Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Keskenmenon/keskenmenojen jälkeen uuteen yritykseen

Kommentit (792)

Vierailija
601/792 |
24.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aurinkoista lauantai-iltaa! Täällä Länsirannikolla paistaa ainakin tosi mukavasti aurinko, sitä on ihan mukava kattella täältä sängynkin pohjalta ;) Joo, täällä sitä tosiaan jo mietitään et koskahan sitä kehtais mennä nukkumaan... Miehen kaveri on kylässä ja tossa just selittelin hänellekin että tuli eilen vähän valvottua niin tänään näin ajoissa alkaa hyytymään. Tää on kyl järkkyä tää väsymys. Tuntuu etten mä piristy kunnolla koko päivänä... olo on tosiaan kuin krapulassa konsanaan ja kiva kuulla siitä myös kommenttia, milloin näytän väsyneeltä, itkeneeltä yms. Kyllä siskokin oli vähän pettynyt kun eilen kaaduin sängyn pohjalle yhdentoista jälkeen, mut olinpa siinä jo sinnitellyt kymmenestä asti... vajaa 11 tuntia unta palloon ja iltapäivällä taas päikkärit päälle. Nyt vois mennä taas unille. Aika mielenkiintoista tää mun elämä ;) Ihan turha mun on iltaisin ketään edes nähdä kun alkaa pilkkimään jo kasin kieppeillä.

Käytiin miehen kanssa ulkona syömässä mut sekin hoidettiin jo ennen seiskaa varman päälle ;)



Mä niin ymmärrän sua Inna mitä tarkoitat tuolla ettei liikkuakaan jaksa. Mulla on usein kipeänäkin sellainen fiilis että pakko päästä vähän edes ulos haistelemaan ilmaa vaikkei kunnon hikilenkille pystyisikään, mut tällä hetkellä tuntuu tosi raskaalle jo ajatus siitä että täytyisi lähteä ulos. Makuuasento on parasta mitä tiedän. Mulle tää väsymys on nyt kyllä iskenyt ihan nyt tän kuluvan viikon aikana...

Tsemppiä myös sinulle! Sullakin on viikkoja jo ihanasti!!



Katjalah, loppuiko ne tuhruttelut? Toivottavasti... Eikös Innallakin ollut samaa näillä varhaisilla viikoilla? Toivotaan että se nyt kuuluu vaan asiaan eikä mitään huolta ole. Uskoisin niin. Mitä noita odotuspalstoja olen lukenut, aika monella sitä tuhrua tuntuu jossain vaiheessa tulevan ja ultrassa kuitenkin kaikki hyvin. Mut ymmärrän kyllä enemmän kuin hyvin huolesi, näin km:ja kokeineina meillä on menetyksen pelko varmasti päällimmäisenä... Iso halaus sinne!



Thelmalle kiitos tsempityksistä. Tosi ihanaa kun sinäkin voit nyt keskittyä jo tulevaan! Mukavaa kun olette päässeet nauttimaan myös toistenne läheisyydestä ;)



Vauvafania jännäillään sitten seuraavaksi!

Lakka, toivotaan että siellä on sitkeitä sissejä liikenteessä!



Mulla oli eilen taas aikalailla menkkajuilintaa. Olin taas vessareissuilla ihan "paniikissa" et jos tuleekin jotain vuotoa. Ei tullut ja juilinnat menivät yön aikanan ohitse. Valkkarin lorahtaminenkin pistää välillä kuumottamaan kun pelottaa tuliko sieltä jotain muuta.



Mä en vaan voi lakata ihmettelemästä sitä etteivät rinnat ole edelleenkään kipeytyneet ja mun mielestä juuri kasvaneetkaan (eikä oo kyllä mieskään kommentoinut). Oon vaan toisaalta edelleenkin tosi vahvasti sen tuulimunan kannalla ja just noiden tissejen takia. Olis tehnyt mieli vaihtaa varhaisultra jo tälle tulevalle viikolle mut tutkailin just nettiajanvarausta eikä tuolla perhana ole enää vapaita aikoja. Siispä reilu viikko tässä vielä piinailtava. Mua jännittää kyllä se ihan kamalasti!



Kivaa viikonloppua kaikille!

Terkuin Emmy - etana (joka on tällä hetkellä kateellinen toimeliaille ihmisille. Kyllä kiukutti katella päivällä ikkunasta kun jotkut "hullut" jaksoivat pestä ikkunoita! ;) )

Vierailija
602/792 |
25.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Emmy: Mä en olisi huolissaan siitä että rinnat ei oo kipeytynyt tai turvonnu. Mulla ei ole myöskään kumpaakaan näistä ja kyllä siellä ultrassa vaan elämää oli :) Ja nyt viimeistään uskon, että raskaudet todellakin voi olla aivan erilaisia joka kerta. Mä olin oikeesti myös NIIN varma että olis tuulimuna, kun ei ole tissit arat niin kuin edellisessä onnistuneessa raskaudessa en pystyny nukkumaan mahallani muutamaan viikkoon heti alussa kipuilun takia ja oli siinä muitakin mukamas tuulimunan oireita, mut kai se täytyy pikku hiljaa uskoa että raskaana ollaan. Ja uskon että sullakkkin on kaikki just niin kuin pitääkin masussa :)

Onko sulla Emmy muita "oireita" kuin väsymys?



Toivottavasti Katjalah sinun pienehkö vuoto ois jo loppunut ja olisi Innan tapaan täysin harmitonta.



Vitsi kun en nyt muista mitä Thelma oli tuossa kirjotellut. Taisi olla niin että olitte hyödyntäny vähän mahdollista ovista.. Toivotaan tärppiä :)



Mun pitäis lähtee viemään tyttöä vesileikkiin. Olo on aika karmee. En oo pystyny mitään syömään, kun ajatuskin ruoasta ällöttää mua. Eilenkin pääsin sängystä ylös vasta päivällä kun heti aamulla oli karmea päänsärky mihin ei auttanut mikään ja siihen lisäks pahoinvointi ni oli kyllä aika surkee olo.



Palaillaan.. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
603/792 |
25.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä tulin tätä omaa oloani ny kommentoimaan ja tuskin on tärppi käyny :( olen ku perseeseen ammuttu karhu! eli se menkkoja povaa ja sit kauhee honttaaminen ja lämmötkin on alle 37 et ei mitään merkkejä raskaudesta.mun laskujen mukaan ens su tai ma alkaa....



Halit kaikille ja kaikille raskaustuulia ja tarrasukkia :)

604/792 |
25.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvää su-iltaa arvon kanssasisaret,



kiitos lämpimästä vastaanotosta! Jotenkin tuntuu, että tämä palsta on niin minua varten. Kukapa näitä kaikkia outoja mielialanvaihteluita ja kummallisia pohdintoja ymmärtäis muut, kun ne joilla on jonkinlainen, samankaltainen kokemus?



Katjalah, onko tuhruilu helpottanut? Niin toivon, että se on vaan ihan normaalia, raskauteen kuuluvaa tuhrua eikä mitään sen kummallisempaa. Ymmärrän kuitenkin, jos paniikki meinaa iskeä. Itse panikoisin ihan varmasti vastaavassa tilanteessa. Voimia.



Vauvafani, älä nyt vielä heitä kirvestä kaivoon. Jospa se ärtymys oliskin raskauden oire...? Toivottavasti se plussa napsahtaa pian.



Mea, täällä mennään vähän samoilla fiiliksillä. Pelottaa ihan kauheasti ajatella uutta raskautta, mutta samalla sitä haluaisi niin kovasti. Toisaalta pelottaa sekin, ettei sitä uutta raskautta tulisikaan haluista huolimatta. Mutta kaipa tämä on oma prosessinsa, jossa kaikki nämä tunteet on sallittuja ja ehkäpä jopa tarpeellisia. Aika kai se on, mitä sinä ja minä (ja varmasti moni muukin) tarvitaan.



Inna4, wow - sulla on jo ihana pikku mahakumpu. Jos mä olisin sä, pitäisi rakon jatkuvasti täynnä enkä varmaan muuta vois, kun ihailla sitä mahaa :). Onnea ihan hirmusti!!!



Thelma, tuo sinun "sairaskertomuksesi" on kyllä ihan omaa luokkaansa. Hienoa, että olet osannut vaatia itsellesi hoitoa ja pääset toivottavasti "itse asiassa" eteenpäin. Plussapuhureita sinne oikein roppakaupalla. Olet mun idoli :D!!!



Oli varmaan vielä monta muutakin, joille piti kommentoida, mutta kun ehdin jo unohtaa. Sori!



ON: Täällä on ollut tosi tunteiden täyttämä päivä. Jos toiset sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä, mä varmaan sairastan seitsemän suuntaista... Päivällä se oli semmosta pohjatonta surua, enkä tienny oikein mitä sille olis pitänyt tehdä. En vaan millään jaksaisi olla ihmisten kanssa tekemisissä, mutta jos istun yksin kotona, mietin vaan näitä km asioita ja suren jo tulevaakin eikä sekään oikein tunnu järkevältä. Nyt iltapuolesta suru on väistynyt ja tilalle on tullut semmonen ihan järjetön kiukku, melkeimpä raivo. Miesraukka on ihan helisemässä mun kanssa, enkä nyt ihan suunnattomasti itsekään nauti olostani. Keskenmenosta tuli eilen viikko ja luulin jo olevani paremmalla puolella, mutta se taitaakin mennä niin, että kun fyysisesti alkaa toipua, energiaa jää tälle henkiselle prosessille. Teillä monilla tuntui olevan ihan järkyttäviä vuotoja. Mulla vuoto loppui torstaina, mutta aika kipeä olin koko viime viikon. Töissä piipahdin to:na, mutta olo oli sen verran kivulias, että lähdin kesken päivän kotiin ja perjantaiksi hain lääkärintodistuksen, ettei tarvitse sen kummemmin selitellä enempää. To:na vetosin vatsakipuun. Mutta huomenna sitten olis paluu työn äärelle ja täytyy kyllä sanoa, ettei vois juuri vähempää kiinnostaa. On siinä kuitenkin se hyvä puoli, että saa muuta ajateltavaa.



Tästä tulee nyt aikamoinen omanaparomaani, mutta mua kiinnostaisi tietää, että kuinka kauan teillä meni oviksen paluuseen km:n jälkeen? Mulla kaikki tuli pois siististi ilman kaavintoja ja raskaushormonikin laski esimerkillisesti ainakin siihen 48:aan, jonka jälkeen sitä ei enää ole mittailtu. Toivoisin tietty nopeaa kierron palautumista, mutta ei kai sitä koskaan voi tietää.



Nyt lopetan, etten joudu ulos pinosta liian pitkän viestin takia. Hyvää yötä ja tsemppiä uuteen viikkoon!



Niisku

Vierailija
605/792 |
25.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

...oli taas luettavaa! Kiva kun tällä palstalla on näin aktiivista! Mulla jäi viime kerralla harmittamaan, kun kirjoitin niin kiireellä, etten tullut kommentoineeksi Paritonsukalle mitään. Huh, kyllä aikamoiset piinaviikot sulla on ollut ja vielä tuo kasvaindiagnoosi päälle. Olet joutunut paljon kokemaan, onneksi kasvain on kuitenkin hyvänlaatuinen. Ilmesesti olet niin helpottunut, ettet jännitä tuota leikkausta? Onneksi saat hyvää hoitoa ja pääset pian yrittämään uutta raskautta. Voimia sulle!



Niiskurouvalle tervetuloa minunkin puolesta! Mukavaa saada uusia kirjoittelijoita, vaikka olen todella pahoillani keskenmenostasi. Tunnevuoristorataa kävin mäkin läpi pitkään km:n jälkeen. Silloin pähkäilin paljon itsekseni ja luin näitä palstoja, mutta aloitin tänne kirjoittamisen vasta Thelman perustettua tämän pinon. Täältä saa kyllä parasta vertaistukea! Mullehan tehtiin kaavinta (kkm) ja ovis tuli kaavinnasta reilun kahden viikon päästä.



Inna, Eveys, Pilvis, Katjalah ja Emmy kärvistelevät raskausoireiden kanssa. Nyt tuntuu, että kaikille niitä oireita on alkanut esiintyä. Ei sitä pahoinvointia tosiaan varmaan toivoisi ellei meillä kaikilla olisi tuota km:a takana... Jaksuja teille! Pilviksellä ja Innalla on jo hyvin viikkoja takana. Katjalah, toivon, että vuoto loppuu pian. Mutta eiköhän se ole sitä harmitonta, on tuo tiputtelu kuitenkin niin yleistä... Mites Tattaraa ja Kuutti voivat?



Kiitos kaikille tsempistä ja kyselyistä, ainakin Pilvilinna ja Vauvafani kyselivät kuulumisia :). Mulla on masu kasvanut aikalailla viime aikoina ja kun oikein illalla turvottaa se tuntuu todella isolta. Kuluneella viikolla on ollut kamala nälkä ja maha oikein kurninut töiden jälkeen. Myös uni on maistunut niin, että aloin miettiä rauta-arvojani. Onneksi huomenna on neuvola, joten saadaan siihenkin selvyys. Taisin tuntea ensimmäiset liikkeet/potkut 18 viikolla, mutta en ollut silloin vielä varma olivatko ne niitä. Tällä viikolla tunsin ne jo selvästi kun illalla makoilin sängyllä ja elämä kohdussa alkoi!:) Ihana tunne, vaikka kovin voimakkaitahan nuo potkut ei vielä ole. Doppler on taas ollut kovassa käytössä, voi kun voisin lähettää sen teille muille kanssaraskausmurehtijoille lainaan ;).



Emmykö kyseli laihtumisesta raskauden alusta? Mulla kävi kyllä samalla lailla kun Innalle eli vain jatkuva syöminen tuntui hyvältä ja kiloja tuli ensimmäisen 9 viikon aikana 2-3. Sen jälkeen niitä ei olekaan tullut, vaikka maha on pikkuhiljaa kasvanut. Nyt tosin tuntuu, että huomenna virallisessa punnituksessa paljastuu tää viime viikon syöpöttely...apuva.



Emmylle piti sanoa, että mulla on viime aikoina kasvanut rinnat aivan kamalasti. Joten nou worry sun miehelle :)! Ja rinnanpäät kutiavat nyt tuon kasvun takia, oviksen aikaan en muista, että sellasta olis ollut. Mea tuota kyseli... Vauvafani, jospa kuitenkin ne menkat jäävät väliin... Pidän peukkuja!:)



Minnis7 rv 19+2 (puoliväli ja rakenneultra jo häämöttävät)







Vierailija
606/792 |
26.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos kaikille lohdutuksen sanoista... Nyt taas vaihteeksi näyttää, että se tuhruttelu olisi loppunut, eilen ei ollut lainkaan. Jospa se siitä. Innako se siitä väristä kyseli, se hieman vaihtelei sellaisesta vaaleanpunertavasta rusehtavaan...



Muutenhan tässä on taas mieli ollut erittäin hmmmmm... positiivinen ja usko on vakaa, että tuulimunahan tämä (terveisiä vain eveysin "tuulimunalle", jonka sydän siellä pompotti reippaasti!) Tänään olen menossa noiden pienten kanssa neuvolaan ja siellä piti jo muutenkin katsoa minulle ultra-aikaa. Ajattelin puhua noista tuhruista ja hermoiluistani, jotta saisin ajan mahdollisimman pikaisesti.



Niiskurouvalle tervetulos tänne, pikaista toipumista ja toivottavasti visiittisi jää lyhyeksi. Kuten Minniskin sanoi niin on mukava saada uusia tuttavuuksia porukkaan, mutta pinon luonteen huomioon ottaen toivoo, ettei kenenkään tarvitsisi tänne joutua.



Vauvafani: Minulla tuo äkäisyys liittyy kyllä jonkin verran PMS:ään, mutta silloin kuitenkin yleensä pörisen vain itsekseni, mutta auta armias alkuraskausaikoja... Nytkin kiukku välillä kihisee ihana mielettömästi. Ja oikein hävettää myöntää, se joka nyt on eniten joutunut kiukun kohteeksi on naapurin tyttö. Tyttö on kasvanut varsin rajoitta ja on oppinut, että meidän kiltit lapset tanssivat hänen pillinsä mukaan. Hänen käyttäytymisensä ottaa normaalistikin välillä pattiin, mutta nyt olen sen suoraan sanonut ja komentanut neitiä. Tytön kommentti joka asiaan on aina seuraava:" Mun ei tarvi totella sua, kun sä et ole mun äiti." Siis vaikka ollaan meidän pihassa ja minä olen vastuussa lapsista tämä saa paiskoa meidän tenavia maahan ja vaikka katkaista niskansa, kun ei äiti ole kieltämässä - no ollaan nyt sitten yritetty pysyä vähän erossa tuosta. ANTEEKSI purkaus taas kerran.



Toivottavasti Thelmalla oli ovis ja toivottavasti kohta kuullaan sieltäkin niitä ihania uutisia.



Lakka, toivotaan, että on sitkeitä siimähäntiä... Voin kokemuksesta sanoa, että raskaus voi kyllä alkaa yllättäen silloinkin kun ei ihan oviksen ympärillä ole "harrastelua" ollut. Meidän nelonen (poika - ei tyttö, kun yleensä kuvitellaan, että pitkään selviävät ovat aina tyttösiittiöitä) sai alkunsa seksistä 4-5 päivää ennen ovista...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
607/792 |
26.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toivottavasti muuallakin päin Suomea on yhtä ihanan keväinen keli kuin täällä meillä. Käytin aamulla koirat rokotettavana ja nyt pitäis arvostella nippu esseitä.



Mun napaan kuuluu sellaista, että vähän epäilen, onko mitään ovista ollutkaan, kun ei ole mitään selkeitä ovisoireita ollut. No, mahdollista ovista tuli hyödynnettyä torstaina ja eilen, joten saa nähdä, miten käy. Aika skeptinen mä olen sen suhteen, että vieläkään olis ovista ollut.



Niiskurouva, tuo tunteiden vuoristorata on niin tuttua. Mulla oli periaatteessa ihan ok olo henkisesti viikko keskenmenon jälkeen, mutta kyllä tunteet heittelivät ihan hirveästi. Oli saattanut olla monta ihan hyvää päivää ja sit yhtäkkiä seuraava päivä oli pelkkää itkun tuherrusta. Siinä oli miehellä ihmettelemistä. Ja kyllähän tää kevät on ollut sitä, että aina kun olen käynyt kontrollissa tmv. se päivä on mennyt alakuloisissa tunnelmissa. Myös noi tuntemukset, ettei jaksais mihinkään mennä tai kenenkään kanssa olla tekemisissä, mut toisaalta ei haluais olla kotona vaan murehtimassa, kuulostavat niin tutuilta. Mä tein niin, että yritin väkisin tsempata ja lähteä jumppaan tms., jotta pääsis vähän irti omista ajatuksista. Töissä voi olla aika raskasta olla, mutta kuten totesit saapahan muuta ajateltavaa. Tsemppiä tuohon tunteiden vuoristorataan! Ja jos mies ei ymmärrä, että välillä on hyviä päiviä ja sit taas tuherretaan itkua, niin tule meille kertomaan, me ollaan kaikki koettu toi sama. *hali*



Niiskurouva, kysyit myös oviksen paluusta. Mulla oli eka km rv6. Silloin vuoto kesti viikon verran ja ovis tuli muistaaksi 15-16 päivää keskenmenosta. Nyt tässä jälkimmäisessä keskenmeno oli rv11 ja vuoto kesti kaksi viikkoa. Keskenmenosta tuli viikonloppuna 16 viikkoa ja nyt on toiveissa, että olis eka ovis ollut. Paljonko sulla olikaan viikkoja? Ilmeisesti toipuminen yleensä sujuu nopeammin, jos viikkoja on vähemmän. Mainitsit, että kaikki tuli pois ilman kaavintaa. Onko katsottu ultralla, että noin tosiaan on? Siksi vaan kyselen, että oma kokemukseni osoittaa, että julkisen puolen seuranta ei ole kovin tehokasta. Mullakin oli hcg laskenut ihan kohtuullisesti (alle jonkin tietyn raja-arvon ja kaikki oli kuulemma ok), mut silti oli jäljellä istukan palanen, joka kiusasi. Ennen kaavintaa hcg oli jotain 60 eli aika alhaalla. Kohtuun jäänyt istukan palanen oli ns. sammunut, mutta kiusasi silti. Toivotaan, että sun kohdalla olis tosiaan tilanne se, että kaikki on tullut ulos, mutta kannattaa seurata tilannetta, jos yhtään epäilet, niin vaadi ultraan pääsyä tai mene yksityiselle.



Voi Minnis, miten ne viikot menevätkin noin nopeasti. Sä oot jo lähellä puoliväliä. :) Varmaan helpottaa omaa oloa, kun on doppler kotona ja liikkeetkin tuntuvat. Mä varmaan tossa vaiheessa laskisin neuroottisena jokaisen potkun.



Katjalah, toivotaan, että sun "tuulimuna" olis samanlainen kuin Eveysin. ;) Koska niiden koiravauvojen pitäisi syntyä? Ymmärrän hyvin tuon sun purkauksen naapurin lapsesta. Kyllä mäkin olisin tuollaiseen hiiltynyt.



Vauvafani, älä nyt vielä luovu toivosta. Mäkin aion elätellä toiveita, vaikka en ole yhtään varma, oliko mitään ovista.



Mä olen tässä sujuvasti vältellyt työntekoa jo jonkin aikaa. Kai sitä pitäis tarttua opiskelijoiden tuotoksiin, että pääsee aloittamaan kesäloman ihan pian.



Mukavaa alkanutta viikkoa!



Thelma kp15/x



Vierailija
608/792 |
26.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

saadaan alusta aloittaa koko homma... Tänään aamulla vessassa pyyhkiessä paperiin tuli vaalean haalean ruskeata valkkaria. Koko päivän ollut vähän omituinen olo mahassa joten saas kattoa mitä tästä nyt sitten tulee..



Vähän on mieli maassa ja itkettää!! :(



Tattaraa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
609/792 |
26.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

samassa veneessä ollaan... Tosin täällä nyt (koputan puuta) tuhruttelut olleet poissa lauantain jälkeen. Toivotaan, että nämä ovat ihan vaarattomia meillä molemmilla, vaikka niin vaikeaa on suhtautua rauhallisesti ja neutraalisti mihinkään tuhrutteluun. (nimim. Seinille hyppijä)



Tänään kävin noiden tenavien kanssa neuvolassa ja yllätin itseni pysymällä rauhallisena ja olematta vaatimassa ultran aikaistamista (täti oli varannut ajan vasta 21.5, jolloin rv10+1). Ajattelin, että JOS sattuu käymään niin, että tuhrut palaavat soitan sinne neuvolaan ja pyydän ultraa HETI. Yritän nyt asennoitua niin, että olen raskaana ja kaikki on hyvin (ainakin vatsa on pullahtanut lahjakkaasti esiin!)



Katjalah+Papu5 rv6+4 (ja mies tietysti tänään kiusasi, että kaksi sieltä ainakin tulee...)

Vierailija
610/792 |
26.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi Tattaraa, sullakin tuhruttelua... Kumpa se nyt loppuisi sekä sulta että Katjalahilta! Katjalla on kyllä hyvä asenne, lunkisti vaan :) (mä en ole siihen kyllä pystynyt, heh)



Nyt jännäillään Thelman puolesta, hyvä homma, että ovisaikaa on hyödynnetty!



(.) Nyt voi tosiaan noi sulkumerkit kääntää jo noin... Tänään oli neuvola ja muuten kaikki ok, mutta rauta-arvo alhainen niin kuin pelkäsinkin. Mulla on joskus teini-iässä seurattu rautaa, koska olen ollut anemian rajoilla. Nyt mittauksessa tuli ensin superalhainen 97 ja toisessa otoksessa 111. Noi pikatestit ei kuulemma ole kauhean luotettavia. Hoitaja kehotti ottamaan 2 Multitabs raskaus -tablettia päivässä eikä vielä aloittamaan rautakuuria. Hiukan tota ihmettelin, koska olen jo syönyt noita Multitabseja kuluneen viikon ja arvo oli noin alhainen (ekassa neuvolamittauksessa hemppa oli 137). Meidän äitihän tästä hermostui ja oli sitä mieltä, ettei muuta kuin kunnon rautatabua naamaan - siinä Multitabsissa on vain 20mg rautaa eli todella vähän. Mitä mieltä olette? Missä vaiheessa olette alkaneet rautakuurin ja millä arvoilla? Emmin nyt tässä miten jatkaa... taidan kyllä ottaa yhden Obsidan 100mg tabletin päivässä viikon ajan ja käydä sitten uudessa testissä työterveydessä tms.



Rauta-asioita miettivä Minnis

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
611/792 |
26.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minnis, aika jännä juttu tuo ettei sulle määärätty rautakuuria! Mua vähän muutenkin ihmetyttää nyt tuo rautakäytäntö... soitin silloin viime viikon lopulla neuvolaan ja kyselin tarvisko hb:ta jo mitata tämän järkyn väsymyksen ja päänsäryn takia. Mulla sama juttu kuin Minniksellä, että hempparia seurattu teini-iässä alhaisten arvojen takia. Km:n jälkeenkin oli jotain 118. Neuvolan täti oli valmis kirjoittamaan mulle lähetteen labraan mutta en enää loppujen lopuksi halunnut sitä kun hän sanoi että rautaa suositellaan aloitettavaksi syömään vasta kun viikkoja on päälle 12. No, pian tuon puhelun jälkeen tajusin että noissa Multivitan raskaus/imetys monivitamiineissakin on rautaa tuo 20mg ja siinä pakkauksessa sanotaan että sitä suositellaan syömään jo raskautta suunniteltaessa!

Eikö ne siis neuvolassa suosittelisi enää aloittamaan rautakuuria lainkaan? Onhan nuo molemmat, etenkin tuo 97, tooooosi alhaisia arvoja! Samalla taas herää kysymys, teenkö minä puolestani hallaa sillä että olen aloittanut jo tuon Multivitan näin varhaisilla viikoilla... niin tein viimeksikin ja olen siitä asti syönyt tuota vitamiiniseosta pitkin kevättä koko ajan! En kai mä tuolla vaan edesauta km:n riskiä tms. Help...mielipiteitä ja kokemuksia kaivattaisiin taas?



Voi Tattaraa, jaksuja sinne! Toivotaan todellakin että sinunkin kohdalla tuhrut olisivat harmittomia ja menisivät Katjalahin tavoin pian ohitse! Iso rutistus.



Ihanaa kun Thelmalla on perässä KP:t! =) Ihan mahtavaa, edelleen.



Thelman tavoin Niiskurouvalle suosittelen km:n jälkitarkastusta, mikäli sellaista ei jo ole ollut/ole tullossa. Myös mulle istukan jäänteet kohdussa tulivat ihan puskista...vuodot olivat jo täysin loppuneet. Ja tuonne jälkitarkastukseen menin omakustanteisesti koska kunnallisen mukaan kaikki ok eikä mitään jälkitarkastusta nähty aiheellisekssi. Lopputuloksena kuitenkin kaavintareissu, mutta en edes halua ajatella miten asiat olisivat menneet mikäli en olisi jäkitarkastukseen mennyt...



Mitäs Kuuttille tosiaan kuuluu??



Niiskurouvalle vielä että mä en tiedä koska mulla oli ensimmäinen ovis kaavinnan jälkeen. Menkat tulivat kaavinnasta vain vajaan parin viikon kuluessa ja siitä kai kiero lähtikin sitten normalisoitumaan.

Mulla myös tunteet heittelivät hyvin laidasta laitaan, päivästä toiseen. Itkeskelin kyllä edelleen milloin ja missä sattuu, vaikka hetkeä aiemmin saattoi olla fiilis että eihän tässä mitään.



Mä jäin tänään sitten harjoittelusta kotiin. Aamu alkoi tasaisella ällötyksellä, en siis edelleenkään yökkäillyt mutta en voinut kuvitellakaan mitään syöväni, pelkkä jääkaapin oven avaaminen puistatti. Kolmen tunnin lisäunilla olo parani.

Oli oikeastaan onni että jäin kotiin, tästä päivästä tulikin nimittäin kiireen ja stressin täyteinen... Haen nyt sitä opiskelupaikan siirtoa ja paperisota on melkoista! Mulle on luvattu lähettää tarvitsemani liitteet viime keskiviikkona, eikä niitä tullut postissa sitten vielä tänäänkään. Opintotoimisto suljettuna poikkeuksellisesti keskiviikkoon asti ja siirtopapereiden tulisi olla toisessa kaupungissa perjantaina. Voi jipii, tänään näitä tarvitsemiani liitteitä yritin saada toisen yksikön toimistosta ja onneksi sainkin osan, mutta hakemus lähti nyt vähän puutteellisena eteen päin...täytyy faksata loput sitten, mikäli ne joskus mulle suvaitsevat saapua.

Aamupäivä meni siis vallan itkeskellessäni. Ennen tätä koko paperihässäkkää tirautin kyyneleet kun huomasin Iltalehdestä ettei Yrjänä päässytkään X-Factorissa jatkoon (Kyllä vaan, koville otti! Enkä edes ole mikään hullu X-factor-fani!). Seuraavaksi sitten itkeskelin sitä missä ne mun odottamani liitteet on... siitä seurauksena kamala päänsärky. Oli tosi mukavaa silmät punaisena sieltä toisesta yksiköstä noutaa niitä lappusia. Parin tunnin päikkärit auttoivat nyt onneksi pahimpaan pääkipuun.



Kiitos vielä Eveykselle kannustuksesta. Mä niin toivon että munkin tuulimunaepäilykset osoittautuisi vääräks... Kyselit vielä mun muista oireista. Ne rajoittuu väsymyksen lisäks lähinnä finneihin, vessassa ramppaamiseen (yöllä toisinaan kaksikin kertaa), satunnaisiin menkkajomotuksiin ja ällötyksiin.



Tulipahan taas tekstiä! Sori. Kyllä tänne Niiskurouva toinenkin romaanin kirjoittaja siis sopii, tai sitten saavat näyttää meille molemmille ovea... ;)

emmy 6+3

Vierailija
612/792 |
26.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

koko päivänä ei ole vuotoa (KOPKOPKOP) tullut, ajoittaisia pienet mahakrampit vaivannut. Voisiko olla jotain kohdun venymiskipuja?



Päätin jäädä huomiseksi lepäämään ja vähän märehtimään olotilaa!



Nyt vaan sormet ja varpaat ristissä ettei vuoto ala...



Tattaraa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
613/792 |
26.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minnis siitä taisi ainakin kysellä.. Mulla ainakin työterveyden kautta käsketty syömään 2 tablettia kuukaudessa 1 kuukauden ajan ja sen jälkeen 1 tabletti 5kk, kun mulla tosiaan oli syksyllä anemia niin pitäis saada pidettyä tän hetkinen arvo edes siinä eli 116. Pahimmillaan oli labran verikokeen mukaan 100. Pyydä minnis lähetettä labraan että saa varman tuloksen rauta-arvoista ja aloita ihmeessä se rautakuuri jos vaan yhtään siltä itsestäsi tuntuu.

Toivottavasti väsy pian helpottaa :)



Emmy: Sullahan on hyvin noita oireita! Kun on kunnon ällötykset. Mulla on sama.. Jos en syö niin on paha olo, mutta kaikki ruoka ällöttää ja sitten kun jotain syö niin tulee siitäkin paha olo. Ja kaikille "pahoille" hajuille oon tosi herkkä. Meinaa oksu lentää kun annan pienimmälle kaupan suolaisia piltti ruokia tai vaihdan kakkavaippaa. Eikös sulla ollut enää viikko ultraan? Piinaa se on odotella, mut ei oo pitkästi enää :)



Katjalah ja Tattaraa: Toivon todella että vuodot loppuu ja harmitonta tuhruttelua vain. Tämä raskaus onnistuu :)



Nyt mä meen miehen viereen köllöttelemään sohvalle ja nauttimaan hiljaisuudesta kun toivon mukaan kummatkin muksut taisi juuri nukahtaa.



Eveys

Vierailija
614/792 |
27.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toinen rästipäivä harjoittelusta... ei auta, oli niin epävarma fiilis ja vellova tunne vatsanpohjalla + pala kurkussa, että oli pakko soittaa etten pääse tänäänkään. Vessan pöntöllä kävin yökkimässä mut mitään ei tullut ylös asti. Mut voi että sentään huuhteluaineen tuoksu, mistä oon ennen pitänyt, haiskahti tänään nenään ihan kamalalle, samoin wc-raikastin, yöks!

Tää on tosiaan piinaavaa kun samalla on nälkä mut mitään ei voi kuvitellakaan pistävänsä suuhun. Äsken sain sitten keksittyä että voileipäkeksejä vois ehkä kokeilla, onneksi niitä oli kaapissa! Pari sainkin syötyä mut ei tässä mitkään huippufiilikset ole vieläkään.

Eilen olo koheni kun nukuin muutaman tunnin lisää ja sen jälkeen mietinkin että kuvittelinko mä vaan kaiken, mut sama äklötys olo toistui tänään, eli kai se vaan nyt sitten kuuluu näihin aamuihin. Mulla olis viikko vielä tätä harjoittelua missä nyt olen (sen jälkeen jatkuu yhdessä toisessa paikassa vielä kolme viikkoa). Mua ihan hirvittää miten mä selviän tästä viikosta + niistä kolmesta seuraavasta! Pois saa kyllä olla, ilman lääkärin todistustakin, mutta kaikki poissaolotunnit on korvattava sitten kesällä tai viikonloppuisin, toisen työn ohella, eli ei sekään kauheen herkkua ole. Ihan kauheen mielelläni en töistä tänäänkään jättäytynyt pois, yritin tehdä lähtöä viimeiseen asti. Meikkasin ja kävin välillä yökkimässä pönttöön jne, sitten oli pakko antaa periksi kun nousi tuskan hiki jo pelkästä ajatuksesta että täytyis liikahtaa pihalle...



Silti mulla on edelleen skeptinen olo, että tuolla masussa olis muka joku. Jospa kuvittelen vaan...



Mitäs muiden tiistaihin kuuluu?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
615/792 |
27.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihanan paljon tekstiä tullut tänne taas eilisen aikana!



Minnis, ihanaa, kun sulla on raskaus jo noin pitkällä! Toi Hb 111 kuulostaa aika alhaiselta. Kummallista, ettei ne neuvolasta vielä määrännyt rautakuuria.



Katjalah, kiva, että tuhruttelut on helpottaneet. Ja hyvä, että sait sen ultra-ajankin, vaikka se noin pitkälle meneekin. Mutta hienoa itsehillintää, että tyydyit siihen ;). Mä olisin varmaan vaatinut vaikka mitä vastaavassa tilanteessa. Ja jos jotain vuotoa yms. ilmenee, niin ainahan sitä voi yrittää päästä aikaisemmin ultrattavaksi. Toivotaan kuitenkin, että tuhrut on tuhruiltu ja kaikki on kunnossa.



Thelma, nyt päästään sit jännäilemään sua - jihuu!!! Kaikkien noiden sun kokemusten jälkeen niin soisin sulle tärpin heti ja nyt. Voihan ne ovikset joskus tulla tunnistamattakin, joten toivon ihan aikuisten oikeesti, että lääkäri oli oikeassa ja ovis oli ja meni hyödynnettynä.



Tattaraa, mikä on olo tänään? Täällä on peukut ja varpaat pystyssä sun puolesta.



Emmy84, kokemusta ei kauheasti ole, mutta mielipiteitä sitäkin enemmän :)... Uskoisin, että tuota Multivitaa voi ihan turvallisesti syödä jo ennen raskautumista/alkuraskauden aikana, kun siinä semmonen suositus kerran on. Jotenkin edelleen luotan siihen, että ei Suomessa voisi tuommosta suositusta laittaa purkin kylkeen (ainakaan noin tunnetun purkin, luontaistuotteisiin suhtaudun vähän skeptisemmin), jos se olisi jotenkin haitallista. Eikä tuo 20mg/pilleri vielä ole kovin paljon. Toivottavasti saat opiskeluasiat hoidettua. Miten se voikin aina mennä niin, että silloin, kun noita toimistoja ja muita virastoja eniten tarvitsisi, ne on monta päivää suljettuina??? Saanko kysyä, että mitä opiskelet?



Omaa napaa... Eilinen päivä töissä meni ihan ok, vaikka olihan se väsyttävää ja ajatukset ajoittain lähtee edelleen harhailemaan. Kotiin tullessa iskikin sitten ihan järkyttävä olo. Mistä näitä tunteita oikein ropisee? Ei Saunalahdelta ainakaan... Miehellä on edellisestä liitosta ihania teinejä, mutta eilisen kaltaisina päivinä se ihanuus on kovasti koetuksella. Onneksi lähtivät äidilleen yöksi ja me saatiin vähän kahden keskistä aikaa. Se tosin meinasi mennä ihan harakoille, kun ei tuosta tunnemylläkästään tahtonut oikein millään päästä irti, mutta onneksi leffa auttoi asiaa ja se oli loppujen lopuksi sitten ihan kiva ilta. Mies on ihanasti tukenut ja ollut lähellä, mutta ei miehet varmaan asioita pysty ihan samalla tavalla kokemaan, kun naiset. Alussahan se meidän raskaus oli, viikkoja oli virallisesti 6+6 (mutta koska tuo luku ei täsmää oviksen kanssa, mun epäviralliset luvut oli 7+1. Niinkun noilla parilla päivällä nyt olis mitään väliä ollut...). Paikat ultrattiin sinä päivänä, kun km tapahtui ja kaksi päivää myöhemmin uudestaan, kun kipuja oli niin paljon ja molemmilla kerroilla lääkäri sanoi, että kohtu on siisti ja tyhjä ja munasarjat kunnossa. Lopputarkastusta ei kuulemma tarvita, mutta vierailu gynen toimistossa on kuulemma suositeltavaa noin kuukausi km:n jälkeen ja näin aion myös toimia. Vaikka periaatteessa kaiken pitäisikin olla kunnossa, on itellä semmonen epävarma olo, johon varmaan gyneltä voisi saada toivottavasti apua.



Ja nyt lenkille ennen iltavuoroa. Aurinkoista päivää!

Vierailija
616/792 |
27.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on tänäänkin kotityöpäivä eli arvostelen opiskelijoiden tuotoksia jne.



Mun tilannehan on nyt vaan odottelua. Oireita ei paljon kannata kytätä, kun epämääräisiä alavatsatuntemuksia on ollut jo 2 kk jne., joten vasta sit, kun voi testata tietää, missä mennään. Työasioiden osalta ei kuulu mitään uutta. Siitä paikasta, jossa olin haastattelussa, ei ole kuulunut vielä mitään, vaikka lupasivat ilmoitella viimeistään viime viikolla. Toiseen paikkaan oli useampia eri paikkoja auki, joten niillä ilmeisesti kestää käydä hakemuksia läpi. Täytyy vaan odotella maltilla.



Tattaraa, pidetään peukkuja, että kyse on harmittomasta tuhruttelusta. Tsemppiä!



Toivotaan, että Katjalahin tuhruttelut olisivat nyt loppuneet ja voisit levollisin mielin odotella ultraa.



Hurjalta kuulostaa Minniksen hb. Ihme, ettei rautaa kehoitettu syömään. Mä rupesinkin miettimään, että ei kai noilla arvoilla voi olla mitään haittaa siitä, että syö rautaa. Mut en kyl tiedä, kun mulla ei ole hb:n kans koskaan ongelmia.



Tylsää, että Emmyllä jää harjoittelupäiviä rästiin. Mä muistan vielä niin elävästi ton pahan olon ja yökkimisen, ei kivaa. Mä kuulin, että B-vitamiinilisä voi auttaa pahoinvointiin. Oletko sitä kokeillut?



Niiskurouva, kuulostaa siltä, että sulla on jälkiseuranta ihan kunnossa. Mullakin ekassa keskenmenossa tyhjeni kohtu vauhdilla itsestään ja silloin eka ovis olikin pian. Toi kuulostaa tutulta, että töissä menee ok ja sit illalla tulee surkea olo. Mulla oli just niin, että jotenkin töissä tsemppas ja oli itse asiassa helpottavaa, kun oli pakko ajatella jotain muuta, mut sit olin työpäivän jälkeen aivan puhki ja itku tuli. Mukavaa, että onnistuitte kuitenkin viettämään mukavan illan tunnemylläkästä huolimatta. :)



Mitäs muille? Pyrrhylasta ei ainakaan ole vähään aikaan kuulunut, miten menee?



Thelma

Vierailija
617/792 |
27.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mietin tuossa, että onko teille kukaan koskaan maininnut foolihapon tärkeydestä raskautta toivottaesssa? Foolihappo on oikeastaan ainoa vitamiini jota elimistö usein kaipaa kovasti ennen kuin nainen tietää edes olevansa raskaana.



Joten Minnis, syö ihan rauhassa sitä monivitamiiniasi, siitä on vain hyötyä. Näin väitän.



Toinen asia on, että raskautta toivottaessa ei kannata käyttää kipu- ja kuumelääkkeenä itsehoidossa (siis ei lääkärin valvonnassa) muita kuin parasetamolia. Joissakin tilanteissa tulehdussärkylääkkeet saattavat vaikeuttaa raskaaksi tuloa.



Minä odottelen tätiä kylään, tuntemukset ovat olleet sen tyyliset koko päivän. Toinen vaihtoehto olisi että ovuloin :D Mutta siihen en oikein jaksa uskoa. Pitäis varmaan testata...



Aikaisempi "raskaaksi heti" mieliala on oikeastaan muuttunut "olisimpa jo raskaana" -oloksi. Ja realismiä riipivää on se että en usko voivani olla raskaana....



Tsemppiä kaikille, kesä on tulossa!!





Vierailija
618/792 |
27.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Soitin tänään lääkärille ja hänen mukaansa voisin hyvin ottaa rautaa viikon verran kuurina 2 x 100mg päivittäin, jotta saan rautavarastot taas kuntoon. Eli hiukan eri ohjeet tuli sieltä kuin neuvolasta :). Eveys suosittelikin samaa. Päätin nyt valita keskitien ja otan yhden 100mg Obsidanin päivässä. Seuraava neuvola on 18.5. eli katsotaan onko tila parantunut. Ainakin olo on jo virkumpi parin tabletin + purkillisen viinimarjoja jälkeen.



Emmy, mäkin söin ensimmäiset 12 viikkoa Multitabs raskaus -vitamiineja päivittäin. Syön suht monipuolisesti ja otin vaan yhden päivässä (yhdessä on vain 10mg rautaa + muita aineita ihan vähän). Se on hyvä kun niitä napsit, nyt kun ruoka maistuu huonosti niin saat tärkeät b ja c vitamiinit, pikkasen rautaa, foolihappoa, kalsiumia yms. Mä syön kyllä liian vähän maitotuotteita ja otin niitä pääasiassa foolihapon ja kalsiumin takia. Välillä vitamiinien nappailu jäi, kunnes taas söin niitä viimeiset kaksi viikkoa. Eihän se rauta tietty hetkessä nouse, mutta 20mg tuntui niin pieneltä määrältä kun hemppa oli noin tullut alas ja tunsin sen jo olossani. Mea, foolihappo on myös tuttu ja nyt luin, että se auttaa myös raudan imeytymiseen. Eli sitä täytyy "nappailla" ja vitamiinina tai ruokavaliossa tuon raudan lisäks.



Voi Emmy, nyt niitä raskausoireita oikein sataa, varsinkin noi yökkimiset ja x-factoritkut on aika selvä merkki :) ei voi olla tuulimunaraskaus. Kurjaa se paperisota pahoinvoinnin keskellä.



Eveys, mitkä viikot sulla olikaan? Muistaakseni olet kanssa tosi pitkällä. Kovasti jaksamista sulle rauta-arvojen ja pahoinvoinnin kanssa taisteluun!



Niiskurouva, oletteko miettineet miehenne kanssa koska alatte uuden yrityksen? Uskoisin, että sulle tulee aika pian ovis, jos kohtu on jo tyhjä ja olet paranemaan päin keskenmenosta. Mulle lohtua toi ajatus uudesta yrityksestä ja mahdollisesta uudesta raskaudesta. Ja Thelma, me odotetaan sun kanssasi!:) Toivottavasti myös työasioissa tärppää.



Minnis

Vierailija
619/792 |
27.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tein viimeisen CB ovistestin ja sain hymynaaman... :D



Täti / ovis... mieluummin ovis... ;)



Katotaan kuinka käy... kun viimeisin tieto voinnistani oli että "jos keho on valmis raskautumaan, niin se tekee niin"...

Vierailija
620/792 |
28.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mea: hommiin siis! :)



Vitamiineja (multiraskaus) oon mäkin popsinut viime syksystä lähtien (kylläpä ne muuten on tyyriitä...)eli ei kait niistä mitään haittaakaan ole.



Olotila on hyvä. Eilen rupesin jo epäilemään että tuliko sillon maanantaina mitään erikoisen väristä valkkaria laisinkaan... :) Eli siis mitään vuotoja ei ole tullut ainut mikä on vähän huolettanut on masussa tapahtuvat ajoittaiset vihlaisut ja nippailut ja vähän paineen tunnetta alavatsalla varsinkin iltaisin. Olin eilisen saikulla ja hieman lepäilin joten tänään jo uskallan töihin mennä työni kun ei ole mitään suurta fyysistä rasitusta.



Aurinkoista keskiviikkoa,



Tattaraa