Mistähän johtuu, että joillain ihmisillä energiaa riittää?
Onko kiinni asenteesta, siihen mihin on pienestä saakka oppinut, geeneistä?
Kun on näitä naisia joilla on 4 lasta ja kaikkien välissä ovat käyneet töissä, luoneet ura, koti on siisti ja energiaa riittää, käydän lasten kanssa luistelemassa, hiihtämässä, kyläillään, ollaan mukana taloyhtiön hallituksessa ja osallistutaan työpaikan illanviettoihin aivan innoissaan kaikkia.
Sitten on väsyneitä 1-2 lapsen kotiäitejä, joille kaikki on vaikeaa.
Jo lapsissa tämän huomaa. On niitä lapsia joilla on 10-vuotiaana laaja kaveripiiri johon pidetään tiiviisti yhtä, on useampi haastava harrastus ja koulussa menee loistavasti, kotonakin on hirveästi puuhattavaa jne.
Sitten on niitä 10-vuotiaita joita jo pelkkä koulunkäynti väsyttää.
Miten näin suuret erot on mahdollisia? Tyyliin toinen tekee 5 kertaa enemmän kuin toinen ja puhkuu silti energiaa ja iloa?
Kommentit (168)
diagnosoitu tai diagnosoimaton. Energiaa ei ole, mutta masennusta ei tunnista ennen kuin ehkä vuosien päästä.
Joillakin on valtava tahdonvoima, mikä näkyy suurena energiana, hyvänä ajanhallintana ym ominaisuuksina.
aistitiedon säätelyn ongelmiin. Ihmisillä on erilainen kyky yhdistää eri aisteista tuleva tieto ja säädellä toiminta sen mukaan tehokkaaksi. Joillain tämä säätely käy helposti ja jollain toisella tuohon kuluu paljon energiaa.
Tuo on niin mystinen juttu, että en ole sitä itsekään ihan vielä sisäistänyt. Mutta se varmasti tarkoittaa tätä energiajuttuakin, että kun toinen joutuu tekemään kovasti työtä saadakseen liike- ja tasapainoaistinsa vastaanottamat tiedot yhdistettyä niin, että pystyy kävelemään tehokkaasti tai istumaan niin, ettei energiaa tuhlaannu, niin toisella se yhdistely käy helposti, toiminta on tehokasta ja energiaa ei huku perussuorituksiin. Luonnollisesti sitä riittää silloin pidemmälle ja erikoisiinkin juttuihin.
Lisää esimerkkejä löytyy: jos kuuloaistin säätely on liian herkkä, niin sellaisella ihmisellä kuluu tavattomasti energiaa, kun hän rekisteröi kaikkia ympärillä kuuluvia ääniä. Sopivan kuulon säätelyn omaava pystyy automaattisesti poimimaan äänimaailmasta vain ne merkitykselliset äänet, ja lopun energian hän voi käyttää muuhun.
Ja normaalisti näköaistia säätelevä pystyy kävelemään kadun vartta kohdistane katseensa vain tarpeelliseen. Puutteellisen säätelyn omaava laskee alitajunnassaan myös ohiajavia autoja, rekisteröi vastaantulevien vaatetuksen ym. epäolennaista (vaikka ei siis tahtoisi tietoisesti tehdä sitä). Tuohon toimintaan hukkuu turhaan energiaa.
Ja nämä eivät ole tahdonalaisia toimintoja, vaan ominaisuus ihmisissä. Eikä tuosta huonon säätelyjärjestelmän syistä tiedetä, mutta esim. perinnöllisyys on yksi vaihtoehto. Meidän lapsella näyttäisi olevan tuollainen ongelma, ja nyt kun olen siitä lukenut, niin näyttäisi perineen sen minulta. Näin aikuisena sille ei voi enää mitään tehdä, mutta lapselle voi olla apua toimintaterapiasta.
Tuli mieleeni tuo kysymys tuosta, ettei joku halua tuhlata elämäänsä salkkareita katsomalla. Kun minä taas tarvin päivään hetken, jolloin voin rentoutua ja tyhjätä päätä ja antaa korvien levätä. Salkkarit toimii tuohon tarkoitukseen oikein hyvin.
Lapsuudenkodin mallit dominoivat aikuiselämää todella paljon. Jos vanhemmat esimerkiksi eivät ole löytäneet ihan oikeaa paikkaansa elämässä, lapsetkin saavat sen suoraan tai välillisesti varmasti kokea nahoissaan.
Jos vanhemmat väsyvät töistä helposti, tämä näkyy lapsissa masennuksena ja voimattomuutena. Omat vanhempani olivat aina illat väsyneitä eivätkä jaksaneet puuttua lasten tekemisiin.
....kaikille samaa kuin löhöily sohvalla telkkarin ja sipsikulhon kaverina.
Esimerkiksi liikunta on todella rentouttavaa. Ja lukeminen.
Tuli mieleeni tuo kysymys tuosta, ettei joku halua tuhlata elämäänsä salkkareita katsomalla. Kun minä taas tarvin päivään hetken, jolloin voin rentoutua ja tyhjätä päätä ja antaa korvien levätä. Salkkarit toimii tuohon tarkoitukseen oikein hyvin.
heittämällä aivot narikkaan lenkillä ja joissain harrastuksissa, sekä tekemällä niitä asioita jotka mulle on tärkeitä ja mieluisia. Toisaalta hyvä leffa, konsertti, musiikki jne. tuo myös elämyksiä ja rentouttaa. Vaikka on energinen, se ei tarkoita sitä että pomppisi 24/7 kuin duracell-pupu, muutenkin voi saada paljon aikaan.
Tuli mieleeni tuo kysymys tuosta, ettei joku halua tuhlata elämäänsä salkkareita katsomalla. Kun minä taas tarvin päivään hetken, jolloin voin rentoutua ja tyhjätä päätä ja antaa korvien levätä. Salkkarit toimii tuohon tarkoitukseen oikein hyvin.
mutta en myöskään rentoudu liikkumalla. Liikunta on ihan kamalaa, aina on ikävä ja huono olo sen jälkeen.
Tuli mieleeni tuo kysymys tuosta, ettei joku halua tuhlata elämäänsä salkkareita katsomalla. Kun minä taas tarvin päivään hetken, jolloin voin rentoutua ja tyhjätä päätä ja antaa korvien levätä. Salkkarit toimii tuohon tarkoitukseen oikein hyvin.
Katson salkkareita! Roikun AV:llä! Luen naistenlehtiä! Terveisin se neljän kohdan äippä
ja siihen kun lisää vielä saunan :).
....kaikille samaa kuin löhöily sohvalla telkkarin ja sipsikulhon kaverina.
Esimerkiksi liikunta on todella rentouttavaa. Ja lukeminen.Tuli mieleeni tuo kysymys tuosta, ettei joku halua tuhlata elämäänsä salkkareita katsomalla. Kun minä taas tarvin päivään hetken, jolloin voin rentoutua ja tyhjätä päätä ja antaa korvien levätä. Salkkarit toimii tuohon tarkoitukseen oikein hyvin.
Ennemmin sanoisin että jotkut eivät ylipäätään pysty keskittymään oleelliseen. Aistiasia on tässä aivan sivuseikka.
aistitiedon säätelyn ongelmiin. Ihmisillä on erilainen kyky yhdistää eri aisteista tuleva tieto ja säädellä toiminta sen mukaan tehokkaaksi.
mikään muu kuin nukkuminen.. Sitä en asenteella voi korjata, kun silmät tuntuvat painuvan väkisin kiinni vaikka töistä kotiin ajaessa.
Itselläni eniten saamattomuutta aiheuttaa unenpuute.
Ilman liikuntaa tulisin hulluksi. Lisäksi päänsäryt, niskavaivat sun muut ovat olleet historiaa jo monta vuotta - siitä saakka kun aloitin monipuolisen liikunnan.
Ja seksuaalisestikin olen nykyään paljon itsevarmempi, kun on enemmän energiaa liikunnan ansiosta, hyvä lihaskunto ja nätit muodot treenatussa vartalossa.
Totta, liikunnan jälkeen olo on suorastaan euforinen, ja siihen kun lisää vielä saunan
Mistä sitten johtuu se, ettei joku pysty keskittymään oleelliseen? Eikö sekin hyvin todennäköisesti johdu juuri tuosta aistiasiasta?
Ennemmin sanoisin että jotkut eivät ylipäätään pysty keskittymään oleelliseen. Aistiasia on tässä aivan sivuseikka.
aistitiedon säätelyn ongelmiin. Ihmisillä on erilainen kyky yhdistää eri aisteista tuleva tieto ja säädellä toiminta sen mukaan tehokkaaksi.
Mistä sitten johtuu se, ettei joku pysty keskittymään oleelliseen? Eikö sekin hyvin todennäköisesti johdu juuri tuosta aistiasiasta?
Ennemmin sanoisin että jotkut eivät ylipäätään pysty keskittymään oleelliseen. Aistiasia on tässä aivan sivuseikka.
aistitiedon säätelyn ongelmiin. Ihmisillä on erilainen kyky yhdistää eri aisteista tuleva tieto ja säädellä toiminta sen mukaan tehokkaaksi.
Mistä sitten johtuu se, ettei joku pysty keskittymään oleelliseen? Eikö sekin hyvin todennäköisesti johdu juuri tuosta aistiasiasta?
Ennemmin sanoisin että jotkut eivät ylipäätään pysty keskittymään oleelliseen. Aistiasia on tässä aivan sivuseikka.
aistitiedon säätelyn ongelmiin. Ihmisillä on erilainen kyky yhdistää eri aisteista tuleva tieto ja säädellä toiminta sen mukaan tehokkaaksi.
No ei johdu. Ihan eri asioita aistitiedon säätely ja keskittymiskyky tavallisilla, ei neurologisista häiriöistä kärsivillä ihmisillä. Joillain tietysti keskittymiskykyä ja energiaa syö esim. diagnosoimaton masennus tai vaikka vauvan aiheuttama univaje. Mutta monella kysymys on vain siitä, ettei koskaan ole opetellut keskittymään, priorisoimaan, miettimään mitä haluaa ja panostamaan siihen.
Itselläni yliopisto-opinnot oli tärkein elämänkoulu tavoitteiden saavuttamisessa ja asioiden laittamisessa tärkeysjärjestykseen. Kun oli perheellinen ja koko ajan opintojen ohessa töissä, oli pakko miettiä tarkkaan, mitä oikeasti haluaa ja miten sen voi saavuttaa.
Kaikilla on vuorokaudessa 24 tuntia, mutta ihmiset käyttävät sen hyvin eri tavoin. Itse olen sitä mieltä, että pitää olla myös luppoaikaa katsoa salkkareita tai roikkua AV:lla. Ei koko elämä voi olla pelkkää suorittamista. Mutta kannattaa silti olla oman elämän prioriteetit kirkkaina mielessä ja kuluttaa kohtalainen osa hereilläoloaikansa niiden eteen työskentelemiseen.
että nämä superenergiset, joiden mielestä energisyys on asenne-asia tuntuvat ajattelevan ettei vähempi energinen ihminen olisi positiivinen luonteenlaadultaan, vaan helposti murehtiva ja vastoinkäymisistä lannistuva.
itse en ole kovinkaan aikaansaapa, mutta löydän kyllä helposti positiivisia puolia asioista enkä ole vastoinkäymisteni anatanut minua lannistaa!
Mites sitten vaikkapa joku Tolstoi? Oliko hänkin tavattoman pinnallinen..?
Tuskinpa sohvalla makoilu tekee kenestäkään vielä suurta, syvällistä filosofia?
Ihania nämä keittiöpsykologien yleistykset ja linjaukset täällä av:lla!
Lisäksi tuntuu, että mitä pinnallisempi ihminen on kyseessä, sitä enemmän energiaa riittää. Syvällisten pitää välillä vetäytyä mietiskelemään ;)
että nämä superenergiset, joiden mielestä energisyys on asenne-asia tuntuvat ajattelevan ettei vähempi energinen ihminen olisi positiivinen luonteenlaadultaan, vaan helposti murehtiva ja vastoinkäymisistä lannistuva.
itse en ole kovinkaan aikaansaapa, mutta löydän kyllä helposti positiivisia puolia asioista enkä ole vastoinkäymisteni anatanut minua lannistaa!
Itse olen kyllä mieluummin aikaansaapa ja energinen kuin passiivinen löllykkä.
aistitiedon säätelyn ongelmiin. Ihmisillä on erilainen kyky yhdistää eri aisteista tuleva tieto ja säädellä toiminta sen mukaan tehokkaaksi. Joillain tämä säätely käy helposti ja jollain toisella tuohon kuluu paljon energiaa.
Tuo on niin mystinen juttu, että en ole sitä itsekään ihan vielä sisäistänyt. Mutta se varmasti tarkoittaa tätä energiajuttuakin, että kun toinen joutuu tekemään kovasti työtä saadakseen liike- ja tasapainoaistinsa vastaanottamat tiedot yhdistettyä niin, että pystyy kävelemään tehokkaasti tai istumaan niin, ettei energiaa tuhlaannu, niin toisella se yhdistely käy helposti, toiminta on tehokasta ja energiaa ei huku perussuorituksiin. Luonnollisesti sitä riittää silloin pidemmälle ja erikoisiinkin juttuihin.
Lisää esimerkkejä löytyy: jos kuuloaistin säätely on liian herkkä, niin sellaisella ihmisellä kuluu tavattomasti energiaa, kun hän rekisteröi kaikkia ympärillä kuuluvia ääniä. Sopivan kuulon säätelyn omaava pystyy automaattisesti poimimaan äänimaailmasta vain ne merkitykselliset äänet, ja lopun energian hän voi käyttää muuhun.
Ja normaalisti näköaistia säätelevä pystyy kävelemään kadun vartta kohdistane katseensa vain tarpeelliseen. Puutteellisen säätelyn omaava laskee alitajunnassaan myös ohiajavia autoja, rekisteröi vastaantulevien vaatetuksen ym. epäolennaista (vaikka ei siis tahtoisi tietoisesti tehdä sitä). Tuohon toimintaan hukkuu turhaan energiaa.
Ja nämä eivät ole tahdonalaisia toimintoja, vaan ominaisuus ihmisissä. Eikä tuosta huonon säätelyjärjestelmän syistä tiedetä, mutta esim. perinnöllisyys on yksi vaihtoehto. Meidän lapsella näyttäisi olevan tuollainen ongelma, ja nyt kun olen siitä lukenut, niin näyttäisi perineen sen minulta. Näin aikuisena sille ei voi enää mitään tehdä, mutta lapselle voi olla apua toimintaterapiasta.