DeMoms #3

" Kyllä minusta syrjäytyminenkin on vähän kiinni omasta aktviivisuudesta."



tässä oon kyllä ihan samaa mieltä, mulla tuo aktiivisuus on todellaki jääny, moni kaveri on pyytäny käymään,mutta ei vaan jaksa tai muka kerkee, että kyllä ne samat kaverit vielä on osalla on jo lapsia ja osalla ei, mutta kyllä ne samalla lailla kavereita vielä on, mutta mun kohdalla " etäkavereita" , eli ei nähdä niin usein enää, ja se on ihan omasta ittestäni kiinni.

tosin ne kaveritki vois olla aktiivisemmin yhteydessä, mutta kaippa oon ihan itte sen aiheuttanut, että ei niistäkään paljon mitään enää kuulu kun ei mustakaan oo ollu yhteydenpitäjäks.



ja niitä " kerhojakin" on tääläkin joka viikko, mistä neuvolassakin on ilmotettu, mutta ei vaan saa aikaseks mennä niihin, tosin johtuu ihan siitäkin että en oo mikään sosiaalisin ihminen:/

tässä on dagnylle (ja muillekkin) yks sivu josta löytyy kaikkea maan ja taivaan väliltä:)

http://www.nic.fi/~aljarven/vauva.htm

Tänään oli ensimmäinen neuvolakäynti. Täti oli oikein mukava, tultiin kyllä juttuun. Kyseli kaikki sairaudet, otti papakokeen, verinäytteen ja jakoi nivaskan ohjelehtisiä. Käynti kesti lähes 2 tuntia! Oli paljon asiaa :)



Verinäytettä otettaessa sattui sellainen kisuallinen juttu, että täti kysyi tuleeko huimausta kun otetaan verikokeita, johon minä vastasin reippasti, että " no ei mulle ole kyllä tullut!" Kun täti oli ottanut kokeen, niin yllätys yllätys, alkoi huimaamaan aivan tolkuttomasti. Täti käski pistää pään polviin. No ei siinä mitään, että huimasi, mutta kun se se suinkaan jäänyt siihen, vaan kun aikani olin kykkinyt siinä pää polvissa, tuli mahdoton kylmä ja kuuma hiki. Sen jälkeen sanoin vain " ööh, mua oksettaa" . Täti rauhallisesti ohjasi minut sitten lähimmän pesualtaan ylle ja siihen sitten oksensin kaikki aamupalat. Hieman, sanoisinko kiusallista :D Joo, ei minulle tule mitän huimauksia tai muuta verinäytettä otettaessa.....



Kuunneltiin vauvan sydänäänet. Tuli liikutus, kun kuuli oman lapsen sydämen pumppaavan siellä! [color=red][size=3]♥[/size][/color] Mieskin oli innoissaan. Se oli kyllä ihmeellinen hetki. Nyt odotan innolla ultraääntä, joka on elokuulla. Neuvolalääkäri on jo ensi viikolla. Kahdentoista viikon rajapyykki lähestyy :) Nyt siis 11+2



Mihin se MSOL on muuttanut? Meilläkin olisi ollut yksi hieno asunto tiedossa, mutta päätettiin kuitenkin vielä toistaiseksi jäädä vanhaan asuntoomme. Tosin emme pääse sinne asumaan entä kuin vasta joskus elokuulla :p

mua ei oo kyllä ruvennu huimaamaan ku verikoetta on otettu:/ eikä kyllä edes neuvolatäti oo kysynytkään koko asiasta mitään.

eikä kyllä oo otettu papa koettakaan:O se otetaan nyt syyskuussa vasta ekankerran näitten raskauksien jälkeen, eli ei oo otettu 3v ainkaan. mutta kaippa se on sitte eri käytäntö eripuolella suomea:)



mites ku mulle sanottiin että ei missään nimessä saa laittaa päätä polvien väliin jos huimaa... tosin se oli synnytyksen jälkeen kun mulle se sanottiin, ku meinasin pökertyä suihkuun:D käskivät pitää pään ylhällä ja hengittää rauhallisesti. oli kyllä tosi lähellä etten sinne pökertyny, en saanu edes hanaa kiinni vaikka oli niin yksinkertanen sulkea:D hidoin vaan sinne hanan suuntaan kunnes kätilö sen sulki ja talutti mut vessanpöntöllle istumaan:)

tämä siis tapahtui kun poika oli syntyny.

silloon ku tyttö syntyi mulla ei ollu mitään sen synnytyksen jälkeen, sanoin kätilöillekkin, että ei yhtään tunnu että olis synnyttäny, kävelin salista synnyttäneiden osastolli, toisin ku pojan synnytyksen jälkeen piti mennä pyörätuolilla.



mutta nyt täytyy mennä nukkumaan, vaikka taidan patistaa tuon ukkelin heräämään aamulla tenavienkans, että itte saan nukkua vähä pitempään:) vaikka harvoin onnistun saamaan unta ku poika pöläjää kokoajan.

... Tuosta omasta aktiivisuudesta kaveri suhteiden ylläpitämiseksi.



Kun tulee tieto raskaudesta, se mullistaa maailman ja valtaa ajatukset. Sitten kohta sitä on juttua suurimmaksi osaksi vain vauvaan liittyvistä asioista ja sehän on ihan luonnollista. Sitä voi verrata seurustelu suhteen alkamiseen, kun uusi rakas on niiiin ihana että siitä on vaan puhuttava kokoajan ja kerrottava miten sulonen se on kun se tuhisee nukkuessaan tai miten hauskasti se sanoikaan puhelimessa hetki sitten.



Onhan se " hyvän kaverin velvollisuus" kuunnella toisen onnea, mutta ihan rehellisesti, en usko että monikaan ihminen joka ei itse ole niin kiinnostunut lastenhoidosta/ saamisesta, niin jaksa kuunnella ainakaan montaa kertaa peräkkäin jos omat intressit ovat aivan jossain muualla.



Mutta tämäkin on niin paljon yksilöstä ja ystävyys-suhteista kiinni. Itselläni on enää pari tosi ystävää jäljellä, kaikki muut kaverit ovat karsiutuneet siinä vaiheessa kun aloin seurustella mieheni kanssa.

En usko että omat ystäväni (paitsi tuo ukkeli) olisi jaksanut vauvakuumettani, (ainakaan siinä vaiheessa kun olin " hurjimmillani" !)ja siksi olenkin onnellinen että olen saanut jakaa ilot ja murheet teidän kanssanne rakkaat DeMomsin " jäsenet" joten suuri kiitos myös minun osaltani teille, että olette olemassa siellä missä oleilettekin:)

hehee, täällä on muitakin tukan heiluttajia :D

/,,,/

En muista mitä oon tuosta mein asunto jutuista selittänyt mutta selitetään nyt sitten kaikki.

Ensin laitettiin tyssin opiskelija asuntoihin hakemus, mutta kun mä olen alottanu koulun jo tammikuussa ni mein hakemusta ei edes katota ennen lokakuuta :(

Sitten katteltiin kämppiä muualta. Löydettiin Kaarinasta (pikku-kaupunki tässä vieressä) kaksio luhtitalosta. Laitin välittäjälle mailia ja luvattiin että seuraavana päivänä tulee tieto koska on näyttö, mitään ei tullut :( menin seur iltana nettiin ja asunto oli poistettu. Ja sitten tuli mailiakin että se on mennyt mutta samasta talosta kolmio vapaana vielä.

Sitten löytyi kiva asunto läheltä J' n äitiä ja piti mennä tekemään vuokrasopimusta, mutta sitten se vuokraisäntä päättikin että se ei tahdokkaan alaikäistä vuokralaista ja että se haluaa pariskunnan jolla on vakaampi parisuhde!! Määrittele vakaaMPI parisuhde!!??

Ja sitten yhtä kämppää piti mennä viideltä kattomaan ja 11 soittaa se välittäjä että se on menny tänään aamulla.

Tänään oltiin sitten kattomassa yhtä kämppää, en päässyt eteistä pidemmälle ku jo sanoin että joo tämä otetaan :P



Vuokraemäntä on tosi ihana, se kunnostaa vielä muutamia juttuja sieltä kämpästä vielä ennen ku muutetaan ja sovittiin että J ja isäpuoli tekee muutamia toisia pikkukunnostuksia. Mä olen niin onnellinen nytten. Ei olisi mitään haittaakaan jos vauveli tulisi, on niin tilava tuo asunto ja muutenkin.



Vauva asiasta:

Kp' stä en nytten ole varma kun en jaksa hakea kalenteria :P Mutta varmaan eka kierto uudessa asunnossa on vasta kierto jollon aletaan oikein aktiivinen yritys.

Noh, kiusanneet ja " kiusanneet" ... Joka tapauksessa, nyppii se että kun joku siellä löytää jostain sanomisestani jotain " vikaa" (raskaana lyhyen seurustelun jälkeen, en ole ekana määräämässä aborttia teineille, sanoin olevani kasvissyöjä vaikka syön kalaa ja kanaa...), aletaan sen jälkeen kamman kanssa tutkia jokainen mun viesti josko niistä löytyisi lisää vittuilemisen aihetta ja jatkossa kohdellaan kuin paskaa. " Uskottavuus" menee jos ei ole täsmälleen samaa mieltä asioista kuin eräät.



Vaikka olin siellä hääkeskustelussa silloin syksyllä tilittänyt koko tilanteen (kun tuli siitä pitkäaikaisesta suhteesta ero ja sitten aloin tämän ystäväni kanssa olla ja kihlauduimmekin) mutta nyt kun taas kävin siinä keskustelussa sanomassa etteivät häät olekaan nyt ajankohtaista kun on vauva tulossa, alettiin heti syytellä kaikesta tyyliin " on tainnut sulla sulho vaihtua" ja " joka toisen äijänkö kanssa olet naimisiin menossa" ... On ehkä oma asiani että pitkäaikainen suhde, jonka oli tarkoitus päätyä avioliittoon, kaatui toisen osapuolen alkoholismin vuoksi ja löysinkin saman tien miespuolisen ystäväni " uudella tavalla" ja aloimme seurustella. Saan kai olla menossa naimisiin hänenkin kanssaan ja jopa kihlautua 4kk seurustelun jälkeen kysymättä lupaa Demissä?



Klassinen musiikki tutkimusten mukaan aktivoi vauvan aivoja. Sen rytmit ja sävelkulut ovat jotenkin niin harmonisia että ne voivat lisätä vauvan älykkyyttä. Outoa mutta ilmeisesti totta.



Auts, mavu! Toi lista oli kyllä melkoinen... Iskee halu tilailla kaikkea mutta onneksi ei juuri tarvitse :) Kaiken pikkukrääsän (siis myös vaatteet) olen vauvaa varten jo ostellut ja enää on ne isot hankinnat tekemättä. Tai no, äitiysvaatteita pitäisi ostaa.

" Onhan se " hyvän kaverin velvollisuus" kuunnella toisen onnea, mutta ihan rehellisesti, en usko että monikaan ihminen joka ei itse ole niin kiinnostunut lastenhoidosta/ saamisesta, niin jaksa kuunnella ainakaan montaa kertaa peräkkäin jos omat intressit ovat aivan jossain muualla."



Heh, tästä tulee mieleeni eräs ystäväni, joka vielä vuodenkin seurustelun jälkeen selittää, " kuinka ihanasti SE sano silleen ja tälleen" . Ihan ok muuten, mutta kun tuota on tosiaan saanut jo vuoden kuunnella eikä tällä oikeasti tunnu välillä olevan mitään muuta puhuttavaa. Välillä tuntuu, että tiedän paremmin kaiken hänen poikaystävästään, kuin hänestä itsestään.



Tästä olen ottanut opikseni ja tehnyt tietoisen päätöksen, että kun joskus saan lapsen, kerron toki lapseni kuulumiset ystävilleni, mutta se siitä. Mikäli heitä kiinnostaa, kuinka monta desiä maitoa vaavi nykyään syö ja kuinka useasti päivässä/viikossa se kakkaa niin he kysyvät sitä minulta. Muuten jätän vauvajutut sikseen, koska tiedän, etteivät ne ystäviäni samalla tavalla kiinnosta (voi toki olla vaikeaa, mutta ainakin yritän). Samanlaisen tietoisen päätöksen tein alkaessani seurustella mieheni kanssa. Olisin kyllä voinut paasata tuntutolkulla siitä miten IHANAPIHANAIHQPIHQ mieheni on, mutta päätin jättää sikseen. He kyllä kysyivät, kun halusivat tietää jotain ylimääräistä, kuin mitä normaalit kuulumiset. :)



Mutta se siitä.



Dagny: kannattaa todellakin jättää nuo demittäjien näkemykset omaan arvoonsa. Kyllä varmaan moni ihmettelee niin nopeaa toimintaa, itsekin äimistelin, mutta uskon ja tiedän, että fiksuna ihmisenä tiedät ITSE mikä on sinulle parasta! :) Siksi ikävät kommentit voi huoletta sivuuttaa.



Minun ja miehenikin juttua on kyseenalaistettu joskus. Ehdimme olla yhdessä 2 vuotta ja rapiat päälle, kun jo avioiduimme. Kihlauduimme jo 10kk seurustelun jälkeen. Nyt olemme olleet vähän reilu 2,5 vuotta yhdessä, joista (huomenna) 5 kuukautta aviossa.



Suurin osa kriittisen palautteen antajista ei oikein luottanut/luota siihen, että niin lyhyen ajan jälkeen voisi tehdä niin isoja päätöksiä, kuin mitä me teimme loppuelämämme suhteen. Kuitenkin me taas mieheni kanssa tiedämme ihan tasan tarkkaan mitä olemme tehneet ja olemme ratkaisuun erittäin tyytyväisiä. Vaikeaahan se on ennustaa tulevaisuutta ja jos joskus eroaisimmekin (mitä ei tietenkään tule tapahtumaan) se ei tod.näk. johtuisi siitä, että menimme naimisiin niin lyhyen yhdessäolon jälkeen, vaan jostain aivan muusta.



Että tsemppiä [color=red]DAGNYLLE[/color], älä lannistu ikävästä palautteesta, jos tiedät tehneesi oikein ratkaisun! :)

Kyllä tämä muutto on ollut kauhean rankkaa. En jaksa millään siivota! Tänään ja eilen oon nukkunut yhdestä melkein kuuteen. Ja herännyt olen yhdentoista maissa, joten en jaksanut olla kuin pari tuntia hereillä. Tänään jo melkein oksensin.. Kohta sekin riesa varmaan alkaa. Yökin tosi usein, mutta mitään ei tule.



Mieskin tuli jo armeijasta takaisin. Ei viihtinyt yhtään siellä. Se menee joko myöhemmin sitten tai suorittaa siviilipalveluksen ehkä vanhainkodissa. Kun se meinaa suorittaa jossakin vaiheessa lähihoitajaopinnot loppuunsa, sillä on vähän päälle vuosi jäljellä.



Tänään on rv 7+5 ja tiistaina on neuvola :) Silloin on tasatn 8+0. Riskialttein viikko alkaa :O



Nyt pitää mennä takaisin kotia päin vähän siivoamaan ennen nukkumaan menoa. Onneksi ensi viikko on iltavuoroa. Vaikka huomenna pitää olla jo kymmeneltä tekemässä opinnäytetyötä. Veetuttaa koko touhu, kun on mennyt välit ihan piloille kavereitteni kanssa joiden kanssa teen opinnäytetyötä. Niin lujaa menee hermot, että tekisi mieli sanoa sille toiselle, että miksi sen pitää olla tuollainen narttu..! Kyselevät multa ihan tyhmiä veemäisellä äänensävyllä esim, kuinka ihmeessä mä voin muuttaa maalle?? Miksen voisi? Ihan ihmeellistä..

MSOL: Oi kun kiva ettei sun täydy olla " sotaleskenä" pääsette yhdessä sinne neuvolaankin <3 Oot varmasti tyytyväinen:) Munkin ukkeli oli armeijassa sen (muistaakseni) 8päivää ja sitten se tulikin pois. Sai C:n paperit käsiensä takia.



Mavu: Mä kuolen uteliaisuuteen, saitteko sen koiran..? :) Oon joka ilta yrittäny väijyä sua mutta et enää ikinä oo mesessä paikalla =/ :)



Me oltiin meikkosen kanssa siellä puuhamaassa (jossa oli niiiiin tylsää!!) mutta nyt suksi luistaa taas:) Tuossa se just ehdotteli malleja hääopsteiksi, ja olin ihan et häh? kun herra osaa olla niin meillyttävä ja huomaava taas mua kohtaan <3 Niin in lööv taas ja niin onnellinen:)



Mun rakas lapsuuden ystäväni (kaasoni) vihjaili tuossa yksi viikonloppu siihen malliin että ei oikeen ole tyytyväinen kun mennään näin vähän seurusteluajan kuluttua naimisiin. Meni siinä sitten tivaamaan että miksi just nyt, miksi ei vaikka kolmen vuoden päästä kun " ollaan varmoja!" :( Eiköhän sitä tässäkin vaiheessa olla ihan varmoja, harmittaa tommonen käyttäytyminen. Ei sillä että kuuntelisin muiden mielipiteitä tässä asiassa, mutta olisi hirveen kiva kaikki läheiset " kannattais" tätäkin ideaa. Mutta toisaalta kiva kun joku edes kertoo rehellisesti mitä mieltä on :)



Tämä on muuten terapeuttista saada purkaa tänne ajatuksia :)

Musta taas tuntuisi, että raskaus ja lapsi toisi mulle enemmän tuttuja/kavereita. Ainakin nettisivujen kautta oon tutustunu moneen, äitiin/kuumeilijaan/raskaana olevaan ja ollaan Vaasalaisten kanssa käyty kahvilla. Sitten kun lapsia tulee, niin voisi puuhailla enemmän.

Tosin sitten, kun joskus muutaan omakotitaloon jonnekin rauhalliseen paikkaan, niin välimatkat kasvaa :/



Mä rekisteröidyin myös demiin, mutta ainoastaan sen takia, kun käyn yhdessä koirakeskustelussa :)

ei oo vieläkään saatu varmaa tietoa siitä koirasta:( pitää soittaa ens torstaina uudestaan, ei millään malttais odottaa.

huomenna pitäis hakea aitavärkkiä ku meinataan laittaa se aita tuonne takapihalle, ku issee sanoi, että niiltä saa verkkoa kun ne ei sitä tarvi, niin säästää sitte siinäki, että me hommataan vaan puut.



juu mä oon taas ollu ompelukoneen ääressä enemmän ku tietokoneen:) pitäs taas ommella 4 vaippaa valmiiksi ku ne on tuola jo valmiiks leikattuina.

ensviikolla olis tarkotus mennä sinne ähtäriin, luultavasti keskiviikkona, saa nähdä millanen ilma on, että jos oikee sataa ja ukkostaa niin sitte täytyy perua.

meilläki on käyny nyt vieraita 3 pv peräkkäin, pysyypähän kämppä siistinä vähä kauemmin:D

Eilen illalla mun vanha koulukaveri soitti ja pyysi muistelemaan menneitä. Nyt on tullu joka viikko joku tekstari/puhelu, nämä naimis uutiset ovat menneet meiltä espoosta jo tampereelle asti! Tuntuu että kaikki kalastelevat kutsua häihin siinä uskossa että luvassa on " vuosisadan kekkerit" :( Yksikin kaveri loukkaantu kun kerroin että luvassa on noin 4tunnin kahvittelut ja sitten me lähdemme häämatkalle. Se luuli että mä valehtelen 8O Höh, kaikennäköstä :/ Luulis että sukulaiset vois hoitaa ton " oon loukkis kun mua ei oo kutsuttu" -mantran mutta nyt sitten tulee kavereita joita viimeksi olen nähnyt 9luokalla naama nyrpeenä mököttämään siitä kun eivät saa kutsua!



Nää saa olla kyllä viimeset häät jotka järkkään ;) (Toivottavasti!:))

Näin ainakin arveli ultrasetä. Hassua.



Nyt alkaa hullu nimen valitseminen. Tytölle meillä olisi ollut koko kolmen nimen rimpsu valmiina, mutta pojan nimen kanssa ollaan ihan alkuvaiheessa. Mies ei tykkää nimistä joissa on R tai joka alkaa E:llä ja mä taas tykkään just sellaisista.

Vai on Dagnylle tulossa poika, onpa hienoa! :) Vaikka taatusti olisi yhtä hienoa, jos olisi tyttö tulossa.



Tänne päin ei mitään uutta. Minun vanhemmat lupasi kustantaa meille puolet mistä hyvänsä vaunuista, mitkä päätetään laittaa vauvalle. Oli kyllä ihan mukava juttu. Meillä onkin yhdet katsottuna valmiiksi, ainoa kysymys on, tilataanko netistä kaksikympiä halvemmalla kuin paikallisesta kaupasta. Netistä tilaamalla meille ei tule kuittia maksusta, mikä täytyisi olla takuuta vastaan. Siksi vähän huonompi homma, pitää varmaan käydä hakemassa täältä liikkeestä. Nooh, onneksi 20¿ ei ole niin iso raha, varsinkin kun puolet menee vanhempien pussista :DDD



Kävin lääkärineuvolassakin maanantaina. Kaikki kunnossa, pissa puhdas, kohdun koko vastasi viikkoja, sydänäänetkin päästiin jälleen kuulemaan [color=red][size=3]♥[/size][/color] Oli mukava käynti.



Nyt onkin sitten se 12. viikon raja ylitetty. Eli viikkoja nyt tasan 12+0. Tosin ei se vielä kerro mitään, oma äitini sai aikanaan keskenmenon viikolla 13. tai 14. (en muista kumpana viikkona), mutta on tuo riski huomattavsti jo pienentynyt näihin viikkoihin mennessä. Nyt vaan odotellaan, että koska syntyy :)



Tänään ajattelin kertoa serkulle tulevasta vauvasta. Hän on tivannut meidän häistä asti, että " joko oot raskaana?" ikäänkuin naimisiinmenon jälkeen vauvoja alkaisi vain tulla. Tai no hänen mielestään niin kuulemma onkin, mutta minusta se on vähän vanhanaikaista ajattelua. Nykyään kun kuitenkin voi vähän säännöstellä tuota syntyvyyttä, niin minusta merkittävempää, kuin olla naimisissa on, että pari haluaa lapsen. No enivei, aion nyt lopulta paljastaa hänelle, että olen raskaana. Viimeksi viime viikonloppuna kysyi asiasta, mutta en viitsinyt siinä tilanteessa kertoa hänelle (oli enoni viiskymppiset ja serkullakin oli hienoja uutisia, kun oli päässyt opiskelemaan, niin en viitsinyt alkaa " leuhottamaan" omilla uutisillani).



Sitten onkin enää kerrottava toiselle mummoistani että hänestä on tulossa isoisoäiti. Äidinäiti tietääkin, koska äiti niin kovasti halusi kertoa ja me annoimme sitten luvan kertoa. Miehen sukulaisista taitavat jo melkein kaikki tietääkin, ainakin eno ja tädit ja isovanhemmat, en tiedä tietävätkö miehen serkut, mutta hänellä on niitäkin varmaan miljoona, joten tuskin kaikki saavat tietääkään.



No nyt pitää mennä laittautumaan, kun lähden kaupunkiin shoppailemaan ja kahvittelemaan.



Kerrohan MSOL neuvolakuulumiset!! :)

Käytiin tänään kirkossa kuuntelemassa häämusiikkia:) Saisi aika kulua nopeasti, näin matkalla kirkkoon niin suloisia pikku nyyttejä, että alkaa tuo vauvakuume taas nousta...Miksi sitä ei saisi vain väännettyä off asentoon noin puoleksi vuodeksi..? =) Se olisi tosi kätevää!



Ollaan muuten tänään seurusteltu tasan 100 viikkoa:) Mies yllätti ja toi oikein kukkiakin;)

Tosi hienoa, että on poika tulossa Dagnylle! Nyt sitten saakin shoppailla kaikkea poikatavaraa :)



Neuvolakuulumisia.. Oli aika pikainen käynti, kun oli sijainen paikalla. Ensi viikon alussa taisi olla tiistaina, meen uudestaan mun neuvolatädin juttusille, kun pitää ottaa mm. verikokeet. Pissassa oli valkuaista jonkin verran, hemoglobiini oli 131. Mun viikot vaihtui 9+2 :) Ihanaa, että niin pitkällä olisin. Ihanaa, kun mun neuvolatätinäni on tuttu, joka on ollut jo äidin raskausajasta lähtien sen neuvolatätini. Joten sillä onkin musta tietoa ala-asteen loppuun asti.

Käytiin just kattomassa yhtä ihanaa ja halpaa asuntoa. Toivottavasti saatais se! :) Saadaan tietää ehkä sunnuntaina.

[color=lightblue]MSOL:[/color] Mistäpäin maailmaa ja minkälainen kämppä? :)



Nyt kp15 ja kai tuo ovis on jo ollut. Ollaan kyllä oltu melkolailla aktiivisia viime päivät että ois kyllä pitänyt tärpätä jos ois tärpätäkseen. Kattoo nyt, onko tullut tulosta.