Kamalin työpaikka jossa olet ollut

Mikään työ ei ole itsessään ollut kauhea, ainoastaan esimiehet :/ Kolme viimeisintä opiskelujen ohessa tekemääni osa-aikatyötä on syönyt itsetuntoni viimeisetkin rippeet. Italialainen pomo huusi ja raivosi syystä kuin syystä, keski-ikäisen naispomon mielialat muuttuivat kuin taikaiskuista niin, että puhelimen soiminenkin aiheutti sykkeen nousun ja kylmän hien. Viimeisin oli taas "näennäisesti hyvä" esimies, ainoastaan paljastuakseen laskelmoivaksi ja hallitsevaksi narsistiksi.

Kaikki palvelualan yrityksiä. Huoh, mitäköhän seuraavaksi O.o

Voi kauheeta! Ootteko kuitenkaan koskaan tulleet aatelleeksi, että näillä esimiehilläkin on esimiehet. Ei se heillekkään välttämättä kovin helppoa ole.

No, kusipäitä aina löytyy, alalta kuin alalta. Kannattais kuitenkin aina katsoa peiliin ja miettiä vähän, että miltä se naamakuva näyttää!

Satakunnassa Sol siivoupalvelut. Ihan mielenvikainen esimies. Heitti pomon kanssa joskus tosi hauskaa juttua siitä, miten hän sitten pamauttaa alaisia nyrkillä mikäli ei hommat ala sujumaan. Pelottava, vittumainen tyyppi ja kiero kuin korkkiruuvi. Naureskeli selän takana mm alaisten ulkonäköä. Minun lisäkseni lähti samaan aikaan myös 7 muuta. Heillä jatkuvasti useita paikkoja auki.. ei vaikea arvata miksi. Kertonee jotain tämän esimiehen kypsyydestä myös se, että hän osoittelee ja naureskelee minua aina kun huomaa minut jossain.

Mäkkäri hämeenlinna tiiriö.

Yleensäkin kaikki paikat missä olin harjoittelijana lähihoitajaksi opiskellessa. Ehkä kaikista kaihein paikka oli Tampereen Amurin kotihoito. Ihan hirveä paikka. Asiakkaat oli mukavia mutta työkaverit tosi ilkeitä. Piilovittuilivat, puhuivat paskaa, teetättivät liikaa omia töitään opiskelijalla aka pitivät ilmaisena työvoimana, mitään ei opastettu vaan kaikki ois pitänyt heti osata, pomo ei tiennyt mistään mitään eikä kukaan työntekijöistä edes tiennyt mun tulostani alunperinkään. Lisäksi mua ei koskaan puhuteltu nimellä vaan olin vaan "toi opiskelija". Mutta mukaan ei kyllä työyhteisöön päässyt millään. En suosittele! Ärsyttää kun olin silloin niin kiltti.

up

Kamalin työpaikkani oli eräs yritys, jossa kaikki vaikutti alkuun olevan kohdillaan (työilmapiiri, työtehtävät, esimiesten ja alaisten välit jne.)

Parin kuukauden päästä minulle alettiin kasata työtehtäviä, jotka eivät sopimukseen kuuluneet ja työpäiväni venyivät viikottain ylitöille asti. Näistä ylitöistähän ei maksettu ylityökorvausta vaan ne täytyi pitää vapaapäivinä. Ylitöitä tuli myös täysin yllättäen, jopa alle tunnin varoitusajalla mikä ei riemastuttanut koska jouduin kiireellä järjestämään lapseni haun päiväkodista jonkun toisen vastuulle.

Jouduin tekemään töitä myös jatkuvasti kotoa käsin varsinaisen työajan ulkopuolella ja olemaan käytännössä vapaapäivinänikin hälytysvalmiudessa. Tätä inhosin eniten.

Pian myös aiemmat työtehtäväni vaikeutuivat, koska en saanut esimiehiltäni tarvittavia tietoja sovitussa ajassa. Tämä aiheutti stressiä ja vaikutti työn jälkeen. 

Tein työtä parhaani mukaan, mutta kiitosta sain harvoin ja loppuajasta jouduin kuuntelemaan pikkumaista kuittailua asioista, joihin en ollut voinut edes vaikuttaa. Yritin puhua asioista, että kuinka työskentelystä tulisi tehokkaampaa ja mielekkäämpää, mutta eihän minua kuunneltu.

Myös asiakkaiden kohtelu oli mielestäni outoa ja monesti jouduinkin kiusalliseen välikäteen selvitellessäni näitä tilanteita.

Kun oli aika jatkaa sopimusta, niin huh. Tiesin, että en jaksaisi kyseistä työmäärää epätasa-arvoisessa ilmapiirissä ja jatkuvaa stressiä, mutta ajatus työttömyydestäkään ei houkutellut. Sopimuksen ehdot olivat kuitenkin niin naurettavat, että tiesin ansaitsevani enemmän työttömänä (huolimatta työkokemuksestani ja koulutuksestani alalle) ja pystyisin välttämään burn outin kieltäytymällä.

Näin jälkikäteen ajateltuna KAIKKI perheyritykset on ollu mun kohdalla ihan helvetistä. Ulkopuolinen työntekijä on siellä aina ulkopuolinen ja vedetään kotiin päin jatkuvasti. Ollu eri alojen yrityksiä, mutta kaikissa ammattitaidotonta johtamista ja työskentelyä & epäkohtia mm.palkanmaksussa, työturvallisuudessa jne. Varmaan muualla erilaista, mutta mulla käyny huono tuuri ja jatkossa todellakin perheyritykset kierrän kaukaa...

Lahden Launeen City Market. Olin kesätöissä kassana, minut palkattiin muita kesätyöntekijöitä myöhemmin ja perehdytys oli varsin pikainen ja onneton. Jättivät aika oleellisia asioita kertomatta ja teinkin valitettavan paljon virheitä. Ilmeisesti tästä syystä silloinen kassapäällikkö lakkasi puhumasta minulle ja jos puhui niin tiuski ja teki kyllä selväksi että olin kastin alimmaisena. Työilmapiiri oli muutenkin huono, naisvoittoinen paikka ja pitkäaikaiset työntekijät sanoivat ihan suoraan, että turha on kesäesoilta mitään kysyä kun eivät kuitenkaan osaa. Siitä kesästä jäi aikamoinen paskan maku suuhun ja eipä tuo kokemus ennestään huonolle itsetunnolle hyvää tehnyt. Turhankin herkkänä tyyppinä jännitin ja oksensin joka aamu, kun töihinmeno koitti. Hrrh. Onneksi nykyinen työpaikka on tuon kaiken vastakohta.

Ehdottomasti Naantalin Aurinkoinen.

Eräässä toimistossa. Johto täysin epäpätevä, ei mitään hajua asiallisesta henkilöstöhallinnosta. Työntekijöitä haukuttiin, annettiin varoituksia ja potkuja tuosta vaan. Palkattiin naapureita ja sukulaisia ilman rekrytointiprosessia. Johto sai kaiken golfosakkeita ja leasingautoja myöten, työntekijät eivä saaneet edes kunnollisia työvälineitä.

Ensto porvoo. työpaikkakiusaamista ja kyttäämistä pahimmillaan.

Nostetaan tämä taas.

Noh, eikö kellään ole enää mitään kerrottavaa... Sehän on tietysti vain hieno asia, jos kellään ei ole mitään kauhukokemuksia:)

Huh Huh aikamoisia paikkoja osa :((

Puhelinmyyntityö oli henkisesti todella raskasta.

Piti myydä moraalin rimaa hipoen tuotetta tahallisen harhaanjohtavalla myyntipuheella. En pitänyt tästä ja kerroin tuotteesta ja tilausehdoista mieluummin mahdollisimman tarkasti ja rehellisesti.

Pomo ei tästä ihastunut kuten ei siitäkään etten myynyt painostamalla ja lopettanut vasta kun puhelin lyödään korvaan. Sain kuitenkin myytyä omalla tyylilläni ja pystyin jopa katsomaan itseäni peilistä vuoron loputtua.

Pian tulos ei kuitenkaan miellyttänyt ja vaadittiin entistä aggressiivisempaa otetta myyjiltä. Samalla luvattiin huimia bonuksia kun uusi tavoite täyttyy. Eipä näkynyt bonuksia muilla kuin esimiesasemassa olevilla...

Myyjille alettiin myös delegoimaan muita työtehtäviä mikä oli varsinaista riistoa koska työskenneltiin provikalla ja näistä lisähommista ei maksettu.

Henkilöstön jatkuva vaihtuvuus, kiemurtelut palkanmaksun kanssa, epäjohdonmukaiset ja viikottain muuttuvat ohjeistukset, toteutumatta jääneet lupaukset ja vaatimus "kaunistella" myytävää tuotetta riittivät vuosia sitten minulle. Tuskin on tuon sortin pulju nykyään edes pystyssä.

Sampsa81 kirjoitti:

Puhelinmyyntityö oli henkisesti todella raskasta.

Piti myydä moraalin rimaa hipoen tuotetta tahallisen harhaanjohtavalla myyntipuheella. En pitänyt tästä ja kerroin tuotteesta ja tilausehdoista mieluummin mahdollisimman tarkasti ja rehellisesti.

Pomo ei tästä ihastunut kuten ei siitäkään etten myynyt painostamalla ja lopettanut vasta kun puhelin lyödään korvaan. Sain kuitenkin myytyä omalla tyylilläni ja pystyin jopa katsomaan itseäni peilistä vuoron loputtua.

Pian tulos ei kuitenkaan miellyttänyt ja vaadittiin entistä aggressiivisempaa otetta myyjiltä. Samalla luvattiin huimia bonuksia kun uusi tavoite täyttyy. Eipä näkynyt bonuksia muilla kuin esimiesasemassa olevilla...

Myyjille alettiin myös delegoimaan muita työtehtäviä mikä oli varsinaista riistoa koska työskenneltiin provikalla ja näistä lisähommista ei maksettu.

Henkilöstön jatkuva vaihtuvuus, kiemurtelut palkanmaksun kanssa, epäjohdonmukaiset ja viikottain muuttuvat ohjeistukset, toteutumatta jääneet lupaukset ja vaatimus "kaunistella" myytävää tuotetta riittivät vuosia sitten minulle. Tuskin on tuon sortin pulju nykyään edes pystyssä.

Oma tytär teki joskus vähän aikaa tämmöstä työtä ja sanoi että aivan karseeta. Valheita piti latoa puhelimeen asiakkaille ja pomo kyyläs välillä niskan takana ja raivosi jos ei riittävästi puhunut paskaa.

Eihän likan moraali tuota kestänyt ja lähti käveleen paikasta.

Hakaniemessä iso hammaslääkäriketju. Hirveä ilmapiiri, kamalaa puukotusta ja työpaikkakiusaamista. Aivan kuin olisi ollut koulussa missä kaikilla on omat jengit. Minusta ei pidetty koska olin kaikille kiva enkä lähtenyt mukaan kiusaamiseen. Voin henkisesti todella huonosti ja monesti itkin ennen töihin lähtöä. Pahin kiusaaja oli aseman vastaava, joten hänelle ei pahemmin voinut avautua! Onneksi tuo kaikki on vain etäinen muisto!

Hoivakoti. Työilmapiiri myrkkyä (uudet työntekijät otettiin silmätikuksi, pahaa puhuttiin avoimesti), koko ajan kiire ja se vanhusten käsittely, huhhuh. Never again.

Pieniin työpaikkoihin en enää mene!!!