DeMoms -Demissä tavanneet nuoret äidit ja kuumeilijat!

" Minua ärsyttää nykyinen muoti säästää lapselle lapsilisät. Siis silleen että hän saa ne kokonaisuudessaan myöhemmin käyttöönsä. Tuntuu että se on monille joku tapa todistella olevansa tarpeeksi varakas. Itse aion käyttää lapsilisät tasan joka kuukausi lapsen jokapäiväisiin hankintoihin. "



Olipas älykäs kommentti, anteeksi vaan. Tiedätkö tämä " nykyinen muoti" on kestänyt varmaan 20 vuotta, koska itse sain aikoinani käyttööni säästettyjä lapsilisiä tullessani täysi-ikäiseksi(säästäminen aloitettu siis siitä kun oli aivan pieni). Sillä oli hyvä ostella huonekaluja ja maksaa autokoulu sekä muita suurempia menoja(ja vanhempani eivät ole mitään erityisen varakkaita, eivätkä olleet etenkään aikana jollain työttömyys koetteli Suomea rankalla kädellä). Jostain vain nipistettiin pois. Emme itsekään ole erityisen varakkaita eikä lapsilisien säästäminen ole mikään varakkuuden mittari. En halua käyttää lapsilisiä turhuuksiin sen takia, että ne " pitää" tuhlata joka kuukausi. Useat vanhemmista nautiskelevat itse osan noista lapsilisistä mm.ostelemalla itselleen vaatteita, kampaajalla käyntiä jne. Me säästämme siinä kohti, jossa voimme säästää tyttärellemme mahdollisen tulevan pahan päivän varalle.

Hauskinta oli, kun miehen täti kertoi meille, ettei koskaan säästele lapsilisiä ja ihmetteli, että miksi mekään säästämme. Mainitsemisen arvoista varmaan on, että hän on toimitusjohtajana sukuyrityksessä, josta omistaa suurimman osan nykyään ja asuu hienossa, suuressa omakotitalossaan, jonne kurvaa uudella Volvollaan...hoh-hoijaa. En olisi halunnut kuulla neuvoja häneltä, koska hän ei koskaan ole köyhästi elämänsä aikana elellyt ja aivan varmasti heidän lapsiltaan löytyy tilit joihin vanhemmat tallettelevat huomattavia summia, vaikkei lapsilisät sinne menekään...

Kulta oli viisaana miehenä tilannut mulle semmosen, oli kuulemma kyllästyny mun voivotteluihin että " pitäiskö meidän vai eikö pitäis.." :) Se on kyl niin ihana <3 Siis musta on maailman ihanin tunne se kun on ihan pakottava fiilis kertoa toiselle että rakastaa tätä. Tänään sitä on tullu sanottua aika monta kertaa:) Voi miten yksi ihminen voi tehdä toisen onnelliseksi :) :)



Lapsilisistä: Muistan että me pienenä kitistiin kun ei ollu rahaa ostaa " kaikkee kivaa" kun vanhemmat käyttivät rahat niinkin tärkeään asiaan kun ruokaan. Olin kyllä iloisesti yllättynyt kun kuulin siitä mummini säästämästä 3000¿. Se vaan osaksi tuli huonoon aikaan, olin täyttänyt 18 vuotta ja osa meni kurkusta alas..:( Onneksi sitä oli pikkasen järkeä päässä että osan pisti säästöönkin :)

Hienoahan se on jos pystyy säästämään lapsensa tulevaisuuteen (esim. autoa, ajokorttia tai asuntoa varten) mutta itse uskon että ne menee meillä pienen ihmisen (kauheen ruma sana tässä aiheessa) ylläpitoon.

Se, että esimerkiksi 22-vuotias kaverini ja sinä, Minun_ olette saaneet lapsilisät säästettyinä omaan käyttöönne jo ajat sitten, ei poista sitä tosiseikkaa että nykyään omassa tuttavapiirissäni ja esimerkiksi tuolla Aihe Vapaan puolella brassaillaan sillä, ettei lapsilisiä " tarvitse" käyttää lapsen ylläpitoon vaan ne voi säästää lapselle. Ei todellakaan ollut tarkoitus hyökätä ketään kohtaan enkä myöskään mielestäni sanonut että lapsilisät olisi joka kuukausi käytettävä juuri sen kuukauden aikana ettei niitä saa säästää seuraavien kuukausien aikana odottavaan suureen hankintaan. Mielestäni 18-vuotias nuori ei ole vielä tarpeeksi kypsä saamaan tuhansia euroja käyttöönsä valvomatta. Siksi aion itse lasta varten säästämieni rahojen käytön määrätä aika selkeästi, esimerkiksi tyyliin " Valitse ajokortti ja rämä auto, reilimatka tai vaihto-oppilasvuosi" , tietenkin sen mukaan mitä lapsi tahtoo, olkoon se sitten vaikkapa hevonen. Vapaasti käytettäväksi en sellaisia summia todellakaan antaisi.

lapsilisien säästäminen muoti-ilmiö kilahti mun korvaani aika pahasti, koska itse en pidä sitä minään muoti-ilmiönä vaan todellakin tarpeellisena toimintana ainakin meidän perheessä. monesti myös näkee keskusteluita missä tapellaan siitä mihin se lapsilisä " oikeasti" pitäisi käyttää, toiset sanoo että säästään, lapsen ruokintaan yms, ja jotkut taas sanovat, että se on vanhempien oma asia mihin käyttää, vaikka käyttäisi vanhempien omiin menoihin. sekä meidän äiti säästi meille 5000mk (mulle ja veljelleni) vaikka oli yksinhuoltaja, saimme nuo rahat täytettyämme 18v.



itseäni ärsytti suunnattomasti, kun monet vanhemmat jossain keskustelussa sanoivat, että he säästävät lapsilisät, ja myöhemmin menevät kahdestaan miehenkanssa lomamatkalle. se ei mun mielestäni ole oikein, mutta kuten sanottu, jokaisella eri mielipide siitä miten lapsilisät pitäisi käyttää:)

" mutta kuten sanottu, jokaisella eri mielipide siitä miten lapsilisät pitäisi käyttää:)"



Olen aivan samaa mieltä, vaikka se vanhempien lomamatkan kustantaminen on aika törkeetä :b Saas nähdä miten me ton äijän kanssa raha-asiat silloin vauvan tullessa hoidetaan:) Täytyy myöntää että kysäsin kullalta asiasta, että säästääkkö rahat lapselle ostellakko lapselle tarvittavat sillä rahalla. Miehen aivot raksuttivat hetken ja sitten hän sanoi :" no sit ku on tiukkaa ni ostetaan niillä jotain ja sit ku on rahaa ni laitetaan säästöön" :) Ah, miten ihanan yksinkertaista:)



Pakko mennä kattoo tota punasta lohikäärmettä, se on niin hyvä leffa:)

Tämä MSOL nimimerkki tulee mun nimeni alkukirjaimista ja demin nimimerkki Sepultura tulee siitä, kun poltin Sepulturan levyjä, kun rekisröidyin demiin ja en jaksanut miettiä tuota nimijuttua syvällisemmin.



Voih.. Mitköhän mun piti sanoa. Piti ottaa osaa teidän keskusteluun, mutta ei se lapsilisistä ollut :O

piti tuosta kotitöistä sanoa. Juu ei niistä normaaleista kotihommista tarvitsisi maksaa. Mutta esim. ruohonleikkuusta (kun meillä joskus on omakotitalo) voisi jonkin verran maksaa, kun se on niin rankkaa ja mä en halua nurmikkoa leikata :D Mutta siis tämäkin silloin kun lapsi on sen ikäinen.

Pitää myös ottaa leikin varjolla lapset jo pieninä siivoamiseen mukaan. Kyllän ne lapset tykkää, kun saa auttaa ja oppivat, että kodin hoitaminen kuuluu kaikille vaikka vanhemmat siivouksen suurimmaksi osaksi hoitavat.

miten muuten te joilla ei vielä ole lapsia, pelkäättekö tulevia mahdollisia suuria muutoksia kropassanne raskauden myötä? eli mahdolliset raskausarvet, suonikohjut, löllö mahanahka, riippatissit sekä muut tuontyyliset muutokset? itselläni tuli todella paljon arpia mahaan sekä jokunen rintoihinkin, mutta nyt ne on jo vaalentuneet aika paljon, mutta kyllä ne silti häiritsee jonkin verran vaikka luonnollinen asia onkin.

Olen ollut raskaana ja joutunut kokemaan synnytyksen. Vauvani vaan kuoli piakkoin sen jälkeen. Nyt on mahassa arvet muistuttamassa tapahtuneesta :,( Tämä tapahtu pari vuotta sitten joulukuussa. On ollut kamalan vaikeaa koittaa jatkaa elämää normaalisti, alussa kaikkien vauvojen näkeminen sattui ja olisi halunnut pitää omaa peintään sylissä...Mutta uskon että tämä minulle joskus suodaan...



Joten en pelkää muutoskia kehossani, pelkään tämän kaiken tapahtuvan uudelleen. :(

Se oli eka tentti tänä vuonna kun just kävin tekemässä. Kivaa taas opiskella!



Edelleenkin sanon etten hyökännyt ketään DeMomia vastaan tuolla lapsilisiensäästämismuoti-ilmiö -jutulla! Tarkoitus oli kritisoida niitä jotka kehuu sillä tuolla pitkin ja poikin. Olenhan itsekin sanonut että säästän lapselle autokoulua tms. varten, mutta edelleenkin teroitan etten antaisi sellaisia summia lapselle ihan vapaaseen käyttöön oli hän täysi-ikäinen tai ei. En todellakaan käyttäisi lapsilisiä lomamatkaan, huh huh... Joku voi kyllä tietenkin ajatella että vanhempien yhteinen aika virkistää koko perhettä mutta aika kevytkenkäiseltä tuommoinen kuitenkin kuulostaa.



Vartalon muutoksista: olen itse todella pienikokoinen ihminen eikä mua ole siunattu esimerkiksi suurilla rinnoilla. Siksi se raskauden aikainen muhkeutuminen aiheuttaa lähinnä uteliaisuutta :) Lihominen, löysä vatsanahka ja raskausarvet kuitenkin pelottaa, ja etenkin se, mitä äitini rinnoille kävi: ne ovat nykyään vaan tyhjät, löysät pussit :/ Eipä tässä maailmassa kuitenkaan vartalo iän kaiken samana pysy, joten rohkeudella otan vastaan kaiken mikä kiusaksi annetaan :D

Toivottavasti teille pian tulee enkelille eloisa sisko tai veli paikkaamaan tyhjää syliä... En voi kuvitellakaan miten paha olo sulla on ollut.



Mullakin on asia mistä en yleensä koskaan puhu: keväällä tapahtunut keskenmeno. En tajua miten hyvin olenkin päässyt asiasta yli. Olen kai sulkenut sen jonnekin mielen sisään. Ehkä asiaan vaikuttaa sekin, etten tiennyt olevani raskaana ennen kuin alkoi verenvuoto ja sairaalassa todettiin spontaani abortti.



Nyt vauvakuume on taas ehkä kovin koskaan. Menkat ei ole alkaneet. Poikaystävä ehdotteli että odotettaisiin huhtikuuhun, ja sitten aloitettaisiin vauvantekohomma. En jaksaisi millään odottaa... Toisaalta jos nyt vauvan tekisi, joutuisi sitten kuumimman kesän olemaan valtavimmillaan... Vaikka eipä sitä raskaaksi hankkiutumista pitäisi noin laskelmoida!

kuinka pahalta oman lapsen menettäminen voi tuntua:( mä varmaan sekoaisin lopullisesti. mun eno ja hänen vaimonsa menetti heidän poikansa synnytyksen jälkeen, muutaman tunnin poika oli elossa;( sitä sitten itsekkin rupesi pelkäämään synnytystä siinä mielessä, että pelkäsi ettei vauva selviäkkään, kun omassa suvussa oli tapahtunut niin hirveitä. mutta itseäni " lohdutin" ajatuksella, että eikai sitä nyt kahta kertaa samassa suvussa voi tapahtua ja niin lyhyellä aikavälillä.



anteeksi uteluni, mutta millä viikolla vauva syntyi jardins? ei tarvitse vastata jos et halua.

mutta onnistuin viikonloppuna tartuttamaan vauvakuumeen parhaaseen kaveriini, joka siis on miespuolinen. Selailtiin netistä kaikkee vauvakamoja ihan onnessamme ja tämä jo heitti että jos en seurustelis niin voitais tehdä " järkivauva" yhdessä. Siis ihan kavereina, ettei parisuhdetta ees tarttis :D Sovin sitten että jos en kolmeenkymmeneen ikävuoteen oo muuten saanu penskaa ni me tehdään se yhdessä :D Oli huippuhauskaa kyllä. Tää kaveri jopa sanoi että ehkä sen pitäisi puhua mun poikaystävälle vähän järkeä... Siitä tulee ehdottomasti sitten meidän vauvan kummisetä.

sanoma magazineiltä kiva kirje:) luulin että kirjakerhosta tulee taas kuukaude kirjapaketti, mutta ei se sitten onneksi ollutkaan, tuli 2 kirjaa, vauvan oma ruokakirja ja meidän vauvan vauva-kirja:) saatiin ne tilaaja lahjana, enkä edes tiennyt, että mitään tilaajalahjaa tulee:) tuo ruoka-kirja oli TODELLA tarpeellinen, nyt kun poika saa syöda kaikkea mitä me aikuisetkin, niin on todella vaikeeta sitte keksiä mitä sitä tekis, ettei aina niitä samoja makaroonilaatikko yms. perusruokia. siinä on sitten valmiiks sellasia ohjeita mitä tuon ikäiselle voi tehdä:)

Se oli tosiaan kiva ylläri. Siitä voi tehdä ruokia vaikkei vielä lasta olekaan ja mielenkiintoinen on se raskausajan ravitsemusta käsittelevä osio.

itse katkaisin vauva-lehden tilauksen, mutta aion tilata toki uudelleen, kun ehdottavat oikein hyvää tarjousta. En viitsi olla kestotilaajana, koska sehän on kalliimpaa. Tykkäsin kyllä Vauva-lehdestä hurjasti.



Tänään oli myös neuvola, jossa kokeiltiin vauvan asentoa vatsan ulkopuolelta siis terveydenhoitajan käsituntumalla. Ei löytänyt vauvan päätä alhaalta, joten tuli nyt sitten huoli mitenkäspäin mahassa ollaankaan :( Sain ylihuomiseksi lääkäriajan, jossa ultrataan ja katsotaan lapsen asento. Pelkään kuollakseni, että vaavi on perätilassa ja kenties en pysty synnyttämään normaalisti alateitse. Esikoisen syntymämittoja katsottuaan terkkari myös sanoi, että perätilalapsen synnytys ei ehkä onnistu, jos on samaa koko luokkaa kuin esikoinen syntyessään :/ Kyllähän kääntämistäkin sitten varmaan vielä kokeillaan, mutta olen kuullut sen olevan aika inhottavaa ja useinkaan ole hyödyttänyt. No, torstaina näkee tilanteen, millaisessa tarjonnassa on...

Esikoisella olisi vielä samana päivänä ja samaan aikaan hammashoitajalla käynti, jonne piti hommata sitten mummoni eli äitini tyttöä käyttämään. Olisin halunnut mieluummin käyttää kyllä itse tyttöä siellä ihan mielenkiinnosta.

Mutta onneksi mun ihana kulta auttaa mua jaksamaan:) Oli aika helpottavaa kyllä kertoakkin tästä täällä, mutta itkuhan siitä tuli. Mä en ikinä nähny kunnolla vauvaani, elävänä en saanut pitää sylissäni ja kuolleena en pystynyt katsomaan :( Olin ihan murskana kun positssa tuli näitä :" Onne vauvan johdosta" ja " uusi vauva muuttaa elämäsi" kirjeitä joka muksukerhosta. Vuokraan lisättiin kolmas vesimaksu ja kultani työmarkkinatukeen tuli korotus lapsen vuoksi. Oli kamalaa käydä näitä asioita selvittelemässä pahimpaan kriisi aikaan!



Vauva syntyi raskausviikolla 39. Oli aika epämääränen aika, kun sain tietää raskaudesta vasta kun olin 3:lla kuulla. Muuten oli menkat ihan tavallisesti, siksi epäilin raskauttani taas.



Kiitos dagny ja mavu kauniista sanoistanne!

ensiviikolla se np-ultra, kun viimeksi niskaturvotusta ei näkynyt, joten nyt on oikeat viikot siihen ultraan, sitten saan taas toivottavasti lisää kuvia vauvasta:) mulla poika oli siinä rv 27 jo raivotarjonnassa, ja olikin sitten koko loppuajan niin.

oli hyvä kun mulla oli muutaman kerran harjoittelija joka kerran sitten yritti koittaa, että miten päin se vauva sielä mahassa on, ja sanoi ihan väärin koko homman, sanoi, että " tuossa taitaa olla pää" johon sanoin, että sielä on kylläkin jalat yms.



oli muutenkin epäpätevän oloinen, tämä sama harjoittelija mittasi sf-mittaa ja sai senkin väärin joten laittoi saman mikä viimekerralla oli ollut:/ sekä verenpaineen mittasi n.4-5krt peräkkäin, ja arvatkaa oliko käsi sen jälkeen puutunut:O muitakin pieniä mokia hänellä on sattunut, joten en kyllä häntä kätilöksi suostuisi ottamaan.



mulla on kyllä kumma tunne tän toisen raskauden suhteen, nimittäin musta ei tunnu oikeen ollenkaan, että olisin raskaana, välillä en edes muista koko asiaa:( vaikka toivottu lapsi on, mutta ihmetyttää tää olotila. on niin erilainen olo kuin esikoista odottaessa.

Mennään ensi viikon maanantaina kattomaan sitä joskus mainitsemaani työkaverin lasta:) Voi että, haluaisin mennä jo huomenna:) Se nainen on varmaan onnensa kukkuloilla kun saivat vihdoin sen vauvan monen vuoden yrittämisen jälkeen :)



Apua! Huomenna avataan Sellon kauppakeskus, mitenköhän me päästään töistä kotiin, taitaa leppävaara olla aika tukossa :) Kulta haluais mennä sinne avajaisiin, mutta mä en millään kestäis niitä tarjousten perässä juoksevia, kaikkia töniviä ihmisiä siellä :)

muistaakseni rv 28 lähtien, jolloin jo pää tuntui selkeästi alhaalla. Siksipä vähän kauhistuttaakin, että mitenkäs sitten nyt käy. Pelottaa kyllä se asento, koska esikoista odottaessa muistan selkeästi pienen kohouman, joka nousi aina oikean rinnan alle kun taas nyt pieni kohouma on tuntunut vasemmalla sivulla. Matalemmalla kuin esikoisen aikaan eli mietin olisiko vaavi tosiaankin ihan toisinpäin.



" mulla on kyllä kumma tunne tän toisen raskauden suhteen, nimittäin musta ei tunnu oikeen ollenkaan, että olisin raskaana, välillä en edes muista koko asiaa:( vaikka toivottu lapsi on, mutta ihmetyttää tää olotila. on niin erilainen olo kuin esikoista odottaessa. "



Minulla oli aika pitkälti samanlaista, kun raskaus oli alummassa. Välillä ihan havahtui siihen, että raskaana ollaan taas. Ensimmäinen lapsi vie varmaan niin paljon aikaa ja saa aikaiseksi päiväohjelmaa, ettei kerkeä/muista ajatellakaan toista raskautta. Esikoista odottaessa jotenkin halusi olla mukana raskaudessa joka päivä ja miettikin asiaa lähes koko ajan. Nyt ei vain ole aikaa siihen pohtimiseen :D

Välillä en edes muista mikä raskausviikko tarkalleen on meneillään. Toki nyt viimeisillä viikoilla alan jo olla aktiivisesti mukana raskauteni kulussa ja varaudun laskettuun aikaan eli alan odotella tosissaan kakkosen tuloa masun tälle puolen.

Nyt siis rv 35+3