Menee hermo yhteen kaksosten äitiin!

Mä pysyn kaukana tuollaisista ystävistä. En todellakaan halua ympärilleni ihmisiä, jotka eivät kykene aikuisen tasolla olemaan empaattisia. Siksi voin kyllä sanoa, että vähässä ovat meikäläisen ystävät. Tuttavia kyllä löytyy, mutta sydänystäviksi en voi sanoa montaakaan tyyppiä. Olen onnellisempi, kun pysyn erossa ihmisistä, jotka vain tuovat lisää ahdistusta esim. vähättelyllään. Kyllä niitä sai kuulla, kun puhui esim. imetyksen väsyttävyydestä lapsuudenkaverille, jolla ei ollut lasta. Kyllä oli hänellä "tietoa" asiasta, muttei empatiaa. Eipä onnistunut myöhemmin hänen imetyksensä, toisin kuin itselläni. Intuitio ja luotto itseen oli kuitenkin lopulta se paras keino selvitä.



Työpaikalla se on paska homma, kun on lähin työkaveri juuri sellainen, joka aina vähättelee toisten ongelmia. Hän on se, jolla on kaikki aina pahemmin. Voi tsiisus. Nukuttaa vieläkin ala-asteikäistä lastaan iltaisin viereensä...Menepä sanomaan sellaiselle tyypille, että onkohan kaikki tuo hössääminen mistään kotoisin ja että kaikki ongelmallisuus johtuukin kykenemättömyydestä muuttaa itsessään mitään.



Oman tien tallaaminen on joskus aika rankkaa, mutta kun löytää elämästään niitä pieniä onnen hippuja, niin turhat rutinat unohtuvat.

miten tässä näkyy selkeästi suomalainen kulttuuri, kun kilpaillaan siitä kenellä on kurjinta. Monessa muussa maassa on tapana päinvastoin antaa omasta elämästä parempi kuva kuin mitä todellisuus on. Esim. omasta taloudellisesta ahdingosta ei puhuta vaan esitetään varakkaampaa kuin mitä ollaan. Suomessa taas selitetään huono rahatilanne melkein ventovieraillekin.

Poikkeaa aiheesta, mutta tuli vaan mieleen tästäkin ketjusta.. Kyllä muakin väsyttää joskus kolmen pienen lapsen äitinä, muttei mulla ole mitään tarvetta huudella kylillä että Voi että, kun mul on niin kamalaa! Säälikää mua!

Väsymyksestä SAA tietysti ja PITÄÄkin puhua, jos on jo siinä määrin väsynyt, että tarvii siihen apua, mutta se on taas eri asia.

Ap.ta vaan harmittaa ettei ystävä ota kuuleviin korviin, sanoo aina vaan saman"arvaa millaista on kahden kanssa".



Mikset ap ota vaan asiaa puheeksi ystäväsi kanssa. Että et saa ystävältäsi mitään jos hän aina tukahduttaa noin sinun kertomuksesi väsymyksestä. Tai toinen vaihtoehto on että olet vaan hiljaa(ja koetat olla ärsyyntymättä).



Toisen kokemusta ei tosiaan voi koskaan täysin ymmärtää, oli sitten yksi,kaksoset tai kolmoset.

Olemme kaikki aivan erilaisia myös väsymyksen suhteen ja samoin vauvat kaikki eri persoonia. Yhden kanssa toimii yksi juttu, toisen kanssa toinen.



Ap joko jatkat ystävyyttä tai sitten et. Jos tiedostat jo että häneltä ei ymmärrystä heru, näet sitten hänet vaan ja kuuntelet heidän kuulumisia ja olet ihan hiljaa omistasi. Varmaan sinulla on myös muita tuttuja joille tiedät sitten pystyväsi selittämään omia asioitasi! Näin yksinkertaista!

Onko se joku meriitti, jos ihmisen elämä on kurjaa ja rankkaa??

Ap.ta vaan harmittaa ettei ystävä ota kuuleviin korviin, sanoo aina vaan saman"arvaa millaista on kahden kanssa". Mikset ap ota vaan asiaa puheeksi ystäväsi kanssa. Että et saa ystävältäsi mitään jos hän aina tukahduttaa noin sinun kertomuksesi väsymyksestä. Tai toinen vaihtoehto on että olet vaan hiljaa(ja koetat olla ärsyyntymättä). Toisen kokemusta ei tosiaan voi koskaan täysin ymmärtää, oli sitten yksi,kaksoset tai kolmoset. Olemme kaikki aivan erilaisia myös väsymyksen suhteen ja samoin vauvat kaikki eri persoonia. Yhden kanssa toimii yksi juttu, toisen kanssa toinen. Ap joko jatkat ystävyyttä tai sitten et. Jos tiedostat jo että häneltä ei ymmärrystä heru, näet sitten hänet vaan ja kuuntelet heidän kuulumisia ja olet ihan hiljaa omistasi. Varmaan sinulla on myös muita tuttuja joille tiedät sitten pystyväsi selittämään omia asioitasi! Näin yksinkertaista!

En oikeastaan kohdistanut mun viestiä ap:lle vaan yleiselle ilmapiirille koko ketjussa.

mäkin kohdistin koko ketjuun!!T.53

en ollut lukenut vielä sun kun kirjoitin omaani!:)





Lukeekohan ap enää tätä??

Vai onko mennyt ihan muiden hössöttämiseksi koko ketju?

no,hauskaa silti on lukea tätä,koska tosiaan niin yleistä tällainen vertailu-ilmapiiri, ihan älytöntä!!!!

Minua ärsyttävät suunnattomasti ihmiset, jotka vertailevat miten hyvin/huonosti asiat ovat verrattuna johonkuhun toiseen.



Ihan suoraan sanottuna minua pelottaisi, jos ystäväni olisi tällainen "mittaaja". Ap ilmiselvästi suorittaa jonkinlaista vertailua päässää jatkuvasti. En haluaisi tällaista ystävää!



Toisekseen ap ei ole (nähtävästi) kuitenkaan jatkuvasti paikalla ystävänsä kodissa ja ei voi siten tietää mitä kaikkea siellä tapahtuu.



Ärsyttää tällainen todistelun tarve, että kyllä mullakin on rankkaa! Me nykynaiset ollaan siitä onnekkaita, että on juokseva vesi, ruuat saa kaupasta, pyykit pesee kone. Kyllä oman lapsen hoidon pitäisi kallistua enemmän sinne ilon puolelle.



Tulipas paha mieli!

Mutta eikö helvetissä yhden vauvan äiti saa olla väsynyt vaan sen takia, että toisella niitä sattuu olemaan kaksi!! Vaikka vauva ei heräisi yöllä kertaakaan, niin kyllä se koiran uni väsyttää, kun jatkuvasti alitajuntaisesti kuulostelee onko vauvalla kaikki hyvin

kaksosten äidistä tuntuu, kun miettisi että jos hänellä olisi toinen saman ikäinen vauva siinä hoidettavana, joka olisi samanlainen menijä ja vahdittava kuin ap:n vauvakin. Se on sitä kaksosten äidin arkea.

Minulla on yksi vauva. En tiedä onko hän helppo vai vaikea. Varmaan siltä väliltä. Ekat kolme kuukautta itkeskeli iltaisin paljon, istuin illat sitten keinutuolissa kiikkumassa ja kävellen. Yöt on nukkunut aina aika levottomasti, hyvänä yönä herää sen kolme kertaa. Monesti herää paljon useammin.

No kumminkin. Hän on myös iloinen ja ihana. Tarvitsee paljon huomiota, ei viihdy itsekseen juuri ollenkaan. Kulkee mukana vessassakin usein, koska itkee heti yksin jäädessään.

en siis osaa sanoa onko tyttö helppo lapsi vai vaikea, mutta tiedän olevani aika väsynyt. En ratkiväsynyt, mutta silti aika poikki. Monessa kohdassa olen onnekas (ei allergioita, ei ihovaivoja, suurin unipätkä on aina ollut yöaikana, terve ja iloine lapsi), mutta monessa kohdassa voisi mennä paremminkin. Olisi kiinnostavaa kokeilla jonkun toisen lapsen hoitoa, että tietäisi millaista se on.

Jaksamista silti sinulle väsymykseen! Kyllä se siitä helpottaa :)

tuntuu niin hassulta luokitella vauvat helppousluokkiin ja määritellä sen mukaan miten väsynyt saa olla. Yksi äiti kertoi siskolleni lastensa huonoista yöunista ja kysyi sitten miten siskoni kolmikuinen nukkuu. sisko kertoi vauvan heräävän kerran yössäm johon toinen äiti vastadi "haista paska, sä et tiedä vauvan hoidosta mitään".

Minä katson oikeudekseni olla joskus väsynyt tässä tilanteessa. Olin joskus väsynyt yksin asuessani ja opiskellessani, tuskin sitä yhtä paljon kiistettiin.

Ja kiitos. :)

Kumpi on nyt se syyllinen:

ap vai hänen ystävänsä? Ja kuka vertailee?



En enää pysy kärryillä.



ja veikkaan että ap kaikkos jo kauan sitten?vai?

Kaikki eivät näköjään ymmärtäneet punaista lankaa ystävyydestä ja empatiasta, mutta olen ihan samoilla linjoilla kuin edellinenkin: jättäisin tuollaiset "ystävät" pikkuhiljaa etäämmäksi, enkä enää vuodattaisi heille arjen asioita.

Minulta riittää empatiaa väsyneille ystävilleni mutten jaksaisi tuollaista asennetta keneltäkään kuin ap:n ystävällä on, kokemusta löytyy tosin yhden kälyn verran, jolla myös kaksoset. Ei käy kateeksi rankkuutta pienten kaksosvauvojen kanssa, mutta oma pikkukakkosemme oli tuolloin haastava vauva, joka ei nukkunut päiväunia, ja jonka yöunet olivat aikuisen unten mittaiset. Vauvamme ei viihtynyt autossa eikä vaunuissa, vain sylissä. Kaksosperhe sai apua 24h vrk anoppilasta, heille tehtiin ruuatkin päivittäin valmiiksi ja mummi ja vaari ulkoiluttivat ja syöttivät vauvat, että äiti sai nukkua ja levätä, siivosivat ja kävivät kaupassa. Me ei saatu mitään apua ja minä olin todella väsynyt, kaikki mitä uskalsimme sanoa omasta väsymyksestämme tai haastavasta vauvasta tuli bumerangina takaisin: "kuule heillä vasta onkin vaikeaa ja raskasta", tai "ajattele kun heillä on kaksi ja tuplasti enemmän työtä", ei mitään empatiaa tyyliin "kyllä teilläkin on raskasta ja varmasti väsyttää".

Pointtini on se, että empatiaa voi osoittaa ihan vaan kuuntelemalla ja myötäelämällä, se jo auttaa paljon.

On äitejä, jotka suistuvat raiteiltaan kun täytyy yöllä herätä syöttämään vauvaa edes kerran (tuttavapiirissä oli tällainen äiti. Nukkui yöllä tulpat korvissa ja töissä käyvä mies sitten hoiti yösyötöt, että äiti sai nukkua...). On taas äitejä, jotka nousevat kolme kertaa yössä syöttämään yksösiä, kaksosia, kolmosia tai muuta sopivaa määrää lapsia. He ottavat sen asiaan kuuluvana, äitiyteen kuuluvan, työnä. Hoitavat homman mukisematta ja vielä jaksavat iloita lapsistaan.



Omalle tielleni ei ole tullut kuin helppoja vauvoja ja lapsia. Jopa ne vauvat ja lapset, jotka kotioloissaan ovat ihan mahdottoman vaikeita ovat päättäneet heittäytyä vauvamaisen/lapsimaisen helpoiksi hoidossani.

joka teillä kyläillessään vahtisi kuinka paljon aikaa käytätte lasten kanssa mihinkin toimintoon?



Ehdotan ap:lle, että ostat itsellesi ja kaksosten äidille askelmittarit (tiedät minkä verran askeleita tulee kummallekin päivittäin).



Lisäksi olisi tietysti loistavaa jos voisit jonkinlaisen kellokallen avulla vahtia kuinka paljon aikaa ystävälläsi menee pyykinpesuun, syöttämiseen, pullojen putsaamiseen, vaippojen vaihtoon. Voisit ehkä laatia aiheesta taulukon.



AP on ihan oikeassa kaivatessaan hyvää ystävää, joka kuuntelee hänen huoliaan. Minä vain epäilen, että ihminen joka näin kovasti vertailee ja kilpailee ei itsekään osaa olla hyvä ystävä.



En minäkään kyläillessäni kiinnitä huomiota siihen kuinka paljon tuttavani lastensa kanssa tekevät nyt mitä sitten tekevätkään. Autan jos pystyn ja vallankin estän omia lapsiani tekemästä ikävyyksiä. Ei tulisi mieleenikään mennä jonnekin ja katsoa, että tuossa se nyt tekee kotitöitä kun lapset köllivät matolla. Tai onpas nyt hyvät vauvat, kun eivät itse. Mahtaapa olla helppoa!



Minulle sanoi yksi vanha mummo, että rauhallisilla ja "helpoilla" äideillä on rauhalliset ja "helpot" lapset.

kaksosten äiti EI saa valittaa arjen raskautta, sillä hänellä EI voi olla raskaampaa kuin yhden vauvan äidillä. Jos on kaksi/kolme vauvaa samaan aikaan, se ei voi oikeuttaa äitiä valittamaan sitä ettei esimerkiksi saa nukuttua öisin kun pitää kaikki vauvat syöttää perättäin niin, että yöunia tulee vaan tunti tai kaksi, koska yhden vauvan äiti joutuu myös heräämään ja hänellä se vasta rankkaa on! Tai että päivät kaksosten/kolmosten äidillä menee myös pelkästään niin, että syötät vauvat, sitten vaihdat vaipat, laitat vauvat nukkumaan, syötät, vaihdat vaipat, laitat nukkumaan. Jos vauvat ovat eri rytmissä, äiti ei pääse periaatteessa milloinkaan lepäämään, kun siinä on koko ajan vauva joko syötettävänä, pestävänä tai nukutettavana. Yhden lapsen äidillä on silloinkin rankempaa, vaikka voisi vaan levätä sen yhden vauvan nukkuessa, koska se nyt vaan on niin, että kaksosten äiti ei saa valittaa että on raskasta.

kaksosten äiti EI saa valittaa arjen raskautta, sillä hänellä EI voi olla raskaampaa kuin yhden vauvan äidillä. Jos on kaksi/kolme vauvaa samaan aikaan, se ei voi oikeuttaa äitiä valittamaan sitä ettei esimerkiksi saa nukuttua öisin kun pitää kaikki vauvat syöttää perättäin niin, että yöunia tulee vaan tunti tai kaksi, koska yhden vauvan äiti joutuu myös heräämään ja hänellä se vasta rankkaa on! Tai että päivät kaksosten/kolmosten äidillä menee myös pelkästään niin, että syötät vauvat, sitten vaihdat vaipat, laitat vauvat nukkumaan, syötät, vaihdat vaipat, laitat nukkumaan. Jos vauvat ovat eri rytmissä, äiti ei pääse periaatteessa milloinkaan lepäämään, kun siinä on koko ajan vauva joko syötettävänä, pestävänä tai nukutettavana. Yhden lapsen äidillä on silloinkin rankempaa, vaikka voisi vaan levätä sen yhden vauvan nukkuessa, koska se nyt vaan on niin, että kaksosten äiti ei saa valittaa että on raskasta.

Itse asiassa kaksosten/kolmosten jne. äideillä on niin helppoa, että pitäisi säätää laki, että he hoitaisivat myös kaikki samassa rapussa/naapurustossa asuvat yksöset. Koska tunnettu tosiasia on, että kellään ei ole niin vaikeaa tässä elämässä kuin yhden lapsen äideillä!

Täällä taas..

Lueskelin päivällä vastauksia pari kertaa, mutta vastailen vasta nyt kun mies tuli töistä, niin saan kirjoittaa ihan rauhassa.



Oli tullut muutama kiva kommentti, kiitos tuesta! :)



Täällä on nyt jotkut vetänyt herneitä nokkaan ihan vääristä asioista ja unohdettu se pointti, mitä minä tällä aloituksella tarkoitin.



Minä en ole missään vaiheessa kieltänyt, etteikö kaksosten hoitaminen olisi rankkaa ja olen sanonut sen myös ystävälleni.

Ehkä pidän tähän ystävääni vähän välimatkaa ja olen niiden ystävien kanssa, jotka jakavat ilot ja surut :)

joiden kanssa tunnet että sinä olet suurin kärsijä ja sinulla on kaikista rankinta! Uskoisin että silloin pystyt olemaan onnellinen.

Täällä taas.. Lueskelin päivällä vastauksia pari kertaa, mutta vastailen vasta nyt kun mies tuli töistä, niin saan kirjoittaa ihan rauhassa. Oli tullut muutama kiva kommentti, kiitos tuesta! :) Täällä on nyt jotkut vetänyt herneitä nokkaan ihan vääristä asioista ja unohdettu se pointti, mitä minä tällä aloituksella tarkoitin. Minä en ole missään vaiheessa kieltänyt, etteikö kaksosten hoitaminen olisi rankkaa ja olen sanonut sen myös ystävälleni. Ehkä pidän tähän ystävääni vähän välimatkaa ja olen niiden ystävien kanssa, jotka jakavat ilot ja surut :)

Whit friends like these who needs enemies?

Täällä taas.. Lueskelin päivällä vastauksia pari kertaa, mutta vastailen vasta nyt kun mies tuli töistä, niin saan kirjoittaa ihan rauhassa. Oli tullut muutama kiva kommentti, kiitos tuesta! :) Täällä on nyt jotkut vetänyt herneitä nokkaan ihan vääristä asioista ja unohdettu se pointti, mitä minä tällä aloituksella tarkoitin. Minä en ole missään vaiheessa kieltänyt, etteikö kaksosten hoitaminen olisi rankkaa ja olen sanonut sen myös ystävälleni. Ehkä pidän tähän ystävääni vähän välimatkaa ja olen niiden ystävien kanssa, jotka jakavat ilot ja surut :)

Whit friends like these who needs enemies?

tällä kaksosten äidillä voi olla rankempaa kuin hänellä itsellään ja niinpä ap on päättänyt hankkiutua eroon tällaisesta valittajasta!