskut. Täten meillä on myös VARAA jouluna joulukoristeisiin ja perusjouluruokiin. Olemme siis köyhiä!
Vierailija kirjoitti:
Eli tosissasi uskot, että on olemassa joku karma, joka ylisukupolvisesti jakaa epäonnea tietyille ihmisille?
Tiedän, että sosiaalitöntekijät koulutetaan tietyn ihmiskuvan näkijöiksi, mutta että oikeasti laiskuus ja tuhlaaminen ovat epäonnea - ei ikinä!
Lukisit kirjoja harjoitellaksesi luetun ymmärtämistä. Suosittelen lämpimästi.
Mistä uussuomalainen saa rahaa lapsen uusiin toppavaatteisiin? Itse ostin pojalle kirppikseltä vaatteita. Nyt uussuomalaiset ostavat uusia toppavaatteita sittarissa ja hienoja matkalaukkuja Halosella? Mistä heille riittää rahaa?
Heille voisi kertoa, että kaikilla suomalaisilla ei ole varaa uusiin vaunuihin tai rattaisiin. Saati uusiin lastenvaatteisiin.
Mielenkiintoinen väite että en ollut opiskeluaikana oikeasti köyhä, vaikka olin perheellinen ja elin toimeentulotuella.
Sipilän työttömien halveksimiskampanja iski av -palstalle. Saavat hyvää liksaa työttömien halveksumisesta. Ohjataan yleinen mielipide muualle, hallituksen mokailujen kääntämiseksi työttömien syyllistämiseen. Maahantulijoiden rikokset, ovat suomalaisten työttömien syy. Jostainhan se syyllinen on hallituksen virheisiin löydyttävä.Työttömät ovat helppo syy. Kiitos Sipilä. Lesta, joka hyväveli järjestön kautta, siellä kempeleellä, suhmuroit omaa mafiaasi.
Vierailija kirjoitti:
Mistä uussuomalainen saa rahaa lapsen uusiin toppavaatteisiin? Itse ostin pojalle kirppikseltä vaatteita. Nyt uussuomalaiset ostavat uusia toppavaatteita sittarissa ja hienoja matkalaukkuja Halosella? Mistä heille riittää rahaa?
Heille voisi kertoa, että kaikilla suomalaisilla ei ole varaa uusiin vaunuihin tai rattaisiin. Saati uusiin lastenvaatteisiin.
Tuo on sitä ihan samaa Sipilöintiä, eli pistetään maan surkeimmat kadehtimaan toisiaan ja tappelemaan keskenään, niin valtaa pitävä eliitti saa suhmuroida rauhassa.
Alue: Aihe vapaa
Senkin haluan sanoa, että köyhän elämä on harvoin hauskaa - elämä sinänsä voi olla ihan hyvää, mutta väitän, että lähes aina se olisi monin verroin parempaa, jos rahasta ei tarvitsisi huolehtia. Se, mikä keskituloisesta tuntuu ihan kauhealta tuhlaamiselta ja järjen köyhyydeltä, voi olla köyhälle ainoa ilo. Itse en ihan hirveästi osaa paheksua, jos sairaseläkeläinen pitää kissaa tai kuntoutustuella elävä ripsenpidennyksiä. Raadollista on, että oikeasti köyhä omillaan asuva ei pysty sellaisia summia säästämään, että niillä olisi mitään "oikeaa" merkitystä pidemmän päälle yhtään missään. Ja Kela sitten viimeistään toimeentulotukea myöntäessään katsoo, että jaa, täällähän on tilillä pari sataa ylimääräistä, otetaan tulona huomioon ja vyörytetään vielä seuraavalle kuulle tästä syntynyt ylijäämä. Ei vaan kannusta.
En missään tapauksessa sano, etteikö meidän asiakkaissa olisi aika paljonkin niitä, joilla rahankäyttötaidot eivät ole ihan hallinnassa. Näissä ihmisissä korostuvat mm. ne, joilla on lastensuojelulaitostaustaa eikä rahaa ihan oikeasti ole ikinä opittu käyttämään, tai siis opetettu. Ei meidän vastaanotoilla tarvitse keskustella siitä, että hei porkkana on halpaa ja soijarouhe. Kyllä ihmiset sen lähes aina tietävät ihan itsekin. Köyhälle ruoka on usein yksi ainoista iloista elämässä, joten pitäkööt mikropitsansa tai uunimakkaransa. Edes eliniän odotteen lyheneminen tuolla ruokavaliolla ei monia haittaa lainkaan - saattaa olla jopa plussa, kun kitkuttelu ja pihistäminen vuosikymmen toisensa jälkeen ei houkuta.