Älyttömintä mitä mies on sanonut/tehnyt synnytyksessä?
Meillä mies tiesi joutuvansa tämän ketjun jatkoksi jos möläyttäisi jotain, joten osasi sitten olla ihan ihmisiksi. -AInakin melkein.
Kertoi kuitenkin jälkeenpäin, että silloin kun kätilö antoi hänelle märän rätin ja käski pyyhkiä sillä otsaani, tuli hänelle elävästi mieleen joku Rocky-leffan nyrkkeilykohtaus. Hän näki itsensä nyrkkeilykehän kulmauksessa pyyhkimässä hikeä nyrkkeilijän otsalta. :-) Oli ehkä ihan viisasta jättää sanomatta tuota siellä synnytyssalissa. En haluaisi itseäni verrattavan Rockyyn, vaikka se synnytys aika matsi tietysti onkin. Ei olis välttämättä huumorintaju siinä paikassa riittänyt, vaikka kätilön sanoin olinkin erittäin rauhallinen synnyttäjä. Taisin minä yhden perhanan suustani päästää... :-)
Toinen vähän huvittava juttu oli kun meillä vaihtui kätilö kesken ponnistusvaiheen. Ensimmäisellä kätilöllä oli ilmeisesti aikas kiire johonkin kun ei kerennyt enää sitä viimeistä kahtakymmentä minuuttia olla paikalla. Minä sitten pojan synnyttyä kysymään uudelta kätilöltä, että "anteeksi, mutta mikäs sinun nimesi taas olikaan? Ei jäänyt mieleen kun äsken itsesi esittelit."
Siru-Sofia
Kommentit (730)
Mahtavia nämä!!
Meille oli synnytysvalmennuksessa sanottu, että ensisynnyttäjillä kestää, voi mennä yli vuorokausikin.
No, aamuviideltä, kun alkoi supistelemaan -kylläkin viikoilla 33- mies ei uskonut. " Ei ne voi supistuksia olla, käy vessassa, jos sul on vaikka maha kovalla." Kahdeksan maissa lähti kuitenkin kyyditsemään minua päivystykseen, ei nim. oltu kotona. Siellä suoraan kätilölle, joka kuunteli rauhassa vauvan sydänäänet ja päätti tehdä sisätutkimuksen, varmuuden vuoksi. Sormet sisään ja samantien ulos. Kätilö juoksi pois tutkimushuoneesta jättäen meidät silmät pyöreinä katsomaan peräänsä.
Takaisin tullessaan mukana oli kaksi ambulanssityyppiä ja paarit. (Siinä sairaalassa ei niillä viikoilla saanut synnyttää.) Meille ei sanottu mitään, ensihoitajille " kolkyt minuuttia..." Mut paareille, miehelle kysymys " Tuletko mukaan?"
NO, mies tietty ajatteli, että kai se nyt vieläkin kestää, jos edes syntyy vielä, ja sanoi tulevansa omalla autolla perässä. Sen 30min se tulkitsi matka-ajaksi seuravaan sairaalaan, jonne kylläkin matkaa 100km.
Ambulanssissa supistuksia tuli kolmen minsan välein, sain pieniä punaisia tabletteja, joista tajusin, että nyt on tosi kyseessä. Mies vaihtaa siinä vaiheessa vaatteita ja kertoo sukulaisille että vaimo vietiin ambulanssilla. Sairaalalta soitin sit miehelle, että " Se syntyy nyt." Mies sanoi olevansa tulossa.
Miehen tullessa synnytyssaleille, kätilöt käytävässä " Onnea ISÄLLE!"
Tän kommentit " Mistä te tiesitte, että mulla on tänään syntymäpäivä??" Ja ihan tosissaan. Kätilöt siinä selittelemään, että " vaimosi sai pienen pojan, sinusta on tullut ISÄ" Sit se vasta tajus. Oli raukka koko ajan ajatellut, että synnytyksessä voi mennä vaikka kuinka kauan. Ei tajunnut yhdestäkään vihjeestä, että tässä tapauksessa taitaa olla vähän kiire. Kyyneleet silmissä se sit saapui mun luokse, tikit just saatu ommeltua. " Annoitpa ihanan synttärilahjan.." Kolme viikkoa jouduttiin sairaalassa viipymään, onneksi poika ei tarvinnut sen enempää hoitoja.
Se ekan paikan kätilö oli todennut kohdunsuun olevan kokonaan auki, siitä se juoksu ja ambulanssikyyti. Meille se kerrottiin vasta salista lähdettäessä. Ekakertalaiset.
Oikeesti mies täytti tasan sinä päivänä 30-v.
Jospa seuraavan kanssa ollaan viisaampia... :D
kätilön ystävällisesti tuomalle patjalle... ja kuorsasi tietenkin niin helevetin lujaa, että meinasi multa hermot mennä... Onneksi olin saanut epiduraalin ja olo oli itselläni ihan siedettävä sillä hetkellä. Kun poika sitten syntyi, hän huudahti spontaanisti ensimmäisenä, kun sai syliinsä lapsen, että täähän on ihan Freddy Krugerin näköinen!!! Ja onkohan se ihan normaali, kun sillä on tollanen hiirihuuli ja nenä vinossa (oli siis hieman " littaantunut" synnytyskanavassa. Kätilö siihen ystävällisesti naurua pidellen selittämään, että parissa päivässä nenä ja huuli kyllä muotoituvat normaaleiksi. Itse oli niin väsynyt, etten jaksanut edes nauraa, mutta ollaan kyllä myöhemmin hekoteltu...
...sanoi kesken ponnistusvaiheen, että kuvittele työntäväsi jalkapalloa ulos takapuolestasi, kätilöitä nauratti, minu ei sillon, jälkeenpäin kyllä. Muuten oli tosi hyvä tuki koko synnytyksen ajan.
Pieni tyttäremme oli juuri nostettu mieheni syliin ja isi tokaisi nupulle...
" kuulehan sie kyllikki, ko miust tuntuu et myö tultiinki peräaukost..." johannes virolaista imitoiden. minua nauratti, mutta olisittepa nähneet kätilö!!!!
oltiin siis illalla juuri ennen sairaalaan lähtöä katsottu pulttiboisia...
...Kaverilla oli supistukset tihentyny siihen tahtiin että lähtö sairaalaan oli ajankohtanen! (toinen lapsi) Oli sit halunnu vichyä jota mies oli menny hakemaan huoltoasemalta,jonkun aikaa oli autossa kärvistelly,viereen oli tullu joku mies ja kattonu hirmu pitkään,sit mies oli menny takas sisälle ja kysyny kovaan ääneen että kenenköhän vaimo meinaa synnyttää tuolla autossa?? No siinä tuleva isä oli tajunnu että taitaa olla oma vaimo kyseessä ja lopettanu pelikoneen pelaamisen ja menny takas autoon,noh matka jatku sairaalaan (n.10minuutin matka) ja 13minuuttia sisäänkirjautumisesta tyttö oli syntynyt! että näinkin ajattelevia miehet osaa olla...
Myös sarjasamme koomisia (joskin välillä aika pahojakin...) mun veli tuumas vähän vaimonsa synnytyksen jälkeen että seksi tuntuu siltä kun uittas jollaa päijänteessä.... omalla kohalla ei varmaan paljoo naurattas...
kun olin kärvistellyt kaksi tuntia suihkussa, heräin mieheni ja sanoin että nyt pitäis lähtee sairaalaan. mies siihen tokaisi että " siis hei, keksitkö sä näitä juttuja" , käänsi kylkeä ja alkoi kuorsaamaan!!
synnytyssalissa saatuani kohdunsuun puudutuksen otin pienet torkut ja kun heräsin mies nukkui säkkituolissa ja kuorsasi tosi kovaa. siinä piti alkaa ponnistelemaan ja ei saatu kätilön kanssa miestä hereille!! loppujen lopuks heräs ja pomppas pystyyn sellasella vauhdilla että!!:)
Minä oon synnyttäny 2 ekaa ilman ukkoa. Ja kolmas kanssa ilman ukkoa sit jossain vaiheessa.
Kaksi ekaa on syntyneet 2 viikkoa etuajassa ja onnex sentään ekaan(17h) sain tukihenkilöni mukaan. Toka oli vähän nopeampi tempoinen(2h) ja koska esikoiselle ei olis ehtiny hankkia hoitajaa, niin jouduin yksin olemaan kätilön kanssa.
Mutta vikat sanat jotka mies mulle huikkas vähän klo 24 jälkeen sairaalan ulko-ovelle jättäessään ovat jääneet mieleeni....
" Soita sit aamulla miten mahtoi mennä"
Klo 2.14 mietin että milloinkas soittaisin...
Heidi ja rv18+4
mieheni nolannu mua tai tehny mitää kummallista..mutta näitä juttuja oon nyt nauranu muutamana yönä ja eilenki kerroin jonku jutun miehelle(ensi viikolla on mein 6:nnen laskettu aika) ja eile keksin ite härnätä eka mun miestä että kirjoitanko tänne että se meni sairaalaa ihan vauhkona huutaen:että nyt vaimo synnyttää ja huoma sit että että vaimo unohtu kotiin!!!!! sitte lähettii käymää bensaasemalla,kaupat oli kii,sis eile illalla ja mulla ku ain välist vinksahtaa mun jalka pois paikoiltaa....nii aloin tivaamaa loppumatkan kotii,auta mut sit ulos autosta,en voi liikutta tätä jalkaa.nii kotopihassa..se nii ihan yhtäkki häippäs sisää ostosten kaa;eten ehtiny ees kiljuu sen perää;sit se tuli takas ja nAURO SEKIN :kun tytär kysy siltä että misä äiti:että nythän hän jo mut unohti...just ku se mun tekemä vitsi vaa. mutta siis kivaa lukemista tääl pikkusupistelujen lomassa ku ei saa nukuttuu;kiitos PALSTALAISET!!!!!! paras oli se farkkujen silittäjä,muistatteko sen jutun täällä(,en oo lukenu ku sieltä täältä juttuja ),mut se sai mun silmät ihan kyynelin ja mun mieski nauro sekona mulle ,ku mää va nauroin!!!!ja itkin. huh huh
Nämä kyllä on ihan huippujuttuja.Meillä mies ensimmäisen lapsen aikaan tokaisi kun yöllä häntä herättelin; " onko meidän AIVAN pakko lähteä, KOITA vielä nukkua( poika syntyi viikolla 37 ja risat)
Tämän viimeisen kävimme synnyttämässä syyskuussa 04, me saimm elapsenvahdiksi mieheni isän, sairaalaan lähdimme 18.00 huitteissa ja sairaalassa olimme 18.30, synnytyssalissa olimme vajaan tunnin, tyttö syntyi 19.50. Mieheni lähti kotiin jo puoli yhdeksän aikaan ja kotona oli yhdeksän huitteissa ja mieheni ensimmäiset sanat olivat " MIKÄ KESTI" huvittavaa tässä oli että periaatteessa synnytys olisi voinut kestää vaikka kuinka kauan!
...........ettei katoo mihinkää
...alkoi tapahtumaan yht´äkkiä todella nopeasti. Kätilö lähti hakemaan miehelle kahvia, kun jo piti soittaa kätilö takaisin saliin. Ei siinä kahvia juotu vaan ponnistettiin vauva neljässä minuutissa. Kuvailujen ja vauvan ihastelujen jälkeen mies istahti alas, tarttui kahvikuppiin ja sanoi:" tää kahvihan on vielä kuumaa! Sä oot kyl tehokas." Kätilö nauroi kanssa ;o)
Systeri ku oli synnyttämässä muksua ja kärvisteli siinä sängyllä hirveissä supistusten tuskissa, niin tämä hänen mies päätti ottaa videokuvaa tilanteesta ja siinä hetken kuvattuaan just ku siskolla tuli kova supistus niin päätti sanoa että " SANO SARI MUIKKU" !!
ku tiistaina saimme mein pojan...käynnistettii synytys..nii oltiiha me rupateltu siin kaken laist arkista..eikä mitää pahempii polttoja ollu...mutta aivan yhtäkii oli tilanne nii muuttunu eettei mun mies viel käsittäny että JO HENGITIN SYVÄSTI ILOKAASUU NAAMAA:nii tää viel arkisesti juttelee mulle:hei kulta ook sää miettiny sitä koiran hommaamista??? mää olin silmät pyöreenä ja meinasin kiljuu sille!!!!että eiku me ollaa saamassa nyt vauva..mut ku se kaikki oli sit yhtäkii nopeesti käynnisä!!nii kyll mieski kiiruusti tuliki mun vieree ja sano,kuiskaten eka korvaa ANTEEKS JA SIT ALKO SE URAKKA;TUNNISSA SYNTY VAUVA!eikä koiranpentu..kyl sit jo naurattiki,muttei just sillo ku se viel istu tuolil ja luki lehtee nii tyynenä..rupatellen.....olipa kivaa ku olin enen synnytyksee lähtöö lukenu näitä juttuja.....tuli heti mielee tää palsta..nii mun mies häpeillen sano:että tietenki hänenki piti jottai keksii...että sain juttuu.hi hi,voi järki!
Nää on oikeasti niin hauskoja, että tulee pissi housuun, ku näitä lukee!!!!!!
Mun mies on ihan tympääntynyt mun Vauva- keskustelupalstojen lukuun, mutta nyt sekin innostu... :) Lisää vaan juttuja!!
Tuli vielä mieleen, että kun olimme toista lähdössä synnyttämään(yöllä), piti " hälyyttää" esikoiselle hoitaja meille yöksi. Soiti hänelle niin puhelimesta kuluu tokkurainen ääni: " Mä olin kyllä nukkumassa" , siinä hetken hämmästelin ja sanoin että soitan kai sitten mummolle, joilloin kaverini tajusi, että on tosi kyseessä ja sanoi tulevansa heti!!
jatkoksi....pari viikko sit ennen tätä " käynnistystä" oli puhuttu että mut käynnistettäs...oon kait ollu ihan hermon siitä ku...no aloitampa vähä kertomalla eka näin että: tääl Ruotsissa kaupasa on posti josa makseta esimerkiksi rahaa toisen tilille ja se tarkoittaa ruottiksi insättning! ja ku käynnistetää synnytys se on IGÅNGSÄTTNING.....nii siis eka tota tulkkausta ku ruotsinkielellä möhlin kaupaasa siis kassalla! ku olin laittamas rahaa yhen ystävän tilille ku olin velkaa:ja mää MÖLÄYTINKI :är det här man gör igångsättningar:täälläkö sitä tehää synnytyksen käynnistyksiä????kyl piti sanomani ihan muuta(oo nauranu muilleki ystävilleni tätä hulluu sanomisiani,,ja ihmetelly miten pääsin sieltä kaupasta elävänä ulos??voi järki mua...
nyt sit tosta mun synnytyksestä pari päivää sitte ku sain kuudennen lapseni,mulla oli siinä nii että minä olin koekanina opiskelijakätilölle ja oikee kätilö piti oppituntia mun pään yli sille oppilaalle..ja mää hengitin sitä ilokaasuu.nii yhtäkkii mä' ä vaa aivan totisena vastaa sille kätilölle ku se puhu ja käänteli mua tai mitä teki ??mut puhu kuiteskinaisen anatomiasta;tuolt sisältä ja se ku kysy jotain kummaa sanaa tutkiessaa; ja että vastaan siis;että en mää kyl oikee tiä nuista naisen anatomioist noin paljoo..nii se taputti mua mahalle ja nauro:nii hän kyl tietää sen mutta ku jos tä oppilas tietäs! se ei siis puhunu ees mun kaa ja mää vaa olin vaik kui kauan vastaillu vaik mitä;ilokaasuhuurussa! sillä oli just suullinen kuulustelu sille oppilaalle siinä! (kaikkeen sitä joutuuki...)mun miestä naurattaa kans ku välist mää puhuin vaik kui paljo siin ilokaasunaamaris kii,eikä se voinu ees kuulla mua..se mun mies sano vaa että sustaha vois tulla astronautti!):)
kokemusta. Oltiin siis perhevalmennuksessa, jossa oli niitä rentoutumisharjoituksia. Ryhmä oli kaiken kaikkiaan aika hiljainen ja " tunnelmakin" oli hiljainen. Ohjaaja kehotti sekä äitejä että isejä harjoittelemaan lantionpohjan lihaksia. Siinä sitten harjoiteltiin lihasten rentouttamista ohjaajan ohjeitten mukaan seuraavanlaisesti: Ohjaaja: " Ensin suljette peräaukon. Noin." " Sitten ikään kuin pidätätte virtsaa. Hyvä." " Ja sitten imaisette emättimen sisään." " Onnistuuko?" Eräs tuleva isä hiljaisuuden jälkeen: " Ei onnistu!"
t. tuiskuneiti79 39+4
Ensimmainen, tytto synty sektiolla.Sovittu leikkaus ajankohta oli sovittu aamuksi klo.8. siina kuitenkin tuli kiireellisia ja hata sektioita 11 aikoihin rupesi mies tekemaan lahtoa syomaan, kysyi katilolta etta moneltakohan tapahtuu? -Kerkeet hyvin ennen yhta ei ruveta edes valmistelemaan. siina miehen lahdettya katilo tuli hakemaan valmisteltavaksi ja saman tien saliin.Tuli anestesia laakari ja kaikki valmiina. Mina itkua tuhertamaan kun ei mies kerkia synnytykseen, ajattelin jo mielessani sen haipyneen... Katilo lupas menna vastaan ja ohjaamaan sisaan. Sieltahan ne pian saapu tuleva isi ei onneksi ollut karannut vaan oli jo ollut huolissaan etsimassa, missa se tuolla kutosessa ollut nainen nyt on.. Laakari leikkausta aloittaessaan tokaisi vain kollegoilleen etta onkos taa viimenen, sitten paastaan syomaan. Kun ois renkaita vaihtanu.. Siina tyttoa sitten nostettiin naytille toteaa tuore isa -ei se olekkaan musta! Katilo hadissaan -ihan on isansa nakoinen.. Vitsihan sen piti olla.. Ja katilon poistuessa huoneesta isa kysyy, -mita maa talle teen? katilo -en mina tieda, sinunhan se on! Olivat kuulemma olleet elaman nopeimmat 3 tuntia.
Ja toisen syntymassa isi uinuili tyytyvaisena sakkituolissa, (oli aamuvuoron tehnyt toissa ja sairaalaan klo19...) sain ihan tosissani karjua 10min ennen pojan syntymaa etta -jo on p..kele ylos siita se tulee kohta, johon tokaisu -jos viela vahan aikaa...Siina sitten aamukahvit 4.30 ja isi kiiruusti kotio nukkumaan ja esikoisen tyko. Katilo tulee kotvan kuluttua - Jokos se isa lahti? Yleensa saattavat osatolle asti... No nyt on kovasti kuumetta kolmanteen, saas nahda miten kay synnytyksessa..
kun vielä synnytyksen aikana arvailimme saammeko tytön vai pojan. Tytön vihdoin synnyttyä kätilö nosti hänet peppu edellä ilmaan ja käski katsomaan itse kumpi tuli. Olin niin tokkurassa etten oikeasti tiennyt kumpi se on! Ajattelin vaan itsekseni että kunpa joku nyt sanoisi jotain etten vaan sano väärin.
Ai niin ja vielä yksi...
Kaverin kanssa oltiin vitsailtu, mutta päätin sitten toteuttaa suunnitelman.
Tytön tultua maailmaan kysyin kätilöltä että " onko se varmasti mun?"
Katsoi mua hiukan kummissaan, kunnes tajusi että se oli vitsi. Tai sitten ajatteli etten siinä tilassa tajua mistään mitään...