Olenkohan pitänyt askari-ikäiseni ihan pumpulissa,

tai vaikka potkupukua halutessaan. Hassua sinänsä. Nuo haalaria käyttävät ovat yleensä niitä joilla koulutaidot ovat hukassa.

Olisiko kuitenkin niin, että lapsia pidetään nuorempina kuin ovatkaan?

etta suomalaislapset ovat kehityksessa 2-3 vuotta muiden maiden lapsista jaljessa?

etta suomalaislapset ovat kehityksessa 2-3 vuotta muiden maiden lapsista jaljessa?

ettei se ainakaan heitteillejättämisestä johdu, sillä monessa muussa maassa lapsia ei edes kouluiässä jätetä lainkaan yksin, selviämään ongelmatilanteista ilman aikuista...

tai vaikka potkupukua halutessaan. Hassua sinänsä. Nuo haalaria käyttävät ovat yleensä niitä joilla koulutaidot ovat hukassa. Olisiko kuitenkin niin, että lapsia pidetään nuorempina kuin ovatkaan?

etta suomalaislapset ovat kehityksessa 2-3 vuotta muiden maiden lapsista jaljessa?

ettei se ainakaan heitteillejättämisestä johdu, sillä monessa muussa maassa lapsia ei edes kouluiässä jätetä lainkaan yksin, selviämään ongelmatilanteista ilman aikuista...

ei uskottu kun kaveri oli satuttanut jalkansa ja tarvitsi hätänumerosta ambulanssin. Hänen piti hakea kaverille lämmintä peitettä että ei olisi paleletunut, kunnes saatiin paikalle aikuinen joka soitti hätänumeroon, sitten vasta uskoivat ja saatiin apua.



Eli ihan turhaan ne 5-vuotiaat sinne hätänumeroon soittelevat.

etta suomalaislapset ovat kehityksessa 2-3 vuotta muiden maiden lapsista jaljessa?

ettei se ainakaan heitteillejättämisestä johdu, sillä monessa muussa maassa lapsia ei edes kouluiässä jätetä lainkaan yksin, selviämään ongelmatilanteista ilman aikuista...

että miten se muiden maiden mahdollinen kehitystaso tähän liittyy ja millä tavalla? Enkä edes usko moiseen, mutta jos nyt oletetaan, että "muualla" (missä?) on lapset "kehityksessä" (missä tarkalleen ottaen) edellä, niin miten se tähän liittyy?

ei uskottu kun kaveri oli satuttanut jalkansa ja tarvitsi hätänumerosta ambulanssin. Hänen piti hakea kaverille lämmintä peitettä että ei olisi paleletunut, kunnes saatiin paikalle aikuinen joka soitti hätänumeroon, sitten vasta uskoivat ja saatiin apua. Eli ihan turhaan ne 5-vuotiaat sinne hätänumeroon soittelevat.

hiljattain oli lehdessä. Olikos se nyt Espoossa vai Helsingissä?

olen itse koululaisena joutunut soittamaan hätänumeroon, viemään pikkuveljen ja lemmikit turvaan kun meillä syttyi tulipalo (eli ei kaikki lapset ole sormi suussa jos jotain tapahtuu), äiti oli pyykkituvalla käymässä.

Ja todellakin meillä myös 5v osaa hätänumeron ja oman osoitteensa.

Kun lapseni taytti 3v ja siirtyi eskariin, tarhassa tutustuttiin poliiseihin, palomiehiin, laakareihin... Lapsi tuli kotiin paa neuvoja taynna tulipalojen ja onnettomuuksien varalta. Nyt kun lapsi on 4v, sama prosessi on kayty uudestaan lapi ja kotonakin on harjoiteltu kannykan ja lankapuhelimen kayttoa. Omat ja vanhempien nimet seka katuosoite ja kaupunki ovat tietenkin myos opeteltu, eipa siita hatapuhelusta muuten paljon iloa olisi!



Toisin kuin nakojaan Suomessa, UKssa hatapuhelun vastaanottaja uskoo lapsiakin ja muutaman kerran vuodessa voi lukea, kuinka "taapero" (naihin lasketaan lehdesta riippuen 2-5-vuotiaat!) pelasti vanhempansa kuolemalta, kun tama oli vajonnut diabeettiseen koomaan / karsi aivoverenvuodosta / kompastui ja loi paansa kaapin kulmaan...



Itse uskon, etta ilman naita oppejakin parjaa, mutta onhan se toisaalta mukava tietaa, etta pieni lapsi voi periaatteessa halyttaa apua. Miten hyvin se kaytannossa onnistuu, kun vanhempi makaa tajuttomana lattialla tai asunnossa on tulipalo onkin jo toinen juttu.

Ensisijaisesti kuitenkin sanottu että soittaa äidille tai isälle tai sisaruksille.

Opeteltiin myös kertomaan missä milloinkin on, eli onko kotona sisällä/ulkona, autossa/kävelemässä yms.

Syy meillä on naapurin ovikello kilometrin päässä, isällä vakava sairaus, naapurit kaikki työssä päivisin.

Oppi sitten herättyään soittamaan mulle, helpotti muuten arkea täällä maalla kun ei tarvii sisällä päivystää.

vai oletteko vai isä ja äiti??

osoitteita tai puhelinnumeroita, mutta lapsi on itse niitä kysynyt ja me olemme ne hänelle kertoneet. Sitä paitsi kyllähän hän osaa lukea jo ihan postilaatikostamme, mikä on kotiosoite. Ja pari kertaa äidin ja isän kännykkänumerot kuultuaan on pistänyt ne mieleen eli osaa nekin.

Lapsi on myös itse keksinyt, miten kännykällä soitellaan ja osaa soittaa itsekseen esim isovanhemmilleen.

Olen luullut, että on ihan normaalia opettaa ko. tiedot. Puhelimella ei osaa soittaa. Lapselle on opetettu, että poliisi, palokunta ja ambulanssi auttavat ihmisiä ja ovat kilttejä.

muun valvonnassa eikä joudu olemaan yksin.

Mä olen sanonut viisivuotiaalleni, että jos eksyy, pitää etsiä joku äiti jolla on lapsia mukana ja pyytää auttamaan tai sitten menee esim. kaupassa sanomaan myyjälle tms. Oman nimensä tietää ja vanhempiensa nimet. Ei ole vielä kännykkää eikä tiedä puhelinnumeroita. Hätänumeron taitaa osata muuten ja tietää että tulipalossa ei saa mennä piiloon vaan poistua äkkiä pois talosta.

Meillä on pärjätty ihan näin. Kouluikäinen on saanut kännykän ja hänelle on opetettu enemmän toimintaohjeita, mutta ekaluokalla on ollut vähän tarvetta kännykälle, koska käytännössä ei vielä juuri ole ollut yksin kotona vaan esim. iltapäiväkerhossa.

puhelimen käyttöä ja sitä, miten toimitaan vaikka tulipalon sattuessa yms.



Tietenkin hätätilanteessa toimiminen on aikuisen vastuulla, mutta tulipalotilanteessa voi käydä vaikka niin, että vanhempi on jo tuupertunut johonkin toimintakyvyttömäksi. Sairaskohtauksen saanut vanhempi - olkoot kuinka lottovoitto tahansa - on myöskin aika huono ottamaan ohjat käsiinsä. Näissä tilanteissa, olkootkin epätodennäköisissä, on hyvä, että lapsella on jotain harjoittelun kautta opittuja välineitä selvitä.



Meillä lapsi ei liiku missään ilman läsnäolevaa aikuista, eikä lapsi myöskään karkaile. Silti on mielestäni hyvä tietää, miten toimia hätätilanteessa.



Meillä oven lukko on niin jäykkä (yritettiin jo vaihtaa helpompaan, mutta silti se on vielä liian tiukka lapsen käsivoimille), ettei ovesta pääse ulos omin voimin. Siksi on hyvä osata soittaa jonnekin, jos vanhempi on toimintakyvytön.



Olen myös tehnyt lapselle selväksi, että jos joku tuntematon aikuinen yrittää houkutella mukaansa tai vaikka yrittää napata kiiinni, lapsi saa raapia ja purra ja satuuttaa aikuista. Eipä lapsi tuosta näytä huolestuneen tai pelästyneen, vaikka mietin, voiko tuollaista ottaa puheeksi.

4,5 v. osaaa nimensä, vanhempiensä nimet sekä kotikadun. Lisäksi pidän kotona ollessamme ulko-oven ilman lukkoa että hän osaa apua hakea naapurista jos minulle sattuisi päivällä kotona ollessamme jotakin. Asutaan rivarissa.



Lapsemme on yksin vain kotipihassa niin että näen hänet ikkunasta kun leikkii kaverinsa kanssa. Tätä tehdään vähän kerrassaan harjoituksen vuoksi. Tietyt rajat pihassa on minkä yli ei saa mennä, esim. parkkipaikalle. Jos lasta ei ikkunasta näy huhuilen ja menen tarkistamaan tilanteen.



Joskus olen päästänyt pensasaidan läpi kesällä polkua pitkin naapuritaloyhtiöön kaverinsa luokse etukäteen kun näen että perheen äiti on jo pihalla vastaanottamassa , itse menen pikkusisaruksen kanssa perässä. Tämä harjoitus kasvattaa luottamusta puolin ja toisin sekä vahvistaa lapsen itsetuntoa kun onnistuu ja noudattaa ohjeita.



Yleieiseti on puhuttu että jutellaan vain tuttujen kanssa, koirien lähelle ei saa mennä yms.

Meillä ei ole lankapuhelinta ja oma kännykkäni on yleensä nostettuna korkealle ettei pienin saa sitä käsiinsä ja uita vessanpöntässä, tai sitten olen unohtanut sen takintaskun tms.



Eli hätätilanteessa kuusivuotiaani olisi aika vaikea päästä soittamaan kun ei välttämättä löydä mistään puhelinta.

Voihan lapselle opettaa kotiosoitteen ja puhelinnumeron lasta pelottelemattakin.

sekä yleisen hätänumeron.

Mitään uhkakuvia en kuitenkaan ole maalaillut.