ekaluokkalainen tyttäreni kertoi olevansa luokalla ainoa,

kaikilla on kännykkä. Meillä lapsi sai sen edellisen vuoden toukokuussa, kesällä opetteli.



Ja ihan kotona olen, vaikkakin töitä teen.



Haluan että lapsi tavoittaa minut ja minä hänet.

Kännykkä lähinnä siksi, että muillakin tosiaan varmasti on, voi pitää itse yhteyttä kavereihin, voi laajentaa ulkoreviiriään ja kännykällä saa sitten kiinni.

Tähän tietysti joillakin on aina tapana ivallisesti huokailla, että miten sitä pärjättiinkään ilman kännykkää. Ihmiset ovat pärjänneet elämässä jo ennen pyörän tai vaikka tulen keksimistäkin - ne vaan ovat helpottaneet asioita. Sama juttu kännykässä.

että meilläkin lasta rohkaistaan hoitamaan itse sen sosiaalisen elämänsä menot. Sopii kaverikäynneistä, kyselee läksyt jne. itse sillä kännykällään.



Meillä eri alueella koulussa kuin missä asumme ja tämä on hyvä tapa pitää yhteyttä muihinkin kuin koulun kavereihin.

ollessani 19 vuotias! :)

Ja tietokonetta käytin yli kakskymppisenä. Nyt minun viisivuotiaani hallitsee koneen paremmin kuin minä.



Maailma muuttuu.

Mäkin sain ekan kännykän jo 7-vuotiaana.

niinhän se maailma muuttuu, joitain asioita on silti vaikea hyväksyä, vielä kun on kyseessä omat lapset. Koitan silti venyttää kännykän ym."turhuuden" hankintaa mahd.pitkään.



ap

ostettiin koulukyytien vuoksi. Jos vaikka myöhästyy niin voi ainakin soittaa minulle (olen kotiäiti) että pääsen hakemaan. Tosin ei ikinä muista ottaa puhelinta mukaan :D

Eli periaattessa aivan turha.

Säästät sitten jossain muussa. Kyllä minusta on ihan äitinäkin hyvä tietää, että lapsi tavoittaa heti.



Ennen vanhaan ei ollut niin paljon kaikenlaisia vaaratilanteitakaan ja vieraat aikuisetkin olivat takuulla auttavaisempia hädän tullen.

Ovat saaneet opetella rauhassa sen käyttöä.



Meillä ei ole lankapuhelinta ja joidenkin vanhemmat tosiaan kulkee töissä.



Onko ap sinulta jotenkin pois jos lapset soittaa koulusta lähtiessä, että ovat tulossa?



Minusta se tuntui tosi turvalliselta, että soittivat, koska kotimatkalla on vilkkaan tien ylitys ja rautatien ylitys. Soittivat joskus, saavatko jäädä leikkimään koulun pihalle koulun jälkeen ja sitten sen, koska lähtivät kotiin.



Mutta tiedätkö ap. Sinä saat tehdä tyttösi kohdalla ihan miten haluat. Kuten muut vanhemmat saa tehdä omien lasten kohdalla.



Voit tietenkin kirjoitella tänne nettiin ja kauhistella toisten asioita jos se sinua helpottaa. Mutta et voi kieltää toisilta lapsilta kännykkää siksi, että et haluaisi omalle lapselle ostaa.



Tulet vielä kokemaan monia asioita, mitä lapsesi kertoo, että muut ovat tehneet ja saaneet, mitä ei lapsellasi ole. Sinulle tulee vilkas elämä jos jokaisen asian syöksyt jeesustelemaan tänne av.lle.

mutta lapsella on kännykkä. Se ei tosin ole päivittäin mukana koulussa. Mutta kun lapsi kulkee jonkun verran itse kavereille, kirjastoon ja bussilla isovanhemmille on se mukana turvana

poika sa ekalla syystä että olimme molemmat töissä niin soitti jos ei päässyt sisälle että tarpeeseen Ei kyllä tarvinnu soittaa kertaakaan olipahan varalta

Hän minun mielestäni ihmettelee nimenomaan päinvastoin sitä, miksi hänen ja lapsensa ratkaisua päivitellään. Näyttäisi korostavan, että muut saavat toimia miten haluavat.

En siis tarkoita, että AP olisi arvostellut. Laitoin kappalevälin siihen siksi, ettei sitä liitettäisi AP-kommenttiini. Mutta muotoiluni muuten jäi kömpelöksi.

Ihmeellistä jos ekaluokkalaista ei uskalleta päästää parin korttelin päähän puistoon ilman valvontaa. Outoa on mielestäni myös se, jos lasta ei opeteta pitämään sovituista ajoista kiinni. Aina jos olet myöhässä niin äiti soittaa ja muistuttaa.



Ymmärrän kännykän kotona, jos ei ole lankapuhelinta, mutta muuten ei ekaluokkalainen todellakaan tarvitse koulussa kännykkää. Mutta kukin tavallaan, turha tästä on tapella, jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee.

5-vuotiaillakin. Omalla tulevalla ekaluokkalaisellani on ollut kännykkä viime syksystä alkaen ja se on kyllä tosi kätevää! Palvelee ehkä eniten omaa mukavuudenhaluani, kun ei tarvitse ruoka- ja kotiintuloaikoina lähteä kiertämään koko naapurustoa läpi, vaan voi vaan soitella lapselle, että tulee kotiin. On myös hyvä tuki ja turva lapselle. Eihän se tietysti välttämätön kapistus ole, mutta huomattavasti enemmän puhelimen omistamisessa on hyviä kuin huonoja puolia,

Lapsi ei esim. tunne hyvin kelloa, ja kännykkään on helppo laittaa hälytys, että nyt pitää lähteä kouluun. Siellä oli alussa äidin, isän ja mummin numerot, sittemmin on tullut kaverit ja sisarukset, kun oppi lukemaan. Hän ilmoittaa, milloin on koulun pihalla perillä, niin että tiedän jo soitella, että missä olet, jos ei ilmoitusta tule. Ainakin rauhoittaa omaa mieltäni! Haluan pitää lapsiini yhteyttä.

kohta eskarit kantavat läppärit ja mp soittimet hoitoon... huhuh

kännykkääkin. Oli iltapäiväkerhossa ja liikkui vielä varsin vähän itsenäisesti kavereilla. Mutta 1-2-luokan välisenä kesänä oli isomman sisaruksen kanssa kotona ja silloin känny oli tarpeen, samoin kakkosella, kun ei enää mennyt ip-kerhoon vaan tuli yksin kotiin ja liikkui enemmän kavereilla itsenäisesti. Kavereiden kanssa sopii myös kyläilyjä jne. itse kännyllä, kätevää.

oppii informaatioteknologiayhteiskunnan jäseneksi. Sitä tulevaisuudessa tarvitaan.



nimim. DI-perhe