Itkettää :(

Ilmoitin miehelle, että se ehkäisee, joka ei lasta halua. Minä en suostu syömään pillereitä, että mies saisi maksimaalisen nautinnon ilman kumia. Nyt meillä on 4 lasta.

vaikka miehen päätös olisi kuinka voittava, on ap:llä oikeus suruun menetyksestään.



(Minäkin surin, sitten tulin (ihan oikeasti) vahingossa raskaaksi ja mies rakastuikin helppoon vauvaan. En sitten tiedä miten olisi käynyt jos olisi ollut vaativa lapsi. Mies muuten hirvittävän kontrolloiva ja mustasukkainen ja käyttänyt rankaa henkistä väkivaltaa eikä olla enää yhdessä.)

Meillä on samankaltainen tilanne, lopullista keskustelua ei ole kyllä käyty. Minä haluaisin kolmannen lapsen, mies ei. Kesällä olin raskaana, mutta sain keskenmenon rv 11. Tämä raskaus oli seurausta, kun ehkäisyä ei jaksettu käyttää. Mies ei ollut superinnostunut vauvasta, mutta alkoi lämmetä ajatukselle viikkojen kuluessa. Keskenmenon jälkeen lupasi että uutta yritetään, mutta nyt on muuttanut mielipidettään. Itkettää ja vituttaa ihan kympillä, keskenmeno oli elämäni kamalin kokemus eikä mies ymmärrä miten se oli niin kauheaa. Hän ei nähnyt sitä pientä kuollutta ultran monitorilla eikä kärsinyt sitä helvetinmoista vuotoa. En tiedä miten selviän, jos en vauvaa enää saa :(

Meilläkään mies ei ole ollut oikein innostunut kolmannesta ja monet itkut olen jo salassa itkenyt siinä pelossa etten enää saa lasta.

Joten ymmärrän miltä sinusta tuntuu.

Meillä mies ei tosin ole ehdotonta eitä sanonut.Ja nyt on vihdoin alkanut puhua kolmannesta. Mutta yli viisi vuotta siinä meni.

Mies kyllä sanoi että jos vaihtoehto on minun menetys tai lapsi niin sitten lapsi. Mutta eihän sellaista voi keneltäkään vaatia.

Onneksi on pikku hiljaa muuttanut mieltään.=)

lähtisin. Sydän pakahtuisi toisen lapsen kaipuusta. Ja oikeesti, jos sen lapsen tekisi, niin kyllä se mieskin sihen sopeutuisi vallan hyvin. Meilläkin tuli (miehen puolelta erittäin ei-toivottu) vahinkovauva, neljäs lapsi. Mies kasvoi ajatukseen raskausaikana ja lapsi on yhtä rakas kuin muutkin, ellei rakkaampikin, koska osoittautui erittäin helpoksi.

Omat vehkeetkö ne pitää panna töihin! Narsisitieuokkoja kaikki.

ja kaksi jo aikuisia.



Minä olen 39 ja kova on vauvakuume. Mies on täysin valmis vauvan hankintaan. Mutta sitten minä kuitenkin arkailen.



Ens kuussa taidan otattaa kierukan pois ja alkaa ootella mitä tapahtuu.



Voin kuvitella tunteesi. Vauvat on oikeesti niin ihania. Vaikka ne vähän sitookin ja saattaa jopa valvottaa.

Mies jahkasi asiaa vuositolkulla. Yritin keskustella ja painostaa. Lopulta lopetin asiasta puhumisen, mutta sanoin, että olen loppuikäni katkera, jos en saa yrittää kolmatta lasta. Meni vuosi ja mies alkoi itse puhumaan, että jos se kolmaskin vielä tehtäis.



Nyt meillä on kolme lasta, kuopuskin jo 4v. Edelliseen ikäeroa reilut 6v. Ja olemme koko perhe olleet todella onnellisia tuosta kuopuksesta. Ja pakko sanoa, että olisin varmasti todella katkera, jos mies ei olisi tuohon kolmanteen suostunut. Neljännenkin olisin halunnut, mutta siitä en ole katkera, ja ollaan onnellisia koko perhe.

Ilmoitin miehelle, että se ehkäisee, joka ei lasta halua. Minä en suostu syömään pillereitä, että mies saisi maksimaalisen nautinnon ilman kumia. Nyt meillä on 4 lasta.

Se, että joka ei lasta halua, niin ehkäisköön sitten!

Minä olen aina halunnut ison perheen ja kolemsta lapsesta puhuimme ennen lapsia. Kahden lapsen jälkeen mies kuitenkin alkoi nihkeilemään, että enempää emme tee. Olin surullinen, vihainen ja loukkaantunut. Päätin,että kolme lasta minä saan...halusi mies sitä tai ei. Ei minun toiveeni ole sen vähäisempi kuin miehenikään. Minä en enää suotunut ehkäisemään ja mies sitten totesi, että ei jaksa hänkään.

Tuolla meidän kolmonen tuhisee kehdossa ja kovin on rakas isällekin :) Mies jopa heitti ilmoille, että voitaisiin vuosien päästä tehdä vaikka neljäskin :)

ja mies sanoo, että tämä riittää. Nuorempi tosin vasta muutaman kuukauden ikäinen... Itse haluaisin kolme, ja pahoitin mieleni aika lailla, kun mies sanoi ettei enempää. Tuli olo, että olikohan tämä kakkonenkaan sitten toivottu (vaikka tosiaan oli...). Synnytyksen jälkeen sitä on aika herkkä...



No, kuitenkaan mies ei katso tarpeelliseksi nytkään käyttää ehkäisyä, joten taitaa siinä vielä niin käydä, että lapsia on se kolme lopulta :)

Ilmoitin miehelle, että se ehkäisee, joka ei lasta halua. Minä en suostu syömään pillereitä, että mies saisi maksimaalisen nautinnon ilman kumia.

Nyt meillä on 4 lasta.

Näin sen pitääkin mennä. Ei se ole pelkästään naisen harteilla se ehkäisy, joten mies voi sitten joko käyttää kortsua tai katkaista piuhansa, jos ei kerran lapsia halua.

että tuli väärä termi. En tiedä voiko miehen sterilisaatiosta käyttää termiä "katkaista piuhat" :D

että se joka ei lasta halua, ehkäisee.

Eli en todellakaan söis pillereitä tai tunkis kehooni jotain ylimääräistä siksi että mies ei halua lapsia.



Mies voi käyttää kondomia, harrastaa keskeytettyä yhdyntää tai olla selibaatissa.



Miksi mies pitäisi "palkita" siitä että murskaa puolisonsa unelmat? Hoitakoon itse ehkäisyn sitten myös...

että ei ole kiritystä edellyttää mieheltä huolehtivan ehkäisystä, jos ei lapsia halua. Jos nainen haluaa lapsen, niin miksi hän huolehtisi ehkäisystä? Toki naisella ei saa olla mitään ehkäisyä vastaan, mutta nähköön vaivan se, jolla tarve.



Oli kyllä niin miesmäinen kommentti. Kun miehen mukaan eletään, niin naisen pitäisi muka silloinkin asiasta huolehtia. Pöh!

en halua enempää lapsia, ainakaan vielä. Meillä on jo kaksi ja mies haluaisi kolmannen. En vain jaksa, hoidan lapset pääasiassa yksin eikä mies ole kotona kuin muutamana iltana viikossa.

En oikeastaan siis koe aiheuttavani toiselle mieletöntä mielipahaa, koska voisihan hän muuttaa tapansa ja alkaa ottamaan lapsista vastuuta enemmän. Nyt tuntuisi maailmanlopulta jos alkaisin odottaa, ne vähäisetkin oman elämän rippeet loppusivat siihen taas moneksi vuodeksi. Ja jos joku nyt alkaa saarnata siitä että on sekin omaa elämää kun elää lasten kanssa niin höpö höpö, miksi se mies ei sitten halua sitä elämää elää???

Jos miestäsi ap ahdistaa saada lisää lapsia, luulen että hän ei ole joko aiemmin ollut tai nyt ole kovin onnellinen. Jos uusi lapsi tuntuisi hänestä raskaalta ja rajoittavalta, miksi ihmeessä hän sellaista alkaisi haluta sinun takiasi?

Toki hän voisi ottaa suruusi osaa, mutta jos toinen vaihtoehto on hänestä kovin raskas, ei välttämättä enää pysty ajattelemaan asiaa niin hyvin sinun kannaltasi, pelon vuoksi.

Afrikasta otetaan lapsi", kun todellisuudessa adoptiolapsen saaminen on todella monen mutkan takia ja saaminen voi jäädä haaveeksi vaikkapa sairastetun masennuksen takia. Todellisuudessa maailmassa on moninkertainen määrä adoptiolasta haluavia vanhempia kuin adoptioon tulevia lapsia.



Tarkoitetaanko tässä kenties sitä, että varastetaan Afrikasta jonkun perheen lapsi ja viedään kotiin matkalaukussa?

Mies voi tosiaan viisikymppisenä hankkia nuoremman naisen ja hankkia lapsia "kypsyneenä isäksi" kaikessa rauhassa.



Voit päättää että aiot hankkia sisaruksen lapsellesi. Iloa sitä on puolisisaruksestakin verrattuna siihen että joutuisi aikanaan aivan yksin hakemaan isän ruumishuoneelta tai yksin viemään äidin saattohoitoon.



Sinulle on tärkeää ja perusteltua saada toinen lapsi. Mitähän tapahtuisi jos ilmoittaisit miehellesi että "Minä aion hankkia toisen lapsen. ja minusta sinä olet ykkösvaihtoehto siittämään sen, suostuisitko?"

heikentyy 35-40 vuoden tietämissä mutta mies voi tulla isäksi vaikka 90-vuotiaana, homma kuulostaa epäreilulta.



Biologisesti ajatellen "seksi" tähtää suvunjatkamiseen. Jollei lapsia enempää tarvita, ei seksiä.



Tai vaihda miestä tai sopeudu. Karkeasti sanottu, mutta biologinen kellosi tikittää.

en tajua tätä että toinen lapsi on niin tärkeä ettei sillä ole ilmeisesti enää merkitystä ollenkaan jos toinen ei halua. Entä se ensimmäinen lapsi? oikeastiko apn pitäisi erota että "saa esikoiselle sisaren"?? eikö nyt kuitenkin olisi lapsen kannalta parempi ehjä perhe kuin taas aloittaa jossain toisessa perheessä ja kuinkahan nopeasti se uusi mies sitten pitäisikään löytää että saisi mahdollisimman nopeasti sen uuden vauvan???? oikeasti, vauvakuume ei saisi olla syy eroon eikä ketään saa täällä ehdotetuilla keinoilla pakottaa lisääntymään!!

että ap:n mies aikoo muutamien vuosien päästä erota ja tehdä lapsen jonkun 20 vuotta nuoremman kanssa :)

ehkä hänellä on syytäkin jos täällä ehdotetut kiristystoimenpiteet laitetaan käytäntöön

Vähän se kuitenkin häneen oikeasti vaikuttaisi.