ekaluokkalainen tyttäreni kertoi olevansa luokalla ainoa,
jolla ei ole kännykkää. Luokkakaverit tätä kovin ihmettelevät, ja joku oli sanonut että kyllä ekalla pitäisi jo olla oma kännykkä.
Olen ajatellut sellaisen hänelle hankkia sitten kun menen töihin, eli parin vuoden kuluttua.
Lapset kuulemma soittavat vanhemmilleen kun koulu loppuu, tyyliin että olen nyt tulossa kotiin.
Kommentit (148)
että vaikka pyysin häntä kotiin seitsemäksi, saako hän olla kylässä kahdeksaan kun ystävän perhe oli niin pyytänyt. Kätevää ja kyllä voi. Nämä treffit alkoivat siis ip-kerhosta, kännykällä soitettiin ensin ystäväperheen äidille, että saako tulla, sai tulla ja nyt pyydettiin jatkoaikaa. Läksyjä ei enää ole, joten senkus on kun ajattelivat katsoa jonkun leffan.
Minun lapsuuden kodissani ei ollut puhelinta ennen 80-lukua ja ihme kyllä olemme hengissä kaikki.
Kolmelle lapselleni olen hankkinut kännyt eskarivuonna.
Seko on oikeasti jonkinlainen peruste kannykan hankinnalle noin pienille, etta voivat sitten itse soitella kavereilleen menoistaan ja laksyista..? Onko lankapuhelinta liian vaikea kayttaa..? Ja miksi koululaisen pitaa ilmoittaa etta "nyt ma olen tulossa kotiin". Hyvat hyssykat sentaan, onhan teilla lukujarjestys josta te naette mihin aikaan se koulu loppuu ja mihin aikaan odottaa lasta kotiin !!
Mika saanto kouluilla on kannykoista, annetaanko ne opettajille aamulla vai saavatko ipanat tekstailla/pelailla pitkin tunteja?
Oma poikani aloittaa syksylla Suomessa eskarin. En todellakaan tunne mitaan tarvetta antaa hanelle kannykkaa. Niinkuin Ranskassa asuva kirjoittaja mainitsi, niiden vaaroista ei viela tiedeta tarpeeksi. Ja minusta sen tallessapito on niin pienelle lapselle suuri vastuu.
Muutenkin on jarkyttavaa kuinka lapsista vaannetaan pienia aikuisia varhaisemmin ja varhaisemmin koko ajan.
Meillä ei ole kolkillle ja tokalle menevillä, vaikka ainakin isomman luokalla kaikilla on. Vasta kun tarvitsee oikeasti mieluiten 5.-6.luokkalaisena vasta. Perustelen lapsille sillä, että kun he eivät oikeasti vielä tarvitse ja kun ei niistä haitoistakaan varmaksi tiedä, ainakkin kehotetaan pitämään vähäisenä lasten kännykän käyttö. Joten jos sitä ei omnana ole, se on tosi vähäistä, vaikka äidin kännykkää voisi käyttää. Mulla alkaa itselläkin korvan tienoille pistelemään, jos puhun pitempään ja siksi yritän itsekin vältellä.
meillä ainakin kännykkä on hyvä, koska kaikki kaverit eivät asu lähellä. Välillä tulee matkalla tylsää tai ikävää tai vähän jopa pelottaa. Sitten on hyvä soittaa äidille. Joskus pitää myös varmistaa, että mihin asti saa mennä...
jo ekaluokalla. Laskut on n. pari euroa per nokka.
Eli soittavat vain silloin kun on todella tarvetta. On ollut esimerkiksi silloin kun poika veti nivelsiteet nilkasta metsässä parin kilometrin päästä kotoa. Siinäpä oltaisiin mietitty, mistä hänet löydetään ja miksi ei tule kotiin. Oli helppo rauhoitella siinä etsiessä ja kuunnellessa neuvoja, missä hän on.
Toinen todella tarpeellinen kerta oli kun oli ajanut pyörällä koulumatkalla kolarin. Olin kotona ja kävin hakemassa ja samalla kyydillä mentiinkin kipsaukseen.
Kolmas kerta oli kun koira syöksyi tytön päälle ja tyttö oli asfaltti-ihosttumassa ja sai samalla allergisen reaktion koirasta.
No, toki lapset olisi itsenäisempiä jos ei olisi ollut puhelinta ja olisivat joutuneet yksin pärjäämään. Näin sitä lapsia taas lellitään.
Ei tosin taida olla hyötyä, kun tyttö ei puhu mitään, ja tuskin puhuu sitten puhelimeenkaan.
Mutta kyllähän se kirjoittaa ja lukee, jos sitten tekstiviestejä...
Lähellämme on kaksi koulua, kolme ip-kerhoa ja useita harrastuksia, jotka koulu järjestää, mutta lasten pitää kulkea yksin ip:stä koululle ja sieltä yksin kotiin tai kaverille. Vaikka kuinka haluaisin, lapsi joutuu kulkemaan koululta toiselle, omaan ip-kerhoon ja välillä sieltä harrastuksiinsa työaikanani. Haluan ehdottomasti, että jos millään näistä matkoista tulee ongelmia, lapsi voi soittaa minulle.
Ja asumme siis Helsingissä ja ei, tilanteelle ei kuulemma voi mitään. Kaikki ovat puolen kilometrin säteellä, mutta niin on myös kaksi räkäistä baaria. Alueella on myös tavattu itsensä paljastelija ja mies, joka on yrittänyt houkutella lapsia mukaansa.
Joka aamu tarkistan, että kännykkä on repussa. Muuten ei ovesta lähdetä. Sellaisille ystäville saa mennä harrastusten jälkeen joissa on joko äiti kotona, tulla meille ystävän kanssa tai mennä kaverille, johon äiti on kohta tulossa. Ennen kello viittä kun pääsen hakemaan lasta ip:stä ehtii siis tapahtua aika monta kadun ylitystä ja pientä matkaa.
suuressa kaupungissa oudolta. Pedofiilit pääsevät juuri tämän takia tekemään tekosiaan kun puhelimittomille lapsille opetetaan, että kysy joltain sedältä apua ja voit mennä vaikka sen kyydillä kotiin jos et itse pääse.
Puhelinlaskut ovat häviävän pienet, vain muutamia euroja kuussa.
Pidän paljon suurempana riskinä sitä, että lapsi jää vaikka iltapäiväkerhosta tullessaan ulos pakkaseen jos avain on hävinnyt tai jäänyt kotiin kun jotain säteilyä jonka lapsi ehkä saa muutamasta puhelusta viikossa.
Lisäksi meillä jo ekaluokkalaisilla on esim. klo 11 alkava aamu kerran viikossa ja puhelinta tarvitaan ihan sen varmistamiseen, että muistaa lähteä ajoissa kouluun.
Meillä ei ole ollut lankapuhelinta sitten vuoden 2002 :)
suuressa kaupungissa tai missään muuallakaan. Pienenä tyttönä toki lapselle oli opetettu, että etsi kilteimmän näköinen täti minkä löydät ja pyydä siltä apua, jos eksyt äidistä.
Mutta nyt juoksen mieluummin itse hätiin, kuin jätän lapseni yksin arpomaan, että kuka täti tai setä voisi olla kiva. Minusta kysymys on perusturvallisuudesta ja sen vastakohdasta, että lapsi joutuu kasvamaan liian aikuiseksi liian nopeasti...
Niinkuin joku sanoi, hyvä renki, huono isäntä.
ja ip-kerhon välissä kellariin kertomaan kummitusjuttuja. Muut pojat olivat jo ehtineet lähteä, mutta omani oli jäänyt kauhuissaan pimeään kellariin. Ovi oli niin raskas, että hän ei paniikissa saanut sitä auki. Poika soitti miehelleni hysteerisenä ja peloissaan, mieheni soitti minulle töistä lankapuhelimesta ja rauhoitti koko ajan hysteeristä poikaa kännykässä. Minä soitin talonmiehelle, joka vapautti pojan.
Poikaa nolottaa vieläkin, mutta hyvä, että oli kännykkä mukana!
Samaa perustettahan voisi käyttää missä hyvänsä laitteessa. Telkkari voi vaurioittaa silmiä (hyi teitä vastuuttomia, jotka annatte lapsen katsoa telkkaria!), tietokonetta käyttävä lapsi voi tilailla netistä kaikenlaista (voi tätä kulutusjuhlan riemua!) ja mikroaaltouunistakin saattaa tulla vaarallista säteilyä (ette kai vaan anna lapsenne käyttää mikroa - ja syötätte vielä eineksiä kumminkin!!).
Kohtuus, hyvät ystävät, kohtuus.
Alushousut voi laittaa päähän ja sitten ekaluokkalaisen luokka alkaa kiusaamaan. Ei alushousuille siis. Kynällä voi puhkaista silmän. Niitä ei ainakaan kenellekään. Kumilla voi ampua kaveria päähän, ne heti pannaan. Ope voi pamauttaa sormille viivottimella, ei. Avaimet voi kadota. Olkoot yksin pihalla odottamassa. Repun hihnoihin voi kuristua, ei saatana. Koulussa voi tulla kiusatuksi, liukastua, kaatua rappusissa tai joku haukkuu tyhmäksi. Ei siis koulullekin!
minä mummo. Jos tarvitten jotain neuvoa, poika näppäilee sujuvasti.
Niin, kavereittensa puhelimesta sinulle ja sinun puhelimesta kavereilleen (heidän omiin puhelimiinsa). Eli lapsestasi tulee sinun pakottamana härski vapaamatkustaja. Pahimmassa tapauksessa se olen juuri minä joka joudun lapsesi puhelut maksamaan kun sinä pihtailet!
ettekö anna lastenne puhua teidän omiin puhelimiin sen säteilypelon vuoksi jos kaverit tai mummo esim soittaa lapselle?
Niin, kavereittensa puhelimesta sinulle ja sinun puhelimesta kavereilleen (heidän omiin puhelimiinsa). Eli lapsestasi tulee sinun pakottamana härski vapaamatkustaja. Pahimmassa tapauksessa se olen juuri minä joka joudun lapsesi puhelut maksamaan kun sinä pihtailet!
Lapsemme menee luokkakavereittensa kanssa suoraan koulutunneilta iltapäiväkerhoon, josta vanhemmat tulevat sitten hakemaan. Kerrotko missä välissä lapselle voisi tulla tarvetta soittaa kenellekään?
mutta tärkeästä asiasta kyse, joten ei liene haittaa vaikka toiseen kertaan tuleekin. Säteilyn takia alle 12-vuotiaan ei suositella käyttävän ollenkaan matkapuhelinta. Tämä on lähes kielletty puheenaihe täällä Nokia-Suomessa.
Meillä ei ole lankapuhelinta. Lapsen ei tarvitse soittaa kotiin, että on tulossa sinne, vaan mitäs jos ip-kerhossa sattuu jotain ja tarvitaan äitiä lohduttamaan. Ei meillä ainakaan tyttö halua pyytää kerhon puhelinta, kun ois äidille vähän asiaa siitä, että joku vaikka sanoi rumasti tai jotain pientä, mihin ei tarvita kuin pari rohkaisevaa sanaa.
Koulussa kännykät ovat repussa, jos se katoaa, oi voi uusi maksaa 30 euroa. Ei siis mikään maailmanloppu.
Lapsista ei ole tässä vääntämässä mitään aikuisia, vaan kyse on siitä, että koska kaikille muille soittaminen on mahdollista, en mitenkään halua, että lapseni jää sosiaalisten piirien ulkopuolelle tai hänellä ei olisi ihan aina mahdollinen yhteys minuun, hänen äitiinsä.
Kännykkää, tietokonetta, pelikonsoleita tms. tekniikkaa voi käyttää oikein tai väärin, hyvin käytettyinä ne ovat hyviä renkejä. Väärin käytettyinä ne tekee kännykaulalapsia, joista kukaan ei oikeasti välitä!
Minä ostin lapselleni puhelimen, koska välitän hänestä.