Miten välttää katkeruus omaa miestä kohtaan, kun hän pääsee niin helpolla?

Vierailija kirjoitti:

Miesnäkökulmaa: Mies haluaa pitää koko isyysloman ja ilmoittaa haluavansa, että nainen voi edes sillä aikaa keskittyä omiin juttuihinsa. On varmaan hyvällä tuulella ja vilpittömällä mielellä ja sydämestään haluaa tehdä palveluksen. Menee sitten maalailemaan leppoisaa kuvaa sohvall aistumisesta.

Nainen alkaa mollata ja takertuu koko lauseessa yhteen "sohva"-sanaan. Koko kaunis ajatus lyödään lyttyyn yhden sanan vuoksi, jonka kuulija kokee ärsyttävänä. Jos nalkutus olisi kovionkin pitkä niin voisi jäädä isyysloma pitämättä, hoitakoon kiittämätön akka hommansa itse.

....."Että nainen voi keskittyä omiin juttuihinsa" (?)   Luulen, että tuo mies tarkoitti, että nainen voi keskittyä ruuanlaittoon, tiskaamiseen, siivoamiseen, imurointii jne ja mies istuu sillä välin sohvalla vauvan kanssa.

Ei sitä voi kutsua "naisen omaksi ajaksi" vaikka moni mies näin erehtyykin luulemaan ;)

Kyllä se on karu fakta, että lapset vaan ovat aina enemmän kiinni äidissään, ja on äidin rooli hoitaa lapset. Vaikka miten yritetään asioita täällä tasa-arvoistaa ja tasapäistää, millään ei päästä koskaan irti biologisista faktoista ja siitä, että naiset ja miehet nyt lähtökohtaisesti ovat erilaisia. Emme kuitenkaan niin paljon poikkea eläimistä, etteikö biologia sanelisi suuressa määrin myös meidän elämäämme. Voisin väittää, että monessa perheessä mies ei ole edes halunnut lapsia samalla intensiteetillä kuin nainen. Mies haluaa kärjistetysti sanottuna olla ikuisesti vapaa elämäänsä rajoittavista kahleista ja elää hetkessä. Nainen taas on luotu organisoimaan ja kaitsemaan perhettä. Tiedän, että tämä monenkin korvaan kalskahtaa, mutta jos ihan objektiivisesti asiaa mietitte, niin näinhän se on. Kyllä eläinmaailmassakin naaras on se, joka jälkikasvun hoitaa, ja uros hoitaa leivän pöytään.

Tämä nykyajan jatkuva tasa-arvon vaatimus asettaa ihmiset muotteihin, joihin he eivät todellisuudessa kuulu, eivätkä osaa asettua. Jos kotityöt hoidettaisiin edelleen perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti, myös tämä ajan hengen vallannut uupumus ja jatkuva säätäminen joka suuntaan vähenisi.

Enkä todellakaan tarkoita sitä, että olen itse tämän kannalla ja että mielestäni asioiden pitäisi olla näin. Karu fakta vaan on se, että asiat OVAT näin, vaikka miten yritämme niitä yhteiskunnassa muuttaa.

Elämä pienten lasten perheessä on melkoinen selviytymis seikkailu. Tai voisiko sanoa että helvetti.. Riitoja, katkeruutta, huutoa ja välillä hiljaista raivoa. Tietysti myös niitä vaaleanpunaisia onnellisia hetkiä.

Itsekkin 3 lapsen äitinä ja 18vuotta parisuhteessa sinnitellyt, voin taputtaa itseäni selkään. Olen selvinnyt pahimman yli! Nyt lapset isoja, parisuhde voi hyvin, perheessä on rauha ja mielenterveyskin on tallella :D

Mutta tiedän tunteen kun katson ravintolassa äitiä joka hyssyttää vauvaa ja mies syö, tai uima-altaalla äitiä joka uittaa pientä lasta ja mies ottaa tyytyväisenä aurinkoa. Tekisi mieli mennä ja napata se huutava tenava äidiltä ja iskeä isän syliin. Tai altaalla hakea kannullinen vettä ja kaataa se auringonpalvojan niskaan ja raahata se altaaseen vuorostaan uittamaan sitä tenavaa.

Minusta tulee ihan kauhea anoppi siinä vaiheessa, kun omat tyttäreni saavat lapsia :D Siinä joutuu isät osallistumaan, halusivat tai eivät!

P.s Oma mieheni on siis tavallinen isä, joka vasta nyt lasten kasvettua on ymmärtänyt että vastuuta on PAKKO ottaa. Tai ehkä minusta on vanhemmiten tullut pirttihirmu..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonkohan on pettämisprosentti reissuhommia tekevillä miehillä?..tiedän neljä ja kaikki pettäneet.

Lienee suht samoissa kuin prosentti olla oikeasti "oman" lapsensa biologinenkin isä?

Sinähän nyt vitsin murjaisit. Tosin vanhan ja typerän, mutta kuitenkin. Kannattaa sinunkin nyt heli ottaa itsestäsi ja isästäsi dna näyte, että  saatte tietää mitä käenpoikaa se sinunkin isäsi on ikänsä kasvattanut ja elättänyt.  Tuskin kuitenkaan" isäsi" poika olet.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on karu fakta, että lapset vaan ovat aina enemmän kiinni äidissään, ja on äidin rooli hoitaa lapset. Vaikka miten yritetään asioita täällä tasa-arvoistaa ja tasapäistää, millään ei päästä koskaan irti biologisista faktoista ja siitä, että naiset ja miehet nyt lähtökohtaisesti ovat erilaisia. Emme kuitenkaan niin paljon poikkea eläimistä, etteikö biologia sanelisi suuressa määrin myös meidän elämäämme. Voisin väittää, että monessa perheessä mies ei ole edes halunnut lapsia samalla intensiteetillä kuin nainen. Mies haluaa kärjistetysti sanottuna olla ikuisesti vapaa elämäänsä rajoittavista kahleista ja elää hetkessä. Nainen taas on luotu organisoimaan ja kaitsemaan perhettä. Tiedän, että tämä monenkin korvaan kalskahtaa, mutta jos ihan objektiivisesti asiaa mietitte, niin näinhän se on. Kyllä eläinmaailmassakin naaras on se, joka jälkikasvun hoitaa, ja uros hoitaa leivän pöytään.

Tämä nykyajan jatkuva tasa-arvon vaatimus asettaa ihmiset muotteihin, joihin he eivät todellisuudessa kuulu, eivätkä osaa asettua. Jos kotityöt hoidettaisiin edelleen perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti, myös tämä ajan hengen vallannut uupumus ja jatkuva säätäminen joka suuntaan vähenisi.

Enkä todellakaan tarkoita sitä, että olen itse tämän kannalla ja että mielestäni asioiden pitäisi olla näin. Karu fakta vaan on se, että asiat OVAT näin, vaikka miten yritämme niitä yhteiskunnassa muuttaa.

Miten erilaisuus estää läheisyydeen ja tasa-arvoisuuden vanhemmuudessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on karu fakta, että lapset vaan ovat aina enemmän kiinni äidissään, ja on äidin rooli hoitaa lapset. Vaikka miten yritetään asioita täällä tasa-arvoistaa ja tasapäistää, millään ei päästä koskaan irti biologisista faktoista ja siitä, että naiset ja miehet nyt lähtökohtaisesti ovat erilaisia. Emme kuitenkaan niin paljon poikkea eläimistä, etteikö biologia sanelisi suuressa määrin myös meidän elämäämme. Voisin väittää, että monessa perheessä mies ei ole edes halunnut lapsia samalla intensiteetillä kuin nainen. Mies haluaa kärjistetysti sanottuna olla ikuisesti vapaa elämäänsä rajoittavista kahleista ja elää hetkessä. Nainen taas on luotu organisoimaan ja kaitsemaan perhettä. Tiedän, että tämä monenkin korvaan kalskahtaa, mutta jos ihan objektiivisesti asiaa mietitte, niin näinhän se on. Kyllä eläinmaailmassakin naaras on se, joka jälkikasvun hoitaa, ja uros hoitaa leivän pöytään.

Tämä nykyajan jatkuva tasa-arvon vaatimus asettaa ihmiset muotteihin, joihin he eivät todellisuudessa kuulu, eivätkä osaa asettua. Jos kotityöt hoidettaisiin edelleen perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti, myös tämä ajan hengen vallannut uupumus ja jatkuva säätäminen joka suuntaan vähenisi.

Enkä todellakaan tarkoita sitä, että olen itse tämän kannalla ja että mielestäni asioiden pitäisi olla näin. Karu fakta vaan on se, että asiat OVAT näin, vaikka miten yritämme niitä yhteiskunnassa muuttaa.

Miten erilaisuus estää läheisyydeen ja tasa-arvoisuuden vanhemmuudessa?

Eihän tässä läheisyydestä puhuttu mitään. Jo alkuperäisen kirjoittajan tekstissä on kertomus siitä, miten tasa-arvo ei toteudu vanhemmuudessa. Ja näitä tarinoita on tälläkin palstalla ollut lukuisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on karu fakta, että lapset vaan ovat aina enemmän kiinni äidissään, ja on äidin rooli hoitaa lapset. Vaikka miten yritetään asioita täällä tasa-arvoistaa ja tasapäistää, millään ei päästä koskaan irti biologisista faktoista ja siitä, että naiset ja miehet nyt lähtökohtaisesti ovat erilaisia. Emme kuitenkaan niin paljon poikkea eläimistä, etteikö biologia sanelisi suuressa määrin myös meidän elämäämme. Voisin väittää, että monessa perheessä mies ei ole edes halunnut lapsia samalla intensiteetillä kuin nainen. Mies haluaa kärjistetysti sanottuna olla ikuisesti vapaa elämäänsä rajoittavista kahleista ja elää hetkessä. Nainen taas on luotu organisoimaan ja kaitsemaan perhettä. Tiedän, että tämä monenkin korvaan kalskahtaa, mutta jos ihan objektiivisesti asiaa mietitte, niin näinhän se on. Kyllä eläinmaailmassakin naaras on se, joka jälkikasvun hoitaa, ja uros hoitaa leivän pöytään.

Tämä nykyajan jatkuva tasa-arvon vaatimus asettaa ihmiset muotteihin, joihin he eivät todellisuudessa kuulu, eivätkä osaa asettua. Jos kotityöt hoidettaisiin edelleen perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti, myös tämä ajan hengen vallannut uupumus ja jatkuva säätäminen joka suuntaan vähenisi.

Enkä todellakaan tarkoita sitä, että olen itse tämän kannalla ja että mielestäni asioiden pitäisi olla näin. Karu fakta vaan on se, että asiat OVAT näin, vaikka miten yritämme niitä yhteiskunnassa muuttaa.

Miten erilaisuus estää läheisyydeen ja tasa-arvoisuuden vanhemmuudessa?

Eihän tässä läheisyydestä puhuttu mitään. Jo alkuperäisen kirjoittajan tekstissä on kertomus siitä, miten tasa-arvo ei toteudu vanhemmuudessa. Ja näitä tarinoita on tälläkin palstalla ollut lukuisia.

Kyllä se toteutuu jos sen haluaa totetuvan. Ainakin meillä toteutuu. Leipääpöytään tuo molemmat ja molemmat hoitaa lapsia, vaikka emme teekään sitä samalla tavalla.

En osaa tähän sanoa, koska en ole ottanut lapsia enkä miestä eläämääni taakaksi. Tietäähän sen, että miehestä saa lasten lisäksi hyysättävän mieslapsen. Kannattaisi ensin ajatella ennen kuin tuohon vankilaan lähtee mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on karu fakta, että lapset vaan ovat aina enemmän kiinni äidissään, ja on äidin rooli hoitaa lapset. Vaikka miten yritetään asioita täällä tasa-arvoistaa ja tasapäistää, millään ei päästä koskaan irti biologisista faktoista ja siitä, että naiset ja miehet nyt lähtökohtaisesti ovat erilaisia. Emme kuitenkaan niin paljon poikkea eläimistä, etteikö biologia sanelisi suuressa määrin myös meidän elämäämme. Voisin väittää, että monessa perheessä mies ei ole edes halunnut lapsia samalla intensiteetillä kuin nainen. Mies haluaa kärjistetysti sanottuna olla ikuisesti vapaa elämäänsä rajoittavista kahleista ja elää hetkessä. Nainen taas on luotu organisoimaan ja kaitsemaan perhettä. Tiedän, että tämä monenkin korvaan kalskahtaa, mutta jos ihan objektiivisesti asiaa mietitte, niin näinhän se on. Kyllä eläinmaailmassakin naaras on se, joka jälkikasvun hoitaa, ja uros hoitaa leivän pöytään.

Tämä nykyajan jatkuva tasa-arvon vaatimus asettaa ihmiset muotteihin, joihin he eivät todellisuudessa kuulu, eivätkä osaa asettua. Jos kotityöt hoidettaisiin edelleen perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti, myös tämä ajan hengen vallannut uupumus ja jatkuva säätäminen joka suuntaan vähenisi.

Enkä todellakaan tarkoita sitä, että olen itse tämän kannalla ja että mielestäni asioiden pitäisi olla näin. Karu fakta vaan on se, että asiat OVAT näin, vaikka miten yritämme niitä yhteiskunnassa muuttaa.

Miten erilaisuus estää läheisyydeen ja tasa-arvoisuuden vanhemmuudessa?

Eihän tässä läheisyydestä puhuttu mitään. Jo alkuperäisen kirjoittajan tekstissä on kertomus siitä, miten tasa-arvo ei toteudu vanhemmuudessa. Ja näitä tarinoita on tälläkin palstalla ollut lukuisia.

Kyllä se toteutuu jos sen haluaa totetuvan. Ainakin meillä toteutuu. Leipääpöytään tuo molemmat ja molemmat hoitaa lapsia, vaikka emme teekään sitä samalla tavalla.

Olen kyllä samaa mieltä tuon edellisen tekstin kirjoittajan kanssa, vaikken ehkä yhtä kärjistetysti. Suuri osa miehistä ei edes halua tasa-arvon perheessä toteutuvan, koska haluavat itse päästä helpommalla. Moni mies luistelee vastuusta, kun tietää, että nainen hoitaa asiat kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

En osaa tähän sanoa, koska en ole ottanut lapsia enkä miestä eläämääni taakaksi. Tietäähän sen, että miehestä saa lasten lisäksi hyysättävän mieslapsen. Kannattaisi ensin ajatella ennen kuin tuohon vankilaan lähtee mukaan.

Ja varsinkin siinä vaiheessa, kun perheeseen ilmaantuu lapsi, mies taantuu toisen huollettavan tasolle. Ei kiitos. 

Sun pitää alkaa lesboksi ja voitte sit keinohedelmöityä tai adoptoida kersan. Sitten hoidatte sitä fifty- fifty periaatteella ettei tuu paha olo kummallekaan. Samaan aikaan voi tosin alkaa menkat ja menopaussi et tietty perhe onni jasopu voi silloin rikkoutua..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on karu fakta, että lapset vaan ovat aina enemmän kiinni äidissään, ja on äidin rooli hoitaa lapset. Vaikka miten yritetään asioita täällä tasa-arvoistaa ja tasapäistää, millään ei päästä koskaan irti biologisista faktoista ja siitä, että naiset ja miehet nyt lähtökohtaisesti ovat erilaisia. Emme kuitenkaan niin paljon poikkea eläimistä, etteikö biologia sanelisi suuressa määrin myös meidän elämäämme. Voisin väittää, että monessa perheessä mies ei ole edes halunnut lapsia samalla intensiteetillä kuin nainen. Mies haluaa kärjistetysti sanottuna olla ikuisesti vapaa elämäänsä rajoittavista kahleista ja elää hetkessä. Nainen taas on luotu organisoimaan ja kaitsemaan perhettä. Tiedän, että tämä monenkin korvaan kalskahtaa, mutta jos ihan objektiivisesti asiaa mietitte, niin näinhän se on. Kyllä eläinmaailmassakin naaras on se, joka jälkikasvun hoitaa, ja uros hoitaa leivän pöytään.

Tämä nykyajan jatkuva tasa-arvon vaatimus asettaa ihmiset muotteihin, joihin he eivät todellisuudessa kuulu, eivätkä osaa asettua. Jos kotityöt hoidettaisiin edelleen perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti, myös tämä ajan hengen vallannut uupumus ja jatkuva säätäminen joka suuntaan vähenisi.

Enkä todellakaan tarkoita sitä, että olen itse tämän kannalla ja että mielestäni asioiden pitäisi olla näin. Karu fakta vaan on se, että asiat OVAT näin, vaikka miten yritämme niitä yhteiskunnassa muuttaa.

Miten erilaisuus estää läheisyydeen ja tasa-arvoisuuden vanhemmuudessa?

Eihän tässä läheisyydestä puhuttu mitään. Jo alkuperäisen kirjoittajan tekstissä on kertomus siitä, miten tasa-arvo ei toteudu vanhemmuudessa. Ja näitä tarinoita on tälläkin palstalla ollut lukuisia.

Kyllä se toteutuu jos sen haluaa totetuvan. Ainakin meillä toteutuu. Leipääpöytään tuo molemmat ja molemmat hoitaa lapsia, vaikka emme teekään sitä samalla tavalla.

Olen kyllä samaa mieltä tuon edellisen tekstin kirjoittajan kanssa, vaikken ehkä yhtä kärjistetysti. Suuri osa miehistä ei edes halua tasa-arvon perheessä toteutuvan, koska haluavat itse päästä helpommalla. Moni mies luistelee vastuusta, kun tietää, että nainen hoitaa asiat kuitenkin.

Erilaisuuden ja erilaisten tapojen hyväksyminen on usein vaikeaa sukupuolesta riippumatta. Vasta kun se on hyväksyttyvoi miettiä miten tasa-arvoinen vanhemmuus toteutuu. Tasa-arvoisuutta kyllä halutaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on karu fakta, että lapset vaan ovat aina enemmän kiinni äidissään, ja on äidin rooli hoitaa lapset. Vaikka miten yritetään asioita täällä tasa-arvoistaa ja tasapäistää, millään ei päästä koskaan irti biologisista faktoista ja siitä, että naiset ja miehet nyt lähtökohtaisesti ovat erilaisia. Emme kuitenkaan niin paljon poikkea eläimistä, etteikö biologia sanelisi suuressa määrin myös meidän elämäämme. Voisin väittää, että monessa perheessä mies ei ole edes halunnut lapsia samalla intensiteetillä kuin nainen. Mies haluaa kärjistetysti sanottuna olla ikuisesti vapaa elämäänsä rajoittavista kahleista ja elää hetkessä. Nainen taas on luotu organisoimaan ja kaitsemaan perhettä. Tiedän, että tämä monenkin korvaan kalskahtaa, mutta jos ihan objektiivisesti asiaa mietitte, niin näinhän se on. Kyllä eläinmaailmassakin naaras on se, joka jälkikasvun hoitaa, ja uros hoitaa leivän pöytään.

Tämä nykyajan jatkuva tasa-arvon vaatimus asettaa ihmiset muotteihin, joihin he eivät todellisuudessa kuulu, eivätkä osaa asettua. Jos kotityöt hoidettaisiin edelleen perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti, myös tämä ajan hengen vallannut uupumus ja jatkuva säätäminen joka suuntaan vähenisi.

Enkä todellakaan tarkoita sitä, että olen itse tämän kannalla ja että mielestäni asioiden pitäisi olla näin. Karu fakta vaan on se, että asiat OVAT näin, vaikka miten yritämme niitä yhteiskunnassa muuttaa.

"Kyllä eläinmaailmassakin naaras on se, joka jälkikasvun hoitaa, ja uros hoitaa leivän pöytään."

Mistähän eläimistä nyt puhut? Ilmeisesti et tiedä eläimistä juuri mitään, sillä niissäkin on hyvin erilaisia vanhempia, myös tasa-arvoisia. Riippuu lajista.

No meneekö työtunnit suurin piirtein tasan, kun huomioidaan sekä kotityöt, että kaikki työtunnit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on karu fakta, että lapset vaan ovat aina enemmän kiinni äidissään, ja on äidin rooli hoitaa lapset. Vaikka miten yritetään asioita täällä tasa-arvoistaa ja tasapäistää, millään ei päästä koskaan irti biologisista faktoista ja siitä, että naiset ja miehet nyt lähtökohtaisesti ovat erilaisia. Emme kuitenkaan niin paljon poikkea eläimistä, etteikö biologia sanelisi suuressa määrin myös meidän elämäämme. Voisin väittää, että monessa perheessä mies ei ole edes halunnut lapsia samalla intensiteetillä kuin nainen. Mies haluaa kärjistetysti sanottuna olla ikuisesti vapaa elämäänsä rajoittavista kahleista ja elää hetkessä. Nainen taas on luotu organisoimaan ja kaitsemaan perhettä. Tiedän, että tämä monenkin korvaan kalskahtaa, mutta jos ihan objektiivisesti asiaa mietitte, niin näinhän se on. Kyllä eläinmaailmassakin naaras on se, joka jälkikasvun hoitaa, ja uros hoitaa leivän pöytään.

Tämä nykyajan jatkuva tasa-arvon vaatimus asettaa ihmiset muotteihin, joihin he eivät todellisuudessa kuulu, eivätkä osaa asettua. Jos kotityöt hoidettaisiin edelleen perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti, myös tämä ajan hengen vallannut uupumus ja jatkuva säätäminen joka suuntaan vähenisi.

Enkä todellakaan tarkoita sitä, että olen itse tämän kannalla ja että mielestäni asioiden pitäisi olla näin. Karu fakta vaan on se, että asiat OVAT näin, vaikka miten yritämme niitä yhteiskunnassa muuttaa.

Miten erilaisuus estää läheisyydeen ja tasa-arvoisuuden vanhemmuudessa?

Eihän tässä läheisyydestä puhuttu mitään. Jo alkuperäisen kirjoittajan tekstissä on kertomus siitä, miten tasa-arvo ei toteudu vanhemmuudessa. Ja näitä tarinoita on tälläkin palstalla ollut lukuisia.

Kyllä se toteutuu jos sen haluaa totetuvan. Ainakin meillä toteutuu. Leipääpöytään tuo molemmat ja molemmat hoitaa lapsia, vaikka emme teekään sitä samalla tavalla.

Olen kyllä samaa mieltä tuon edellisen tekstin kirjoittajan kanssa, vaikken ehkä yhtä kärjistetysti. Suuri osa miehistä ei edes halua tasa-arvon perheessä toteutuvan, koska haluavat itse päästä helpommalla. Moni mies luistelee vastuusta, kun tietää, että nainen hoitaa asiat kuitenkin.

Erilaisuuden ja erilaisten tapojen hyväksyminen on usein vaikeaa sukupuolesta riippumatta. Vasta kun se on hyväksyttyvoi miettiä miten tasa-arvoinen vanhemmuus toteutuu. Tasa-arvoisuutta kyllä halutaan.

Niin, ainakin naiset haluavat...

Vierailija kirjoitti:

vika on itsessä. Ei mun mieskään (3 pientä lasta) olisi kai luontaisesti osallistunut mitenkään, mutta asiasta riideltiin aikamme, sitten puhuttiin asiallisesti ja nyt esim. juhlissa vuorotellen toinen vahtii pienintä ja toinen nauttii olostaan. Just su oli rippijuhlat ja mä otin ekan tunnin hukin, sinä aikana mies söi ja juorusi tuttujensa kanssa ja sitten oli mun vuoro.

Sama kotona, lähes joka ilta käydään läpi, että kumpi on nukkunut mitenkin ja millainen työpäivä ollut ja sitten mietitään kumpi esim. ottaa pienimmän kauppaan messiin ja toisella ns. vapaata sen aikaa.

Näin se sujuu, mutta ei meilläkään itsestään. Jos ette mitään vaadi, niin asiat tuskin muuttuvat.

Ei nykyaikana pidä antaa kävellä itsensä yli, vähän itsekunnioitusta siskot. Kokeilkaa edes, jättäkää asiat tekemättä, riidelkää tai mikä nyt teidän ukkoihin tepsii..

No näinpä, tätä ennen huuli pyöreänä luin marttyrien palstaa kun yksin kaiken tekee ja mies liihottaa.. ja oli vuosi 1956?

Sama kuin yllä siis meillä ja kaveripiirissä myös, ei ihan tuntematon käsite tasa-arvo? Biologia joo ekan vuoden pelaa naisen pussiin, mutta sitten on ihan samaa kamaa kaikille lapsenhoito ja vastuut. Molemmat pääsee yksin ja kaverien kanssa ja perheenä kun ollaan niin on ns. vahtivuorot, jos on tarpeen. Ylipäänsä kukaan ei mee räkäposkella lasten aikana.

Kärpix kirjoitti:

No meneekö työtunnit suurin piirtein tasan, kun huomioidaan sekä kotityöt, että kaikki työtunnit?

Vaatiiko tasa-arvoisuus sitä? Minusta ei.

Lisäksi tilanteet jo vaihteleekin sen verran että tuota on miltei mahdoton mitata. Myös se on hyväksyttävä erilaisuutena että toinen käyttää johonkin asiaan enemmän aikaa kun toinen tekee vastaavan paljon nopeammin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on karu fakta, että lapset vaan ovat aina enemmän kiinni äidissään, ja on äidin rooli hoitaa lapset. Vaikka miten yritetään asioita täällä tasa-arvoistaa ja tasapäistää, millään ei päästä koskaan irti biologisista faktoista ja siitä, että naiset ja miehet nyt lähtökohtaisesti ovat erilaisia. Emme kuitenkaan niin paljon poikkea eläimistä, etteikö biologia sanelisi suuressa määrin myös meidän elämäämme. Voisin väittää, että monessa perheessä mies ei ole edes halunnut lapsia samalla intensiteetillä kuin nainen. Mies haluaa kärjistetysti sanottuna olla ikuisesti vapaa elämäänsä rajoittavista kahleista ja elää hetkessä. Nainen taas on luotu organisoimaan ja kaitsemaan perhettä. Tiedän, että tämä monenkin korvaan kalskahtaa, mutta jos ihan objektiivisesti asiaa mietitte, niin näinhän se on. Kyllä eläinmaailmassakin naaras on se, joka jälkikasvun hoitaa, ja uros hoitaa leivän pöytään.

Tämä nykyajan jatkuva tasa-arvon vaatimus asettaa ihmiset muotteihin, joihin he eivät todellisuudessa kuulu, eivätkä osaa asettua. Jos kotityöt hoidettaisiin edelleen perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti, myös tämä ajan hengen vallannut uupumus ja jatkuva säätäminen joka suuntaan vähenisi.

Enkä todellakaan tarkoita sitä, että olen itse tämän kannalla ja että mielestäni asioiden pitäisi olla näin. Karu fakta vaan on se, että asiat OVAT näin, vaikka miten yritämme niitä yhteiskunnassa muuttaa.

"Kyllä eläinmaailmassakin naaras on se, joka jälkikasvun hoitaa, ja uros hoitaa leivän pöytään."

Mistähän eläimistä nyt puhut? Ilmeisesti et tiedä eläimistä juuri mitään, sillä niissäkin on hyvin erilaisia vanhempia, myös tasa-arvoisia. Riippuu lajista.

Huoh.

Ei helposti katkeroituva ihminen voi tätä välttää. Lopeta vertailu kun et miesten asioista paremmin tiedä. Naiset tekee omista ongelmistaan monet ihan itse.

Täälläkin moni sanoo, että jättäkää asiat tekemättä niin miehet oppivat, tai että mies alkuun yritti jatkaa liihotteluaan, mutta oppi usean riidan jälkeen. Tuleeko tasa-arvoisuus ja samanvertaisuus siis todellakin teidän mielestänne mieheltä luonnostaan?!? 

Jos parisuhteenne olisivat niin tasa-arvoisia kuin nyt annatte ymmärtää, niin miksi niin moni jatkuvasti asiasta nillittää tällä palstalla?

Enkä ole toi tasa-arvoasiasta kirjoittanut.