DeMoms #3

Onnea Miiulle prinsessasta!! :)



Ei tunnu kyllä yhtään, että synnyttämään olisin pian menossa. Vähän alkaisi jo kovasti kiinnostaa tuo synnyttäminen. Sen verran jännittävä tapahtuma on kyseessä ja se mitä sen jälkeen on edessä. Meillä olisi sitten pieni vauva :) Haluan nähdä kuinka mies näkee ensi kertaa lapsensa ja mä varmaan itken vaan :)



Tänään on kyllä tuntunut pieniä vihlaisuja alapäässä ja alapäässä on siihen malliin rusahdellut, että pelkäsin vesien menoa kauppareissulla. Oli niin kumma tunne. Mun tuurilla ne olis lorahtahtanut just julkisella paikalla :D

Mä oon jo vollottanu kun oon miettiny miestä synnytyksen jälkeen vastasyntynyt nyytti käsissään. Sitä on jotenkin ihana miettiä, tulee onnenkyyneleet jo tässä vaiheessa vaikka vauvasta ei ole tietoakaan.



Jos jossain vaiheessa vielä pääsen synnyttämään, mun suurin pelko olisi se että lapsivesi menisi jossain julkisella paikalla. Muutenkin siinä iskisi semmonen paniikki ihan varmasti. Sinällään haluaisin että olisin yön taas sairaalassa ja seuraavana iltana vauva syntyisi.



Tuntuu varmaan hassulta kun se ikävä loppuu ja uusi tulokas saapuu maailmaan:) Pitelen peukkuja sulle että kaikki menee hyvin :)

Harmittaa, kun mies on taas vaihteeksi kipeänä :/ Just se mahataudissa ja sitten flunssassa ja se flunssa edelleen jatkuu. Oli tämän päivän pois kovan yskän takia. Mutta nyt se yskä tuntuu pahenevan. Äsken se tuossa yski sen verran lujaa, että laattasi keittiön lattialle.. :( (Ja mä vielä olen aika oksennuskammoinen!)



Jos tuo tauti tuossa jatkuu ja pahenee, niin mies ei pain voi tulla mun kanssa ollenkaan sairaalaan ja tukea mua :/

Toisaalta toivoisin, että vedet menisivät vasta, kun olisin ollut jonkin aikaa sairaalassa. Haluisin nimittäin kokeilla ammetta. Ainakin se kiinnostaisi.

Ollaan siskon kanssa vitsailtu, että kun mulla alkaa synnytys niin soitan osastolle, että sauna lämpiämään ja vettä ammeesseen, moon tulos! :D Tykkäisin saunoakin ja tuolla Vaasan sairaalassa pääsee saunomaan :)

onnea täältäkin pikku prinsessasta!



on meillä kuvia etuovessa, mutta ne ei kyllä mitään edustuskuvia oo:/ jos pistät hakuun tän paikkakunnan kaksiot niin sieltä se vaalee tiilitalo, niitä on kaks samanlaista kyl sä sitte tiiät kumpiko se on ku kuvia katot:)



silloon ku mä odotin poikaa niin mulla pyöri niitä kauhukuvia päässä että josain keskellä kauppaa vedet lorahtaa yht' äkkiä, vaikkei se vissiin kovin yleistä edes oo että ne lorahtaa oikee kunnolla(?)

mua ei päästetty viimeks ammeeseen ku pelkäsivät että synnytän sinne:O olisin kyllä halunnut mutta piuhoissa jouduin maata koko synnytyksen ajan ja tietyssä asennossa ettei sydänäänet katoaisi.



toivotaan että miehes flunssa helpottaa, ja pääsee sitte synnytykseen mukaan. päästääköhän ne muutes edes jos isä on flunssassa? ku vauvallahan ny on hyvä vastustuskyky, mutta tiiä sitte miten toimitaan?

no mutta onnea hirmusesti synnytykseen ja ilmota heti ku pääsette kotiin!

Rv 39+5 tänään ja mä en taida edes minnekkään synnyttämään olla menossa.. Mitään oireita ei ole.

Hermot on muutenkin kireällä. Kärsin koko yön närästyksestä enkä sitten aamulla jaksanut herätä, vaikka olin ollut kovaa menossa siskon, äitin ja äitin huskyn kanssa valjakkotapahtumaan, olisi ollut kiva nähdä kuinka Mintak pärjää valjakossa.



Oon niin hermona miehen siskollekkin.. Pyyti meitä eilen illalla hoitamaan niiden lapsia, vaikka mulla on la maanantaina! No mies sitten meni, koska ei osannut kieltäytyä. Lupasivat maksaa bensarahaa (täältä kuitenkin puolen tunnin matka sinne) ja tulla yhdeltä yöllä kotia (mies sanoi, että ennen kahta hän aikoo ollaan kotona.) No eipä tämä mitään bensarahaa saanut ja tuskin tulee saamaan (ne ovat niin vararikossa, silti ryyppäämään vaan voi lähteä..) ja kotona mies on ollut vasta viideltä. Ja mä oon vasta viiden jälkeen kunnolla nukkunut. Sitä ennen ramppasin vessassa ja heräilin jatkuvasti.



Oon niin vihainen :/

MSOL: Oho, onpa törkeää käytöstä! :o Mulle tulee mieleen ihan toi miehen veli ja sen vaimo. Aina kun ne on lähdössä jonnekkin bilettämään tulee meille molemmille viesti tyyliin " Moi mitäs te meinaatte tänään? Ois tosi kiva lähtee bilettää mutta kun tolle poitsulle ei oo niitä hoitajia ilmottautunut tarpeeks...Haluaisitteko tulla käymään?" Tästä seuraavat vaihtoehdot on että

A)Me mennään käymään ja kun saavumme paikalle isäntäväki on jo päissään ja vauva jää meidän hoidattavaksi, kun äiti ja isä lähtee baariin.

B)Jos emme mene, meille vihoitellaan siitä kun ei haluta viettää aikaa heidän vauvansa kanssa. Jep, niinkuin sen unen vartiointi olisikin jotain laatuaikaa sen vauvan kanssa ;)

Ärsytttää kun ei voi suoraan kysyä että " Voitteko tulla hoitamaan?" Vaan se pitää naamoida tommoseksi huijaamiseksi :(



Aloitin tänään aaumulla testaamisen (Ovis) ja tuli ihan puhdas nega, joten testaan sitten parin päivän päästä uudestaan, saa nähdä löydänkö ovista ollenkaan!

Onnea pikkutytöstä ja pojusta ylpeille äideille ja isille :)



Meillä alkaakin olla kohta jo iso poika: 3kk synttärit edessä. Poika vaan ei valitettavasti vietä niitä kotona vaan sairaalassa. Kundi kun on ollut jo yli 2 viikkoa siellä allergiatutkimuksissa. Pojalla on ainakin maitoallergia ja astma, ja kaikkea tosi hankalaa on ollut: imetyksen lopetus kun maitoni aiheutti aina vaan allergiaa vaikka dieettasin, erityiskorvikkeiden vaihtoa, hengitystieinfektio laukaisi astman, kuivumista, happiviiksiä, nenä-mahaletju ja mitä vielä.



Hankalaa on ollut mutta nyt jo alkaa helpottaa.

Dangy: Harmi, kun poikasi joutuu olemaan sairaalassa :/



Tänään on sitten laskettu päivä! Rv 40+0!!

Olo alkaa olla vaan jo aika kamala. Närästyksestä kärsin melkein jatkuvasti ja yleensä öisin. Öisin sitten muutenkin saan rampata vessassa ja tulee sitten nukuttua huonosti.

etten muista kenen nimimerkki on oikein kenenkin ja kenellä oli lapsia jne. :D. Ainut kenet muistan mennen tullen on mavu. Ehkä Demissä jo kiinnitin enemmän huomiota ja satuin useammin samoihin keskusteluihin hänen kanssaan.

Toivottavasti joku edes muistaa minut.



Tuli mieleen, että Demittelettekö te vielä ja kuinka usein? Itse käytän tosi harvoin demiä enää.



Meillä on koko perhe ollut kuumeessa ja toinen lapsista kuumeen lisäksi oksennustaudissa. Aika mielenkiintoisia viime päivät. Kuume on tosi sitkeänä ja välillä laskee, mutta yhtäkkiä nouseekin.

Ja sain tietää tänään erään asian, jota en voi kertoa kenellekään ja halkean tuskasta olla kertomatta :/

Minun: Mulla on sama ongelma, mavu on ainut josta muistan suht kaikki (asuinpaikat, muksujen nimet ja iät ym..) muiden juttuja olen lukenut, mutta kaikki ei vaan jää päähän. Itte en enää käy demissä oikeastaan ollenkaan. Tuntuu että siellä on niin lapsellista porukkaa ja kaikki keskustelut on nykyään niin anaalista että en jaksa aikaani siellä kuluttaa...=/ Ihmettelen miten nämä demin legendaariset konkarit jaksaa siellä vieläkin pyöriä teinien keskellä...:)



Onko tämä " salaisuus" muuten yhteen DeMomsilaiseen liittyvä? Mä meinaan kanssa tiedän yhden jutun meistä vanhoista vakkareista ja haluaisin kovasti tietää että tietääkö joku muu...Olipas se tosi selvästi sanottu;)



Mua rupes niin naurattamaan kun törmäsin kaupassa tähän legendaariseen " vauvantarvike oppaaseen" kaupassa. Mä muistan kun siitä oli kamala tohina täällä kun aloteltiin juttelee :D Muistaako joku muu:) (Mä muistelen vaan että mavu ei ikinä löytäny sitä kaupasta...)

onpas kiva kuulla että joku muistaa mutki:) tuntuu ettei kukaan mun vanhoista kavereistakaan muista mua enää:( vaikka ihmettelin kyllä ku 2 vanhaa kaveria lähetti itse ensin ystävänpäivätoivotukset, mitä eivät yleensä tee, ja nykyiset kaverit ei sitte vaivautuneet:/ paitti yks:)

ainiin, ja kyllä mä sut minun_ muistan:) välillä mietinki että mitähän sulle kuuluu ku et oo ilmottanu ittestäs mitään, viimeks olit kovasti innostunu opiskeluista:)



jii, eikai se salaisuus muhun vaan liity?? :O nyt kyllä rupes häirittemään!!

mä kyllä muistan suunnilleen kaikista jotain, mutta lasten iät ja nimet kyllä aina unohtuu. tai sitte mun muistamiset menee sekasin just jonku toisen kans:D



mä kävin joku aika sitte demissä, sielä oikee saa nykyään keskustella vauvoista yms siihen liittyvästä:O mä oikee yllätyin.

muutaman kerran kirjotin niihin ketjuihin, mutta ne täyttyy niiiin nopeesti tyyliin oo päivä poissa niin saat lukee millasen romaanin ne on kerenny jo tekemään, että jos mukana haluaa pysyä niin pitäs olla koneen ääres melkeen jatkuvasti, joten luovuin siitä.

enkä kyllä edes tunne niitä jokka sielä on.



mä muistan ku puhuttiin siitä oppaasta:) enkä vielä tänäpäivänäkään oo tietonen millanen se oli:D

Ei liity suhun salaisuudet mavu ;D Sähän heti aloit epäilemään :) Mä voin kertoa kehen se liittyy jos toi minunkin rajoittaa vähän salamyhkäisyyden verhoa :) En vaan voi asiasta kertoa, koska minulla ei ole ko. henkilön lupaa siihen. Ajattelin vain onkohan hän muillekkin avautunut...



Mä alotin muuten laihiksen:)Saa nähdä kuinka kauan mä jaksan pitää tästä kiinni;) Mulla aina vaan on se ongelma että alan syömään tosi epäterveellisesti ja musta tulee nälkänen ja kiukkunen :( No, mies lupas pitää mua silmällä;)



Ai niin! Raksu muuten sano että sen vauvakuume on luokkaa 8 1/2 :) Hahaa, se on kohta saletisti samanlaisen kuumeen kourissa kuin minäkin ;)

Nyt alkoi kiinnostamaan, että mitä Jii85 ja Minun tarkoittavat..



Mä käyn demissä koirakeskustelussa :) Muuten se on ihan typerä vaikka, vaikka siellä pyöriikin omaa ikäluokkaa ja mua vanhempiakin.. :O

Nyt oon parina viikkona huvikseni kirjoitellut erääseen raskaus/odotus-keskusteluun.



Parin minuutin päästä onkin sitten jo rv 40+1. Toivottavasti synnytys alkaisi tässä muutaman päivän sisällä :)

Voi vitsi kun sulla on synnytys oikeasti ihan näillä näppäimillä :D Mua jännittää oikeesti sun puolestas!!



Rakas mieheni oli käynyt netissä ettimässä juttuja jotka kieltää raskauden tavoittelun aikaisen laihdutuksen joten se kuuri loppu siihen ;) Tosin, ei tässä nyt hirveästi olis ylimääräistä tiputettavaa, mutta välillä iskee kamala painokriisi:( Mieskään ei halua että laihtuisin yhtään, enemmän kuulemma kiloja lisää :O Kärsiikö muut välillä tämmösistä tuskista vai oonko mä ainut joka on jymähtäny tämmöseen teini" mä-oon-niin-epätäydellinen-ja-ruma-ja-lihava" ajattelu kierteeseen..?

onkohan MSOL synnyttämässä/synnyttänyt kun ei oo vastannut s-postiin;)

voi ku jännää!! ootan kyl innolla kumpiko sieltä on tullu :)



mulla on just nyt taas sellanen " pakko laihduttaa" ajatus, peilistä ku kattoo niin jokapuoli näyttää turvonneen ja olevan pullollaan. :(

no josko tää ois vaan ennen menkkoja oleva paisumus;D mä kun omasta mielestäni turpoon ku menkat lähestyy, tai sitte vaan kuvittelen>:/



mutta nyt elokuvaa kattomaan, mies osti valiant elokuvan, se kanapiirretty vai mikä lie olikaan:)

Täällähän mä vielä olen, aika hyväkuntoisenakin :D



Mä tässä yksi päivä sovin itseni kanssa, että kattoisin useammin mailit. Mutta se aina jää, kun mesekin välillä takkuilee (sisäänkirjautumisessa muka joku virhe eikä automaattisesti näytä maileja.) Nytkin olis postia kaverikoiraryhmältä, jonka takia mun pitäisikin joka päivä mailit katsoa.

Meidän Jeni on siis kaverikoira :)

Haa, kenestä demittäjästä oikein puhutte? Ei saa tuollaisia salaisuuksia pitää itsellä, ne pitää jakaa!!! :DDD Tai jos haluaa pitää ne salaisuudet, niin ei saa kertoa, että " mulla on salaisuus" senkin ilkiöt ;D



Eipä tuota ole demissä tullut käytyä pitkiin aikoihin. Mullahan oli joku vuosi välissä, etten käynyt ollenkaan, sitten tuossa joulu-tammikuussa kävin muutamia kertoja ja nyt en taas ole jaksanut vaivautua, samat jutut aina ja samat jankkaukset, ei jaksa kiinnostaa :/



MINUN_, kyllähän me sinut muistetaan. Minä muistan melko hyvin kyllä kaikki jotka täällä on kirjoitelleet, melko pitkään kuitenkin täällä pyöritty :) Mietinkin aina välillä, että mitäs teidän perheelle kuuluu.



MIIU, onnea vauvelista!!! :) Nyt vaan vauva-arkea opettelemaan.



JII, kuule mulla on ihan samoja ajatuksia tuon painon suhteen, kuin sullakin. Joskin mulla se on mennyt välillä melko pitkälle :/ Tälläkin hetkellä hirveä " kriisi" kun pitäis pudottaa raskauskilot (3kg vielä jäljellä), vaan kun koko ajan tekee mieli herkkuja! :D Oon kyllä selvästi lakannut nipottamasta tuosta painosta raskauden myötä, viime kevät ja toissasyksy oli kyllä pahinta mitä muistan. Laihduin paljon enkä ollut missään välissä tyytyväinen olemukseen. Nyt kun katson sen aikaisia valokuvia, niin olin aivan laiheliini, vaan peilissä näytin lihavalta (niinkuin näytän yhäkin). Itseasiassa mulla on kai vääristynyt ruumiinkuva, mikä kyllä vaikeuttaa näkemään itseni sellaisena kuin ehkä muiden silmissä olen. Mulle kivenkovaan ihmiset väittävät, että musta ei lihavaa saa tekemälläkään, mutta minkäs teet, jos itse näkee jotain ihan muuta? :( Olisi niin ihana uskoa muita, mutta sitten kun katsoo peiliin, tulee paha mieli, kun näkee vain läskiä, läskiä, läskiä...



Nyt vain tuo oma rakas poikani menee mun läskikompleksini edelle, hän on paljon tärkeämpi kuin minun kilot. Siksi kai en viime aikoina ole niin stressannut painostani ja peilikuvastani (joskaan tyytyväinen en ole, en lähellekään). Nytkin yritän vähän katsoa mitä suuhuni pistän ja koitan liikkua, jottei pääsisi mitään kiloja kertymään enempää. Raskausaika oli siinä mielessä kasvun paikka tämän asian suhteen, kun piti tavallaan " seurata sivusta" kun paino vain nousi enkä saanut tehdä sille mitään (kun raskausaikana ei saa laihduttaa). Se oli kyllä aika kamalaa välillä.



Viime keväänä muistan monia kertoja, kun olen ollut lähdössä johonkin, mutta katsoessani peiliin, olen näyttänyt niin lihavalta, että en ole pystynyt lähtemään mihinkään. Ja melko monet kerrat olen peilin edessä eteisen lattialla itkenyt läskejäni :( Tiedän, tämä ei ole tervettä, mutta tällaista tämä on aina ollut. Kymmenvuotiaana muistan ensimmäisen kerran ajatelleeni, että olen lihava (vaikka jälkeenpäin kuvista katsottuna olen ollut aivan tavallinen hoikka tyttö) enkä niistä ajatuksista ole päässyt. Kukaan ei kyllä missään välissä ottanut tosissaan mun läskivalitteluitani, koska sehän oli " vain huomionhakemista" . Ahmimishäiriö mulle puhkesi joskus 16-vuotiaana kun elämä oli muutenkin aika kummallista siihen aikaan ja kärsin siitä kolmisen vuotta. Lihoin paljon. Kunnon herätys tuli, kun kävin puntarilla ekaa kertaa varmaan vuoteen ja huomasin kuinka paljon olin lihonut. Sen jälkeen olenkin tasaisesti laihtunut ja viime vuonna oli oikein spurtti tuossa laihtumisessa.



Anteeksi avautuminen, tämä on mulle sellainen asia, josta en kai koskaan pääse eroon ja välillä se ahdistaa. Onneksi nyt on muutakin mietittävää, kuin kilot :)

Ihanaa kun avauduitte omista paino--ongelmista <3 Mä oon jotenkin aina ajatellu ettei muut isot ihmiset enää kriiseile painostaan...



Mulla toi laihdutus on aina tosi rajua sillon kun se on päällä. Pahimmassa tapauksessa kirjaan ylös kaikki mitä olen syönyt, niiden kalorit ja hiilarit. Kirjattavaa tulee todella vähän, ja se homma on ihan sairasta! Painoani tuon spurtin ajan tarkkailen päivittäin, ja merkkaan painoni ylös. Onneksi tuo mies on semmoinen voimavara että sen kanssa saa olla ylimääräisine makkaroineen ihan miten lystää:) Mä ajattelin että tämä (TOIVOTTAVASTI PIAN) tuleva vauva on tärkeämpi kuin mun laihdutus. Laihdutan sitten imettämisen jälkeen jos on tarvetta;)



Ai kamala kun mulla onkin kauhee vauvakuume!! Sais positiivista testiä pukata eka tosta ovistestistä, ja sitten raskaustestistä, niin ei tarttis mennä lekurin pakeille:)

Mihins kaikki akat on hävinny..?



Mä testailin tossa männä viikolla ovista. Perjantaina ja lauantaina oli aika vahva ovis viiva, mutta ei vielä ihan yhtä tumma kuin se kontrolli viiva. Lauantaina mentiin juhlimaan kavereiden polttareita ja sunnuntaina en sitten testannu ollenkaan koska olin niin väsynyt. No sitten kumminkin miehen kanssa pupuiltiin aika ahkertasti sunnuntaina, koska tota ukkoo tuppaa panettamaan krapulassa;) Tänään aamulla testasin ja ovistesti näytti negaa, eli se ovis oli (jos oli) niin sunnuntaina. 17 päivää ja sitten se selviää että onko tullu tulosta vai ei:)



Mä halkeen tähän kuumeeseen!!!!!!!!!!!