Lue keskustelun säännöt.
Mistähän johtuu, että joillain ihmisillä energiaa riittää?
07.02.2010 |
Onko kiinni asenteesta, siihen mihin on pienestä saakka oppinut, geeneistä?
Kun on näitä naisia joilla on 4 lasta ja kaikkien välissä ovat käyneet töissä, luoneet ura, koti on siisti ja energiaa riittää, käydän lasten kanssa luistelemassa, hiihtämässä, kyläillään, ollaan mukana taloyhtiön hallituksessa ja osallistutaan työpaikan illanviettoihin aivan innoissaan kaikkia.
Sitten on väsyneitä 1-2 lapsen kotiäitejä, joille kaikki on vaikeaa.
Jo lapsissa tämän huomaa. On niitä lapsia joilla on 10-vuotiaana laaja kaveripiiri johon pidetään tiiviisti yhtä, on useampi haastava harrastus ja koulussa menee loistavasti, kotonakin on hirveästi puuhattavaa jne.
Sitten on niitä 10-vuotiaita joita jo pelkkä koulunkäynti väsyttää.
Miten näin suuret erot on mahdollisia? Tyyliin toinen tekee 5 kertaa enemmän kuin toinen ja puhkuu silti energiaa ja iloa?
Kommentit (168)
Jaksan hyvin työni ja lasten harrastukset, koti on siisti, ja harrastetaan koko perhe yhdessä.
Mutta yleensä rauhoitan arki-illat kaikesta muusta paitsi pakollisista menoista. Kun kuopus on päivät tarhassa, haluan antaa hänelle aikaa rauhoittua iltaisin. Viikonloppuisin touhutaan koko perheen voimin.
Mulla on yksi ystävä, jonka koko elämä on suorittamista, häntä lähinnä säälin. Vaativan työn lisäksi opiskelee, leipoo koko kylälle kakut yms., kerää ja säilöö marjat ja sienet, remontoi taloa, harrastaa liikuntaa, kuskaa lapsia harrastuksiin. Ainoa mikä hänellä on rempallaan, on hermot. Muu perhe kärsii todella, kun äidillä on pinna jatkuvasti niin kireällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
salamyhkäinen superenergiseksi tekevä asenne sitten on?
Elämä on lyhyt, eli siitä kannattaa ottaa kaikki irti. Kannattaa miettiä, mitä todella haluaa elämältä, ja panostaa siihen.
Itse esimerkiksi haluan 1) olla läsnä lasteni arjessa ja kasvattaa heistä mahdollisimman terveitä, tasapainoisia ja onnellisia ihmisiä, 2) panostaa parisuhteeseeni, 3) tehdä työurani mahdollisimman hyvin ja hyödyttää yhteisöäni ja 4) ehtiä harrastaa liikuntaa ja matkustella.
Muulla ei sitten ole niin väliä.
Muulla ei ole niin väliä- kerrot, voisiko elämään enää mahtua sitä muuta.Mutta huh, minä jo hengästyn sinun energisyydestäsi ja aikaansaaavuudestasi. VAikutat todelliselta supernaiselta!
Neljä kohtaa,joista yhdessäkin on tehtävää aamusta iltaan.
Mulla taas on ongelmana, et mä en viitsi motivoitua moneenkaan asiaan. Jos asiasta on hyötyä, niin asia on ihan eri ja jaksan vaikka mitä. Mut mun mielestä nykyihmisen pitäis innostua vaikka mistä hötöstä, joka ei vie minnekään. Mainittakoon tässä nyt vaikka elinikäinen opiskelu ja kansalaisopiston kursseilla luuhaaminen (on siis tietenkin tosi hienoa että puolet kansasta osaa periaatteessa punoa pajukorin ja ymmärtää espanjan alkeet, mut mä en vaan viitsi vaivautua) kaikenlainen ruuasta, viinistä ja taide-elämyksistä haltoituminen, itsensä raahaaminen mökille tekemään jotain ihan merkityksetöntä puuhastelua jne. Mä usein toivon, et oisin syntynyt mieheksi, jolle riittää kun käy töissä ja sit saakin tehdä ihan mitä haluaa eikä muut miehet ole kyttäämässä, että eihän toi nyt ole reipas ollenkaan...
Mä jaksan motivoitua ennen kaikkea joko suorasta rahallisesta hyödystä tai sosiaalisesta, onnistuneesta kanssakäymisestä. Ei mun mielestä ole vaiva eikä mikään vetää kerhoja ja kekkereitä vaikka koko kaupunginosalle, koska niistä saa heti sen palkinnon. Tällaista mä jaksan. Mut esimerkiksi opiskelu, joka ei johda tutkintoon, on mulle ihan tappohommaa (yritetty on kahden appron verran oman tutkinnon ohella). Mä en vaan pysty siihen.
Lukekaa vaikka Liisa Keltikangas-Järvisen kirjat temperamentista niin siellä mainitaan yksi luonteenpiirre sinnikkyys geneettisenä. Toki esim add aiheuttaa flegmaattisuutta ja adhd maniaa muistuttavaa käytöstä eli ylienergisyyttä. Mutta noin yleisesti.
esimerkin jos jaksaa kulkea töissä ja touhuta lasten kanssa ja siivoilla ja pestä pyykkiä ja jopa pitää itsestään huolta liikunnalla.
Minkä kuvan antaa äiti, joka vie esikoisen vuoden ikäisenä hoitoon kun ei jaksa kahta.
Lojuu vain sohvalla katsoen salkkareita.
Kotona on paskaista ja lasten vaatteet likaisia.
Ei jaksa koskaan olla lasten kanssa ulkona, eikä luistelemassa yms.
Ei viitsi mennä töihin kun tukiaisilla elää paremmin ja se on niin raskasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa mielenterveyden ongelmien hoito on ala-arvoista - vain pieni osa terapiaa tarvitsevista tulee tunnistetuksi, saati että saisi hoitoa. Tämä koskee ihan jo pieniä lapsiakin - ihmisiä ei hoideta silloin, kun mielenterveyteen olisi vielä helpoin puuttua ja kuntoutus olisi tehokkainta.
Ongelmaa voisi lähteä purkamaan vaikka pienentämällä päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja ja turvaamalla lapsille jatkuvuuteen perustuvat hoito- ja kouluolosuhteet. Samalla alkoholiveroa voisi nostaa reippaasti, ja alkoholin saatavutta heikentää. Eiköhän seuraava sukupolvi olisi jo jaksavampaa väkeä...
tuottaa elinvoimaa, toisilla ei. Kilpirauhasen tuottaman T4V:n eli tyroksiinin mediaanipitoisuus väestöllä on 15.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että vähemmän energiset ovat vähäenergisiä omasta valinnastaan! Kun sen nyt luulisi olevan tyhmemmällekin ihan itsestäänselvää, että ihmisten fysiikassa on eroja yksilöiden välillä.
ainakin se, miten törkeitä nämä "aktiiviset" täällä puhuu "laiskoista lehmistä". Olisitte onnellisia siitä, että teillä riittää virtaa!
Ja sitä paitsi eivät kaikki arvosta jatkuvaa hösöilyä. Antakaa kaikkien kukkien kukkia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ainakin luonteeltani/aivoiltani sellainen, että tarvitsen todella paljon aikaa. En kuuntele juuri koskaan musiikkia, koska taustahäly häiritsee, en voi pitää villavaatteita ja tarvitsen keskimääräistä enemmän lepoa ja unta. Rakastan erilaisia sosiaalisia tilanteita, mutta ne vievät minulta valtavasti voimia. En siis ole kovin energinen ihminen.
Mutta toisaalta olen hyvin määrätietoinen. Ja siksi olen tietoisesti opetellut tekemään asioita niin, että näillä omilla resursseillani saisin tehtyä asioita elämässäni. Niinpä loppupeleissä olen melkoisen aikaansaava, mutta oma tapani tehdä tämä on junnaava, hidas ja vaatii myös tuntien ja tuntien turhaa surffailua av:lla ;)
Avainsana monissa asioissa on eri vaihiden pilkkominen mielessä niin pieniksi osiksi, että se ei tunnu työläälle. Samalla mielessä pitäisi pitää se iso tavoite, jota tavoittelee. Uskon, että superenergiset ihmiset ovat usein luonnostaan lahjakkaita tässä.
Lisäksi taidan olla aika introvertti, vaikka nautinkin hyvästä seurasta. En kuitenkaan jaksa olla kovin sosiaalinen, jos seura on tylsää tms. Kuitenkin, esim. töissä minulle on kerrottu että olen aikaansaava, se vaan vaatii aika paljon sellaista tyhjää tilaa, juuri surffailua av:llä töitten lomassa :) Tuo asioiden pikkominen pienemmiksi osiksi kuulostaa myös tutulta.
kun itselle on sattunut tulemaan hyvät geenit, asiat järjestyvät aivoissa helposti ja lihaksisto pystyy toteuttamaan aivojen käskyt tehokkaasti. Jotain kuitenkin puuttuu tällaiselta ihmiseltä, jos hän kuvittelee, että kaikilla muillakin aivo-lihas-yhteistyö sujuu yhtä saumattomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimenomaan valintoja se aktiivinen elämä vaatii. Jos istuu tumput suorina ja voivottelee, kun omat aivot eivät ole yhtä energiset kuin naapurin mammalla, niin kyllä menee el
ämä hukkaan.
Minulla on krooninen sairaus, joka vie voimia. Väsymyksen ollessa pahimmillaan saan piristäviä lääkkeitä. Niitä ei kuitenkaan voi käyttää määrättömästi, sillä aiheuttavat riippuvuutta. Olen siis suurimman osan ajasta väsynyt (=laiska).
On se vaan kumma miten piristävän lääkityksen aikana saan aikaan ihan hirveästi ja elämä tuntuu tylsältä jos ei ole tekemistä. Ei siinä laiskana edes pysty olemaan =o
Tuollaista asiaa on ehkä vaikea ymmärtää jos on pirteä normaalistkin, ilman mitään pillereitä :/
olla myös luovuuden ehto. Yleensä kaikki uusi ja innovatiivinen vaatii paitsi kovaa työtä, myös niitä vapaita tekemättömyyden hetkiä - ehkä pitkiäkin sellaisia - jolloin voi mietiskellä asioita.
Ehkei kaikki sohvalla makailu nyt ole sentään innovoimista, mutta kyllä sitäkin ihan jokainen tarvitsee, tai jotain muuta tekemättömyyttä, missä mieli voi askarrella arjen rutiiniratkaisut ylittäen.
Huolestuttavaa tuo makailu on siinä vaiheessa, jos se on pois riittävän terveellisiltä elintavoilta - henkisiltä tai fyysisiltä, eikä arki luista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vievät mehut, eikä tosiaan ole aina intoa lähteä ulos tai tehdä jotain järkevää. Kun on nukkunut kivun vuoksi viikonkin huonosti, sitä jaksaa tehdä vain välttämättömimmän, olla fyysisesti aika hiljaiselossa, mutta yrittää tsempata että olisi lapselle läsnä riittävästi henkisellä tasolla, jos nyt ei ihan luistelukentälle jaksa raahautua.
En olisi halunnut tätä kipua enkä sairautta, sillä minusta olisi mukava toimia energisemmin joka päivä. Onneksi suurimman osan ajasta yleensä olenkin jaksava ja aikaansaava. Voin vain kuvitella miten rankkaa on niillä, joilla jokin elimellinen tai henkinen syy vie voimia suuremman osan elämästä ja elinvoimasta.
Voimia siis niille, jotka sitä eniten tarvitsevat!
Minä olen ainakin luonteeltani/aivoiltani sellainen, että tarvitsen todella paljon aikaa. En kuuntele juuri koskaan musiikkia, koska taustahäly häiritsee, en voi pitää villavaatteita ja tarvitsen keskimääräistä enemmän lepoa ja unta. Rakastan erilaisia sosiaalisia tilanteita, mutta ne vievät minulta valtavasti voimia. En siis ole kovin energinen ihminen.
Mutta toisaalta olen hyvin määrätietoinen. Ja siksi olen tietoisesti opetellut tekemään asioita niin, että näillä omilla resursseillani saisin tehtyä asioita elämässäni. Niinpä loppupeleissä olen melkoisen aikaansaava, mutta oma tapani tehdä tämä on junnaava, hidas ja vaatii myös tuntien ja tuntien turhaa surffailua av:lla ;)
Avainsana monissa asioissa on eri vaihiden pilkkominen mielessä niin pieniksi osiksi, että se ei tunnu työläälle. Samalla mielessä pitäisi pitää se iso tavoite, jota tavoittelee. Uskon, että superenergiset ihmiset ovat usein luonnostaan lahjakkaita tässä.
aikaansaava, eli loppukevät ja kesä on tällaista aikaa. Talvella haluaisin vain nukkua ja nukkua, mikään unimäärä ei riitä ja mitään en jaksaisi tehdä.
parhaiten.
he haluaisivat vetää kaikki muut samaan paskaan itsensä kanssa. Makaamaan sohvalla illat, hoidattamaan lapsensa yhteiskunnalle, liikuntaa ei harrasteta, läski lisääntyy, telkkari vain kiinnostaa ja mitään ei jaksa.
Tavallinen jaksavai ihminen on muka supermamma tms. Muahhaaaaaaa....kyllä se niin vain on, että se on ihan normaalia, että ihminen jaksaa tehdä ruokaa ja hoitaa lapsensa ja tehdä työpäivänsä ja joskus siivota ja vähän liikkuakin. Turha yrittää sieltä sohvanpohjalta ivailla jostain superäidistä.
Ei kaikki halua olla samanlaisia vetelyksiä kuin nämä superäitiydellä mollaajat.
Mutta ensimmäisenä näistä superäideistä tuli mieleen ystäväni joka pystyi kaikkeen, teki ruuat itse, hoiti lapset kotona, opiskeli siinä sivussa, harrasti jne... Ja oli koko tuon ajan masennuslääkityksellä ja valvoi yökaudet. En usko enää kenenkään kaikkivoipaisuuteen, jokaisella on rajansa.
Aivan älytöntä nimetä superäideiksi (tai superenergisiksi) ihmisiksi niitä, jotka elämän realiteettien mukaisesti pyörittävät niitä tehtäviä, jotka elämään ja realiteetteihin kuuluvat.
Nykyaika mahdollistaa oudon slarvailun. Menneinä aikoina ihmiset tekivät työnsä, ja tekivät PALJON työtä.
kyllä se niin vain on, että se on ihan normaalia, että ihminen jaksaa tehdä ruokaa ja hoitaa lapsensa ja tehdä työpäivänsä ja joskus siivota ja vähän liikkuakin. Turha yrittää sieltä sohvanpohjalta ivailla jostain superäidistä
että jaksaa esimerkiksi yhdistää työn ja perheen, tehdä asioita perheensä kanssa, valmistaa aterioita, viedä lapsia harrastuksiin ja harrastaa itse? Näin ainakin minusta. Lisäksi moni tekee siinä sivussa esim. seuratyötä, toimii yhdistyksissä tai luottamustoimissa tai opiskelee.
Joillakin ihmisillä on sitten erityistä lahjakkuutta tai kapasiteettia, tarkoitan niitä, jotka esim. äitiyslomillaan tekevät väitöskirjaa, juoksevat maratoneja, opettavat iltatöikseen ja niin edelleen. Siihen minusta ei ole, mutta tavallisen energiseen elämään kuitenkin.
Aivan älytöntä nimetä superäideiksi (tai superenergisiksi) ihmisiksi niitä, jotka elämän realiteettien mukaisesti pyörittävät niitä tehtäviä, jotka elämään ja realiteetteihin kuuluvat.
Nykyaika mahdollistaa oudon slarvailun. Menneinä aikoina ihmiset tekivät työnsä, ja tekivät PALJON työtä.
kyllä se niin vain on, että se on ihan normaalia, että ihminen jaksaa tehdä ruokaa ja hoitaa lapsensa ja tehdä työpäivänsä ja joskus siivota ja vähän liikkuakin. Turha yrittää sieltä sohvanpohjalta ivailla jostain superäidistä
Flegmaattinen olo saattaa johtua huonoista elintavoista, mutta myös esim. kilpirauhasongelmista tai masennuksesta. Tietysti kannattaa pitää huolta siitä, ettei ole mitään elimellistä syytä olla jaksamatta mitään.