Minulla on 17-vuotias asperger tytär, kauheaa sanoa, mutta kohta varmaan vihaan häntä!
Ihan uskomaton tapaus tuo mun tytär. Hirveän ylimielinen ja koppava. Törkeä, kylmä ja aina oikeassa kaikessa.
Kykenee kyllä empatiaan, on itseasiassa hyvinkin empaattinen ihminen, mutta muuten ihan törkeän itseriittoinen.
Osaa olla kohtelias kun sitä vaaditaan, mutta kotona on taas ihan hirveä.
Kyllä, tyttö on sata kertaa fiksumpi kuin minä, tiedän sen, mutta ei silti tarvitse suhtautua minuun alentuvasti.
Missään ei saa häntä neuvoa, kun aina tulee ärtynyt tiuskaisu; " No kyllä minä nyt TUON tiedän/osaan!"
Kaiken hän kuulemma osaa! On kuulemma niin paljon sivistyneempi kuin minä, kun on lukenut Raamatun ja Koraanin ja voi nyt päteä minulle uskostani. Kyllä, hän on kaikenlisäksi vielä ateisti. Puollustaa Darwninia ja evoluutioteoriaa. Puhuu kriittisesti kristinuskosta ja väittää vastaan jos totean ateismissa olevan suuria aukkoja.
Lukee siis ihan jatkuvasti, Mika Waltaria, Oscar Wildea, Sofi Oskasta yms. Sitten narisee minulle, kun luen vain dekkareita, että dekkarikirjallisuuden suosiminen vie pohjan muulta kirjallisuudelta. EI TODELLAKAAN OLE MINUN ONGELMANI!
Klassisen musiikin kuuntelu on kuulemma hyväksi älykkyydelle, ja sitä pitäisi kuulemma kuunnella illalla ennen nukkumaanmenoa! Siis mitäh??
Ei harrasta urheulua, koska urheilu on niille tyhmille, jotka alistuvat juoksemaan eläimen pallon perässä pitkin kenttää.
Koulussa on todella hyvä, se ei ole mikään ongelma. Ei tosin lue ikinä mihinkään, joten ihmettelen miten hitossa se sen tekee. Kavereita ei hänellä tosin ole ainuttakaan, ihan häpeilemättä voin kyllä uskoa minkä takia.
Kuuluuko se aspergeriin, että on tuollainen ylimielinen ja koppava "yleisnero", vai olisikohan tuossa jo narsismia, että pitää itseään noin hyvänä?
Minua ei enää kunnioita lainkaan, olen hänelle vain nalkuttava ja valittava rasite, jota on siedettävä vielä pari vuotta, koska en anna hänen muuttaa pois kotoa ennenkuin valmistuu.
Miksi en voinut saada normaalia lasta? Miksi minulla on tuollainen kylmä ja etäinen pikku-professori, jonka kanssa en voi enää edes puhua tasavertaisesti? D:
Kyllä, vihaan tytärtäni. Ja niin vihaisitte tekin jos hänet tuntisitte. Hänessä ei ole mitään piirrettä josta pitäisin.
Kommentit (82)
Sinä siis et usko että elämää on? Sehän tässä on "seurauksena". Ei tarvitse tietää mistä ihminen tuli, uskoakseen että ihmisiä on olemassa XD
Se että me kaikki olemme olemassa. Ja jos sinulle 400 miljoonaa on liian iso luku käsitettäväksi, se ei tee siitä aukkoa evoluutioon eikä todista jumalan olemassaoloa tai sitä että jumala loi maailman.
elämä tuli? Seurauksiin uskotaan vakaasti ja vahvasti vaikka ei tiedetä mistä se tuli. Kun vielä jätetään tieteiskirjallisuudesta sanat: otaksukaamme, olettakaamme, epäilemättä, 400 milj. vuotta sitten, 320 milj. vuotta sitten....huh huh. Tämä se vasta on TOSI uskontoa siis hömpille!!
On normaalienkin lasten kanssa tyypillistä, että tarvitaan pientä kismaa siinä vaiheessa, kun lapsen on aika lähteä omilleen. Pidä silti itsesi aikuisena ja ole itse ystävällinen. Ja hanki omaa elämää ja nauti siitä!