Älyttömintä mitä mies on sanonut/tehnyt synnytyksessä?
Meillä mies tiesi joutuvansa tämän ketjun jatkoksi jos möläyttäisi jotain, joten osasi sitten olla ihan ihmisiksi. -AInakin melkein.
Kertoi kuitenkin jälkeenpäin, että silloin kun kätilö antoi hänelle märän rätin ja käski pyyhkiä sillä otsaani, tuli hänelle elävästi mieleen joku Rocky-leffan nyrkkeilykohtaus. Hän näki itsensä nyrkkeilykehän kulmauksessa pyyhkimässä hikeä nyrkkeilijän otsalta. :-) Oli ehkä ihan viisasta jättää sanomatta tuota siellä synnytyssalissa. En haluaisi itseäni verrattavan Rockyyn, vaikka se synnytys aika matsi tietysti onkin. Ei olis välttämättä huumorintaju siinä paikassa riittänyt, vaikka kätilön sanoin olinkin erittäin rauhallinen synnyttäjä. Taisin minä yhden perhanan suustani päästää... :-)
Toinen vähän huvittava juttu oli kun meillä vaihtui kätilö kesken ponnistusvaiheen. Ensimmäisellä kätilöllä oli ilmeisesti aikas kiire johonkin kun ei kerennyt enää sitä viimeistä kahtakymmentä minuuttia olla paikalla. Minä sitten pojan synnyttyä kysymään uudelta kätilöltä, että "anteeksi, mutta mikäs sinun nimesi taas olikaan? Ei jäänyt mieleen kun äsken itsesi esittelit."
Siru-Sofia
Kommentit (730)
kun kerran äitini jaksaa tätä edelleen nauraa :)
lähdimme synnärille aamulla, supistusten takia huonosti nukutun yön jälkeen. perillä kätilö sanoi, että voi mennä vielä kauankin. mieheni oli yliväsynyt, nälkäinen ja hermostunut eikä hänestä ollut juuri hyötyä. sanoin miehelleni, että soittaa äidilleni (, joka oli lupautunut tukihenkilöksi, jos mies ei pääse/kykyne) että tulee tuuraamaan, jotta pääsee itse päikkäreille ja syömään. puhelimessa sanoi sitten, että haluaa olla kuitenkin paikalla kun synnytän(! =hän tarkoittaa tällä pelkkää ponnistusta...) ja että hänelle pitää siis soittaa noin tuntia ennen kuin vauva syntyy!!! äitini mielestä tämä oli hillittömän hauskaa :) hänellä on itsellään 6 lasta ja tietää siis kyllä, ettei sitä voi niin vaan tietää, että tunnin päästä syntyy. eikä nytkään tiennyt tuntia ennen vaan aika kiireellä mies soitettiin paikalle. olinkin lopulta avautunut kokonaan oletettua nopeammin ja ponnistutti kovasti. valmisteluja tehtiin vaudilla ja vain hetki miehen saapumisen jälkeen esikoispoikamme kiljaisi jo :) hän sitten ylpeänä kertoili, miten oli ollut ihan helppo synnytys, kesti vain 20 min! (siis ponnistus...)
että tällänen hauskuus meillä :)
Tiina ja Aapo pian 5kk
Kyllä aikaa meni, mutta tulipahan koko pino luettua ja naurettua yksin ja välillä miehen kanssakin. Se vaan välillä tokaisi, että niin sitä vaan miehille hihitellään selän takana... =D
Mies mietti jo, että minkähän vitsin kehittelisi sinne synnytykseen, kunhan se on ajankohtainen... Nyt menossa 37+1.
Nyt luen, kun odotan kolmatta. Toisen lapsen synnytyksessä sattui sellaista, että lähdimme supistusten tihennyttyä sairaalaan. Kävin tutkimuksissa ja sain ohjeen mennä kahville. No, me emme juo kahvia, joten en ymmärtänyt kehotusta. Mies kommentoi jo, että no mitäs minä sanoin, että turha reissu. Lähdimme siis kotiin. Kotona anoppi, appi ja esikoisemme ihmettelivät paluutamme. Tapoimme sitten aikaa pari-kolme tuntia ja nukuin sängyssä kaurapussin kanssa. Mies taisi tapansa mukaan pelata tietokoneella tai touhusi muuta, mutta yksin sain oleskella.
Sitten soi puhelin ja synnäriltä kyseltiin missä olemme...Lähdimme sitten takaisin ja sopivasti alkoivat taas supparitkin tihentyä. H-hetkeen meni vielä useampi tunti. Mieleen jäi vielä synnytyshuoneen nurkassa seisonut miesharjoittelija, joka oli kuin rautakanki passissa ja ihan orvon pirun oloisena katseli tilanteen etenemistä.
Oli kyllä hauskoja kommelluksia.. Paras oli kyllä se vaimon pieresekely synnytyksessä ja mies kauhuissaan :D
Yllättävästi jutut pääs nyt loppu olin varautunu viel pari päivää näitä lukee :) Omassa esikoisen synnytyksesä ei käyny mitn kommelluksia. Syntyikin sektiolla.. Jos tän seuraavan kanssa pääsis itse tosi toimiin :)
rv 6+1
Kyyneleet silmissä nauranut näitä juttuja.
Ihan pelottaa mitä omalle kohdalle tapahtuu :D
Se menikin oikein mallikkaasti, eikä oikeastaan mitään toilailuja mies keksiny.... Sinut oli, mikä pahan supistuksen kourissa nostatti niskakarvoja pystyyn oli, kun mies haki minulle vettä... "Kylmääkö sinä otat...?" "NO EN KAI MINÄ LÄMMINTÄKÄÄN JUO?!?" =D Kätilöäkin vähän ilmeisesti hymyilytti, jos siinä kipuiluni aikana oikein ymmärsin... =)
Poikamme syntyi perätilassa peppu edellä ja olin järkyttävän kipeä. Miehestä ei ollut mitään iloa kun oli migreenin kourissa ja kävi välillä oksentamassa. Väitti olevansa kipeämpi kuin minä... Ja minulla ei ollut edes muuta kivunlievitystä kuin ilokaasu.... Jotenkin olen vielä tänäpäivänäkin pettynyt tuosta synnytksestä.
eipä mies salissa mitään kovin kummallista tokaissut, kysyi vaan että meinaanko huutaa yhtä kovaa kun naapuri salien synnyttäjät...
mutta reilu kuukausi synnytyksen jälkeen tuumasi: "oon tässä miettiny sitä synnytystä, että sattuko se ihan oikeesti?" juu, sattu se!!! oli tuota jäänyt pohtimaan kun en huutanukkaan synnytyksen aikana ja mies oli kuvitellu että kaikki huutaa... lapsi siis yllättäin esikoinen :)
...odottaessani esikoistani synnytys käynnistettin ja kivut olivat aika rajut heti alkuunsa.
Mieheni oli hämmentynyt voihkimisestani ja heittäytyi ylihuolehtivaksi hössöksi. Hän juoksi vähän väliä kanttiiniin ja toi sieltä suklaapatukkaa, limsaa, jäätelöä ja yritti tarjoilla niitä minulle. Höpötteli kaikkea puutaheinää "jotta saisin ajatukseni muualle kivusta" muka. Koko ajan kyseli, että haluaisinko jotain.
Sitten äijä keksi, että jos hän menisi ostamaan minulla Aku Ankan taskuirjan, niin voisin sitä lukea. Siinä kohtaa mulla paloi pinna ja karjasin miehelleni: "Kuule, haeppas sellainen Aku Ankan taskukirja, pyöritä se sitten rullalle ja työnnä perseeseesi!!!!" Mies lopetti siihen hössötykssen ja oli ihan hiljaa pitkään.
Ai niin, aika alkuvaiheessa otin kipuihin ilokaasua, josta mulle tuli tosi huono olo. Olimme huoneessa kahdestaan ja pyysin miestä tuomaan äkkiä jonkun astian. Mies toi sitä pöydältä sellaisen pienen MUKIN ja kun rykäisin kunnon oksut, niin sitähän oli sitten joka puolella...
No, ihana tyttö syntyi lopulta ja nyt neiti täyttää jo kymmenen :)
Hymyilyttää nää miesten touhut :) , kannanpa minäkin korteni kekoon...
Esikoisen synnytys käynnistettiin ja kaameat poltot voimistuivat hyvää vauhtia. Olin kolmisen senttiä auki -tarkkailuhuoneessa, kun kätilö ohjasti vesipussin kanssa tekemään suolihuuhtelun (oli kuulemma yleinen tapa) vauhdittaakseen etenemistä. Ei ollut kivaa puuhaa ja kivut alkoi yltyä tosi paljon. Tulin sitten huuhtelusta takaisin huoneeseen ja mies kysyi: "helpottiko?".. Siinä meinasin päreeni polttaa että yritäppä itse polttojen keskellä saada vesiperäruisketta onnistumaan...
Sitten samaisessa esikoisen synnytyksessä päästiin vihdoin synnytyssaliin, jossa lisättiin oksitosiinia vauhdittamaan -ja kivut kasvoi. Mies sitten tutki supistuskäyrää tietäväisen näköisenä todeten, että " ei voi kyllä sattua, kun käyrä on noin matala..." ja toinen supistus tuli heti perään "hei, nyt on kunnon supistus, huomaatko"... ainoastaan ilokaasun aiheuttama huono-olo esti ärräpäät...
Nyt toisen synnytyksen alkaessa olin ihan hipihiljaa illalla ja annoin esikoisen ja miehen mennä nukkumaan. Mummon tilasin paikalle ja hiljalleen kärvistelin viiteen asti aamulla. Menin sitten miehen herättämään, että nyt pitää mennä... Mies unisena alkoi aamupalaa laittamaan ja esikoisen aamupalatarpeita valmiiksi (?), minä sitten hyväntahtoisesti hoputtamaan, että NYT! No oltiin ovella niin mies vielä palasi sisälle -roskapussi oli unohtunut... No ehdittiin sairaalaan hyvin vaikka kärsivällisyyttä koeteltiinkin. Sairaalassa ei juurikaan sammakoita päässyt suusta :) Osasi tukea ja olla rauhallinen, käyriäkään ei kommentoitu!
Pääasia että oli mukana :)
Liian kauas tämä ketju, joten tulin nostamaan. Tuosta isän migreenistä synnytyksessä, itse olen joskus migreenissä miettinyt että se todellakin on joskus kauheampaa tuskaa kuin synnytys...
käyttäytyi ihan ok synnytyksessä. Ainut mikä jäi kaivelemaan hieman hammasväliä oli se kun äijä lueskeli rennon oloisena Aku Ankkaa ja mätysti karkkia niin että sali kaikui :-D
Ystäväni kokemus oli minusta hauskempi. Hän joutui pari viikkoa etuajassa sisään raskausmyrkytyksen takia. Loppujen lopuksi päädyttiin sektioon eräänä tiistaina klo 14. Miehensä oli kysynyt että riittääköhän se jos töistä ruokatunnilla kipasee tänne? :)
Vaimo oli ärähtänyt että jospa ottaisit ihan koko päivän vapaata. Samainen mies muuten vei vaimonsa maistraatin vihkivalojen jälkeen mäkkäriin syömään. Romanttista, eikö?
Meillä otti mies molempien poikien synnärissä unta,kun meikä kärvistelee kipujen kanssa! Silloin vähän vitutti kun ois seura ollut jees, mutta ymmärtäähän sen (?) että pitkä on se aika siellä olla ja odottaa.....
Ja meillä kun kesti synnärit ekan kohdalla (kokonais kesto) 15h55min ja tokan kohdalla 12h40min..
että päätin sen tänne kirjata:
Kummeli oli 90-luvun lopulla kova sana ja sen lausahduksia lainasi monet. Nuori miesopettajanikin vähän huonommalla harkintakyvyllä oli todennut vaimolleen ponnistusvaiheessa " ärrä soristen" että " purista perseellä normaalisti, Silakka" . Vaimo oli kuulemma yrittänyt lyödä..
Ja tämän opettaja kertoi pokkana luokalliselle 18-vuotiaita tyttöjä:0)
...synnytyksessä kävin kätilön kanssa näitä kakkakeskusteluja kun nolotti jo etukäteen että mitä jos pääseekin ponnistaessa ne isot vahingot pöydälle ;-)) Kätilö tähän vaan myhäili jotain siihen suuntaan että niinhän ne useimmiten lasta tehtäessä tulee ja meni hetken aikaan kunnes huoneen nurkasta missä mies nuokkui, kuului riemastunut kiljahdus kuin pikkulapsen suusta: " no NYT MÄ TAJUSIN mistä se sanonta ' ei lasta eikä p*skaakaan' oikein tulee!!!!" Kätilöäkin nauratti :)
Tokassa synnytyksessä, tai heti sen jlk kun vauva oli syntynyt, imetetty ja pesty, mies totesi vauva sylissään mulle että " tän jälkeen kyllä menet heti ehkäsyneuvolaan!" Ilmeisesti vitsiksi oli sen tarkoittanut (neljästä lapsesta oltiin meinaan aina puhuttu) mutta ei ihan uponnut meikäläiseen kun juuri onnenhuumassa ihastelin uutta tulokasta ja teki mieli potkaista isäntää raivoissani haaruksiin!
No nyt on se neljäs tulossa ja tämän jälkeen kyllä tosiaankin menen ehkäisyneuvolaan - ihan omasta aloitteestani ;)