Keskenmenon/keskenmenojen jälkeen uuteen yritykseen

Toivottavasti sait hyviä uutisia ja helpotusta oloosi! *pidän peukkuja*

Te olette oikeasti ihania! Aina kun jollain on joku kontrolli tai ultra tms., niin täällä jo kysellään, millaisia uutisia tuli jne. Oli kiva tulla tänne ja huomata, että Mea oli jo ehtinyt kyselemään uutisia.



No.... Tänään mulla oli vähän iäkkäämpi lääkäri, joka vaikutti tosi pätevältä. Ultras ja olis halunnut tehdä keittosuolaruiskutuksen, mut mä totesin, että ei tehdä, jos ei ole ihan pakko, kun sattui viimeksi aika lailla. Lääkärin mukaan ei ole välttämätöntä. Hän mielestään näki tilanteen ilmankin riittävästi. Lääkäri totesi, että kierron palautuminen kestää joskus, mutta että kyllähän se mulla on vähän turhan pitkään kestänyt.



Ilmeisesti tilanne on se, että muinoin kohtuun jäänyt istukan palanen on hidastanut estrogeenin tuotantoa, mikä on aiheuttanut sen, etten ole ovuloinut ja että limakalvo on elpynyt hyvin hitaasti. Tällä limakalvon hyvin hitaalla elpymisellä hän selitti sen, ettei Primoluteilla tullut enempää vuotoa. Positiivinen uutinen on se, että mun munasarjat ovat heränneet. Kohdusta tuli hentoa keskiviivakaikua, joka tulee oviksen aikaan, ja vasemmassa munasarjassa kypsyy reilun kokoinen follikkeli, jonka koko viittaisi siihen, että ovis olis 4 päivän päästä. Olenkin varovaisen toiveikas, että kroppa toimis vähitellen.



Täytyy vaan miettiä, pitäisikö yrittää hyödyntää toi mahdollinen ovis vai ei. Vähän on ristiriitaiset tuntemukset sen suhteen. On ollut niin helkkarin rankka talvi ja kevät, että tekis ihan hyvää hengähtää ja paikkailla parisuhdetta muuten jne. Mut toisaalta taas herää toivo. Oviksen ajankohta täsmäis aika hyvin tohon Primoluteilla käynnistettyyn vuotoon. Nyt on nimittäin kp 10 ja arvion mukaan ovis osuis 14. kp:ään.



Kysyin myös lääkäriltä sitä, onko limakalvo siinä kunnossa, että jos yrittäis tässä kierrossa tulla raskaaksi ja jos tärppäisi, niin raskaus voisi alkaa/jatkua. Hän totesi, että on.



Lääkärin ohje oli, että jos en tule tästä kierrosta raskaaksi ja spontaani vuoto ei ala. Otan ne loput Primolutit. Ja sit pitää miettiä jatkoa, mikä käytännössä tarkoittais kohdun tähystystä. Hän ei kuitenkaan pitänyt sitä näillä näkymin tarpeellisena, vaan uskoi oman kierron käynnistymiseen.



Muutenkin on ollut ihan hyvä päivä. Mun veli soitti mulle yllättäen aamupäivällä. En tiennyt, että se pääsee noin vapaasti käyttämään puhelinta. Oli ihan iloinen yllätys, vaikka tilanne kokonaisuudessaan onkin ikävä.



Työpaikoista ei sen sijaan ole kuulunut mitään. Siinä toisessahan olin haastattelussa 2 viikkoa sitten ja niiden piti viime viikon lopulla tai tällä viikolla ilmoittaa. Mä en oikeastaan sitä paikkaa edes enää haluais, mutta tottakai otan sen, jos en sitä toista saa. Toisessa loppui hakuaika perjantaina ja odottelen kovasti haastattelukutsua. Myös jatko-opintoja varten hakemani apurahan kohtalo pitäis ratketa huhtikuun aikana. Se on kuitenkin viimeinen kortti, sillä en pysty tekemään jatko-opintoja meidän uuden proffan ohjauksessa, sillä hänen käytöksensä osaa ohjattavia kohtaan on todella ikävää ja hänen tyylinsä on muutenkin niin lannistava, etten halua tehdä yhteistyötä hänen kanssaan. Työkuvioihin liittyen mun piti jo aiemmin kommentoida Innalle, että hienoa, kun sait tilanteen selväksi pomolle ja hän suhtautuu niin myötämielisesti asiaan.



Mitäs muiden keskiviikkoon?



Thelma

Hyvä Thelma! Hienoa, että kypsyttelet follikkeleita :) Kyllä se nyt varmasti vähitellen jo tokeentuu. Olisiko mahdollista mennä tämä kierto ns. löysinrantein ilman erityistä ehkäisyä tai yritystä. Vaikeahan se tietty on olla jäitä hatussa kun tiedät kiertosi lääkärikäynnin jälkeen noin tarkalleen. Hyvä myös, että sait tarvitemaasi asiallista käytöstä lääkärissä. Olen itsekin ehdottomasti sen kannalla, että hoitoa täytyy osata ja uskaltaa vaatia silloin kun sitä ei osata tarjota. Itselläni taannoin oli varsin perusteellinen seuranta jälkitarkastuksineen kaikkineen, mutta varmaan siihen vaikutti leikkauskin. Mukava kuulla myös että olet veljeesi saanut yhteyden, varmasti kommunikaatio helpottaa kiperässä paikassa.



Mulla on motivaatio kaikenlaiseen puuhailuun tiskaamisesta töidentekoon ja tenttiinlukuun jokseenkin hukassa. Nyt olis pakko ottaa muutaman viikon ryhtiliike ja löytää tarmoa jostakin. Toki sekin rassaa että ukko jäi tuhkasaartoon maailman turuille, vaikka töiden takia paljonkin joudutaan erossa olemaan niin onhan viheliäistä kun vähästäkin yhteisestä ajasta joutuu luopumaan :( Samasta syystä + koska kiero on ilmeisesti ihan umpisekaisin jatketaan perhesuunnittelukeskusteluja vasta lähempänä kesää kun pahimmat kiireet hellittävät ja tuhkat toivottavasti hälvenevät. Turhapa sitä nyt on kovin kierron pituutta stressata. Toivottavasti asettuisi nyt johonkin rytmiin, minulle on tosissaan outoa tällainen heittelehtiminen ja epäsäännöllisyys.



Onnea vielä ihanista ultrakuulumisista :) sattuipa hauskasti, että olette kaikki samassa jonossa viikkoinenne.



Yksi uusi kurja ilmiö: olen todellakin aina ollut lapsi-ihminen. Olen hoitanut sukulaislapsia ja kovasti ottanut osaa läheisteni perhe-elämään. Nyt huomasin, kun eräs tuttu (ei mikään bestis mutta kuitenkin) sai viikonloppuna pojan, että minä en kyllä taida tämän oman tilanteeni keskellä jaksaa lähteä vauvaa ihastelemaan. Ehtiihän sen sitten myöhemminkin kun tuntuu taas että huvittaa. Kurjaa vaan huomata, että nämä on nyt niin rankkoja aikoja, että pakostakin tulee käperryttyä omiin oloihin, enkä jaksa esittää onnellista ja iloista ja vastailla puolituttujen kyselyihin että mites teillä ja kyllä teidänkin kannattais. En nyt vaan jaksa. Vaikka yleensä kaikki vauvat, tutut ja tuntemattomat ovat niin kovasti minua ilahduttaneet. No ehkä taas joskus, aika aikaansa kutakin.



pohtii manat

Mies lähti muumataman päivän viron reissulle, tosin ajankohta on vähän huono.



Mie sitten ostin onni-ovistestin apteekista ja sain sen jopa puoleen hintaan kun vanhettuu kesäkuussa. alotin jo tekemisen kp 12 ettei vaan mee ohi nyt mennään sitten kp18 ja ainakaan vielä ei tuo toinen viiva ole ollu yhtä vahva tai vahvempa kuin tarkistus viiva. Eilen alkoi tuntua menkkamaisia tuntemuksia ja kirkasta limaa, onhan tää testien teko ja ropan tutkimen vähän hassua ja jos mies noista testeistä ja ropan seurannasta tietäisi varmaan pistäs mielentila tutkimukseen. Se kun on sitä mieltä että meillä on lapsiluku täyteen, mutta jos vahinko sattuis ja hengissä pysyis niin otetaan vastaan, mutta ei varsinaisesti tehdä. Eli meillä ei ole muuta "ehkäsyä" kuin keskeytetty ja mie kun toivon että olis ees yks nopia siittiö. Ja mies ei ymmärrä että keskenmenosta jäi ns. pahamaku suuhun joka tarvis saada pois uudella raskaudella, eikä siitä ole mitään hyötyä että jälkikäteen puhuu että olis sen sittenkin halunnu, mutta se oli Luojan tahto. Ja se kun ei muutenkaan usko mihinkään Luojan tahtoihin. Nyt se ovis plussa tulee tietysti sillon just ku se on siellä virossa, ja sillon kyllä ketuttaa ja rankasti.



Ja muutenkin täällä päin on tullu vauvoja useempi tai odotetaan ja minusta on mukava käydä kattomassa tuoretta vauvaa ja ostaa niitä ihania pieniä vaatteita mutta sitten välillä tunteet lehahtaa pintaa ja haluais vain kaivautua muutaman suklaalevyn kanssa sänkyyn peiton alle, olematta kenenkään kanssa tekemisissä.



Terv. Lakka kp 18/30-35

Voi onnea, Pilvis ja Thelma! Pilvilinnalla ihania ultrauutisia, hienoa! Olen yhtä lailla onnellinen Thelman puolesta, että vaadit lääkäriajan ja sait hoitoa. Tuo tuleva oviskin kuulostaa niin hyvältä, kyllä teidän täytyy sentään kokeilla :)



Lakalla jää harmittavasti ovis hyödyntämättä, mutta jos se mies seuraavassa kierrossa heltyisi uuteen yritykseen.



Tulin vasta kotiin ja olen niin poikki, että jätän muut kommentoinnit myöhemmäksi. Hyvää vointia kaikille! Manatille parempaa mieltä, vaikka mies on kaukana.



Minnis7

Thelman iloisista uutisista. Jos vaan riittää energiaa vauvahaaveiluille kamarin puolelle, niin go for it! Lääkärin lupa ja kaikkea. Olet joutunut kokemaan niin paljon että mä en ainakaan ymmärrä miten paljon, niin on myös oikeutettua jättää "ovulaatio väliin". Mutta oikeasti kiitos kivoista uutisista.



Meillä tänään onkin ollut jotenkin hektinen päivä, _unohdettiin_ lapsen muskaritkin. Toisaalta voi olla hyvä ettei menty, kun vasta oltiin vatsapöpössäkin.



Onko teillä kellään liittynyt koskaan mitenkään yhdistettävästi kiertoon rinnanpäiden kutina?

Aivan järjetön kutka aina välillä. Raivostuttaa kun ei joka paikassa saa "raaputella" :D



Manat: Mistä asti se sun miehes tulee? Kuulemma alkaisi kohta helpottaa tuo tuhka. Pidetään peukkuja että jo viikonlopuksi pääsisi kotiin.



Mä paistoin pellillisen lihapullia. Tuoksuu aika hyvältä.



nälkäinen Mea

Mahtavia uutisia Thelma! Tulinpas hyvälle mielelle ihan sun puolesta. Että lupaavasti kypsyvä follikkeli ja kaikkea;) Hyödyntäkää tai sivuuttakaa, mikä nyt parhaalta tuntuu. On tässä ollut niiin pitkä ja ankea taival sulla, että rennoin ottein nyt vaan. Taukokin olis varmaan ihan hyvästä, mutta toisaalta ymmärrän, että tilanne kovin kutkuttava.. Toivottavasti tuolta työrintamaltakin tulisi hyviä uutisia piakkoin.



Ja kiitos ultraonnitteluista kaikille! Mulla oli sitten eilen heti perään neuvolakin, jossa tuttuun tapaan tietoja kirjattiin ja lappusia saatiin. Painoakin oli jo tullut pari kiloa (apuwa), vaikka muutama viikko sitten olin selvästi laihtunut pahoinvoinnin takia. No, tää alituinen syöminen tietty vaikuttaa (halutti tai ei, niin ainoa keino pitää ällötys aisoissa). Ja just viikonloppuna tunsin pakkotarvetta piispanmunkkeihin ja viinereihin.. ja oikeesti en syö moisia normaalisti edes tyyliin kerran vuodessa! Mutta kyllä tuo tästä tasoittuu, kun ällötys vähenee ja syömistarve rauhoittuu. Nyt jo tuntunut muutamana päivänä paremmalta.



Pariton sukka, hyvä kun syy vuotoihin lopulta löytyi ja ei ollut mitään oikeesti vakavaa. Tsemppiä sun kevääseen ja ehkä kesällä sitten uuteen yritykseen vielä innostutte;)



Manat, eiköhän se mies sieltä jostakin kohta pääse kotiutumaan, kun nyt jo monen maan ilmatilat auenneet ja liki normaalein lentomäärin menty monellakin kentällä.



Mea, mulla juu kyllä ollut myös tuota järkkyä rintakutkaa (mikä sana!), mutta kylläkin nimenomaan raskaana ollessani.. En oikein muista, että normikierroissa olis tuota vaivaa pahemmin ollut. Olisko sulla ne hormonit, jotka syöttää kaikkia superoireita, kuten mullekin tekivät tekosiaan km:n jälkeen.



Minnis, sä varmaan olet jo tuntenut liikkeitä vai? En nyt muista sun maininneen tästä.



Nyt unten maille.



Pilvis

Ihanaa Thelma, vihdoinkin alkaa näyttää siltä, että vähitellen pääsette taas siirtymään eteenpäin ja voitte jättää pitkän piinaavan kokemuksen taakse. Se oli sitten siinä ja toista kertaa ei sellaista tule.



ON: Täällä olen taas eilen panikoinut pienen tuhruttelun kanssa. Noiden edellisten kokemusten varjolla sitä on ihan vauhko. Pienenpientä tuo on ollut, mistä lie limakalvoilta lähtöisin. Nyt taas näyttää, että enää ei mitään vuotoja tulisi, mutta pelottaa hieman se, että jos taas...



Paritonsukka: Mukavaa kevättä ja vauvantekotaukoa! Ehkäpä sinulle käy kuten minulle, kun vetäydyin taka-alalle ja keskityin koiranpentua odottelemaan niin....... Kerta kuukautisten ja positiivisen raskaustestin välissä kerittiin miehen kanssa "harrastella".



Mea: Mulla tuota kutinaa on ollut, mutta kuten Pilvilinnallakin niin se on sitten ollut raskausoire...



No, nyt nuorimmainen heräsi, pitää lopetella.

Katjalah+papu5 rv6+0

Naputtelin äsken jo jonkunlaisen pätkän tänne, mutta se on näköjään kadonnut tuntemattomaan bittiavaruuteen, joten kokeilempa uudestaan...



Ihan koko ketjua en jaksanut selata läpi, mutta tämä ketju vain tuntuu sen verran omalta, että mukaan pyrkisin, jos vain vielä mahtuu. Itsekin kuulun tähän km-kastiin ja tämän parempaa vertaistukea en ole vielä löytänyt. Niin, ja tämän pinon plussausprosentti on sen verran korkea, että sekin rohkaisee mukaan pyrkimään :). Tarttukoon tuo minuunkin sitten joskus kun sen aika on... Ihana kuulla plussista vaikeiden kokemusten jälkeen! Ihan hurjasti onnea kaikille plussanneille ja tsemppiä meille muille!!!



Oma keskenmenoni tapahtui viime lauantaina (tai oikeastaan kivut alkoi jo perjantaina) ja tässä on opeteltu nyt muutama päivä elämään sillä ajatuksella, ettei meille sitten jouluvauvaa tullutkaan. Miehellä on kolme teiniä entisestä liitosta, minulla ei lapsia ennestään ole.



En vielä taida kyetä juurikaan kommentoimaan muiden viesteihin, kun täytyy ensin yrittää tutustua ja painaa nimmareita mieleen. Ensi kerralla sitten.



Terkuin, Niiskurouva

Niiskurouva, lämmin tervetulotoivotus porukkaamme. Ikävää kun olet joutunut kokemaan saman kuin me kaikki täällä... pahoitteluni km:sta, toivotaan että plussakierto saapuu pian taas elämääsi!



Täällä oli aivan ihania kuulumisia niin monella! Thelman lähestyvä ovis ja ihanat ultrakuulumiset saivat todellakin hymyn nousemaan korviin!

Kävin itseasiassa lukemassa uutiset jo eilen mut mulla ei ollut yksinkertaisesti voimia kirjoittaa...



Mä oon ihan hyper-väsynyt! En kyllä muista tällaista joulukuulta, tosin tilanne eroaa muutenkin sillä että silloin lomailin ja sain nukkua 12h yöunia + tarvittaessa päikäreitä. Nyt tässä ohessa täytyisi painaa töitä ja yöunet tuppaavat jäädä 7-8 tuntiin, päikkärit on pakko ottaa kun töistä palaan. Tää väsymys on jo oikeesti hankalaa, kun heti jos hetkeksikin istahtaa paikalleen tuntuu siltä että pian nukkuu. Olo on muutenkin ajoittain kummallinen...etova? Jos mulla ei olis tää työharjottelu päällä, olisin jäänyt loppuviikoksi saikulle. Tuntuu, ettei tähän auta kuin lepo. Mut työharjoittelussa tosiaan kaikki poissaolot on täysin korvattavia, joten ei haluttaisi tehdä rästipäiviä kesällä vielä norm. työn ohessa.

Mä purskahdin aamulla itkuun työpaikalle päästyäni kun olo ei ollut kauhean hyvä ja sain heti määräyksen lähteä eräälle työkeikalle enkä ollut yhtään varma selviäisinkö siitä siinä kunnossa. Kerroin voinnistani ääneen mut eipä sympatiaa ohjaajaltani herunut... kyllä nolotti ja ketutti kuivata kyyneleitä, tuntui ettei niille meinannut tulla loppua. Oli niin heikko olo ja huono mieli ohjaajani käytöksestä. No, selvisin reissusta, se kai lienee pääasia. Opiskelijoille ei noita tehtäviä saisi edes antaa joten periaate + mun vointi sotivat vaan kokonaisuudellaan aamun tilannetta vastaan.



Tämä ulkoilmaihminen ei ole tänään edes jaksanut lähteä lenkille, niin uuvuksissa olen. Meinasi jäädä eilenkin tekemättä kunnes vielä illalla tuli sellainen fiilis että PAKKO saada raitista ilmaa. Tällä hetkellä väsy fiilis sotii ihan mahdottomasti tuota vastaan, edes ruokaa evääksi huomiselle työpaivälle ei jaksaisi alkaa tekemään!

Voi kunpa tämä väsy nyt oikeasti vielä palkittaisiin.



Onneksi huomenna on perjantai! Kun sen jaksaisi vielä. Pikkusisko on tulossa huomenna kyläilemään. Onneksi hän tietää tilanteesta niin ei odota mitään virkkua iltaseuraa ;)



Sori tytöt vähäinen kommentointi, mulla ei nyt vaan sattuneesta syystä oikein raksuta...

Terkuin Emmy (joka muuten teki vielä Clearbluen 3+ ja meni vieläpä purkamaan testin. Testiviiva kontrolliviivaakin voimakkaampi, joten kyllä hormonitaso on ainakin noussut odotetusti), huomenna poksuu 6+0

Emmy, minä olen luullut että olen ainoa, joka purkaa niitä digitestejä... Ihanaa, että muutkin harrastavat moista.



Itse olen saanut itseni pidettyä kurissa, enkä enää viime lauantain jälkeen ole testannut. Vaikka vieläkin tekisi mieli...

On pitäny jo monena päivänä tulla onnittelemaan Thelmaa hyvistä uutisista.. en oo vaan saanu aikaseks. Siellä alkais sit olee peiton heiluttelu aika jos meinaatte hyödyntää. :)



Emmy ja Katjalah: mulla ei oo käyny edes mielessä että niitä digitestejä vois edes purkaa, mutta kuuluisin varmaan samaan porukkaan jos oisin tiennyt tuon testatessani :D



Sitä mun piti kysellä, että te jotka ootte käyny salilla ja kenties bodypumpissa niin ootteko vähentäny vielä painoja näin raskaana ollessa? Mä en oo, mutta mietin et millon pitäis? Kun se ei oo pahalta tuntunu revitellä oikein kunnolla siellä salilla niin en oo vähennelly, mutta välillä sitä vaan miettii et mitä tuo pikku tyyppi tykkää..

Eilen oli lääkärineuvola ja pyyssin että kuunneltais sydänäänniä niin lääkäri katsoi mua ihan ihmeissään että eihän ne vielä kuulu ainakaan niiden laitteilla. No mä siihen että kuului kyllä edellisessäkin raskaudessa jo 10 viikolla.. niinpä me sit koitettiin kuunnella ja ensin vaikuttikin siltä että ei taida löytyä kunnes alkoi sit mahdoton jumputus.. Kyllä se on aina yhtä hienoa kuulla nuo äänet :)

Eipä tässä muuta tähän väliin..

Eveys

että kun mies lähtee reisuun niin tuleehan sieltä se ovis plussa eli tuli kp 20 eikä siihen taida enään auttaa että on peittoja heilutettu 16-17 yöllä ja seuraavan kerran mahollista kp22, mutta ohan siellä ainakin toimintaa mutta tätä mielialaa se ei yhtään lohduta



terv. Lakka

Nukuin tuossa päiväunet ja herätessäni ajattelin, että ihanaa, kyllä tämä tästä varmasti lähtee sujumaan, kun noin kovasti tuo väsymys jo iski. Menin sitten vessaan ja eikös taas tuhruttele. Minä en kyllä enää pian kestä! Tässä tosiaan menevät ne loputkin hermonriekaleet.

Nyt en muista millään kaikkea mut Pilvis tosi hienoa et ultrassa kaikki hyvin ja Inna oli kans ollut ja pikkuset oli siel teille heilutellu :)



Thelmalle iso hali ja tosi hienoja uutisia ja toivotaan et ovis on ollu ja nyt tärppäis pian :)



Lakka: toivotaan et pienet vikkelät nyt kumminkin eläis kauan ja ovis tulis hyödynnettyä :)



Katjalah: Mä toivon todella et on nyt vaan jotain alku tuhruttelua ja loppuu pian.



voi nyt mä en muista mitä muut on kirjottanu mut paljon haleja ja jaksuja Mealle,Manatille, Emmylle,Pyrrhylalle, Paritonsukalle ja uusikin tullut Niiskurouva tais olla :) Antéeksi ku en muista mut on niin kovaa touhua ollu tää viikkoa kun lapsilla kevättä rinnoissa ja viirotusta ollu ny jokasella et ei ol kissaa kerinny sanomaan =)



Vähän viel omaa napaa et mul sit tosiaan oli se ovis kp 28 ja lämmöt nous sit heti ja tissit kipeet ja alavattaa nippailee mut se nyt on mulla ihan menkkaoireitakin et en osaa ees oikein piinaillakaan :)

ens viikolla sit katellaan ja su olis sit se testiaika jos ei sillon menkkoja kuulu mut kyl mä hätähousu kerkeen sitä ennen jo pari negaa tekemään ;)

Ja jos ihme tapahtuis et kaks viivaa tikkuun saisin ni tuulimunaa mä epäilisin niin kauan kunnes varmuuden saisin,olen niin epäileväksi ny tullut :(

Mut nyt vaan positiivinen ajattelu peliin ja huomen ei soi kello 5, jee :)

Nyt hetkes telkkua kattomaan ja sit nukkumaan :)



Öitä kaikki ihanaiset :)

Ku Eveysin ultrakuulumisia unohdin kommentoida et ihanaa et kaikki oli hyvin :)



Ja Minnikselle kans jaksuja masun kasvatukseen :)



ei sais pitää näin pitkää taukoa ku tippuu kärryiltä!!!! =)

Olisko mahdollista, että pääsisit ultraan tai jotain, että saisit jotain tietoa tai hetkellistä mielenrauhaa? Ei kuulosta kovin kivalta tollainen. Onko sulla kuitenkin raskausoireita? Tsemppiä sulle ja kaikille muillekin!



Sanna taustalta

Pahoitteluni menetyksestäsi Niiskurouva. Ja tarrasukkia katjalah!



Mä en tiedä miten selviäisin henkisesti uudesta raskaudesta. Jännittäisin varmasti hyvin runsaasti ja pelkäisin uutta keskenmenoa.

Ja silti haluaisin uudelleen raskaaksi.



Miten se on meidän naisten elämä yhtä tunteiden vuoristorataa. Yhtenä hetkenä saadaan olla aidosti iloisia ja riemu on korkealla, toisena hetkenä mennään sitten nokka edellä mudassa...



Piristää niin kovasti kuulla muiden onnistumisista ja ultrauutisista.



Huomenna on uusi päivä.

... ensin Katjalah, toivotaan tosiaan että on jotain harmitonta tiputtelua - onko se minkä väristä - ruskeaa vai punervaa vai ?



Kiva Thelma että sait hyviä uutisia ja luvan yrittää jos sille tuntuu.



Eveys jossain vaiheess kyseli jotta ollaanko täällä laihduttu pahoinvoinnin keskellä - EI! Ei todellakaan vaan kiloja tullut lisää - huonoa oloa olen joutunut torjumaan syömällä (ihan mitä milloinkin sattuu alas meneään) vähän väliä. Jos yhtään tulee nälkä tulee pahaolo ja yökkäyttää. Nyt se on siirtynyt sitten enemmän aamusta iltaan tuo kuvotus. Ja sitten tämä väsymys on Emmyn tavoin jotain ihan kamalaa! Sellainen extrasuperhyper väsymys että voi voi. Siksi täälläkään ei niin ole ollut kun ei yksinkertaisesti jaksa! Väsyttää väsyttää väsyttää. Mutta toivottavasti nämä molemmat oireet heliitävät otteensa pian minusta. Niin ja se väsymys on vaikuttanut sitten siihen, ettei oikein liikkumaankaan jaksa :( ....



Niiskurouvalla vielä tervetuloa joukkoon. Niin ja heh - en mäkään ole tiennyt, että noita digitestejä voi purkaa :) ja että sieltä löytyy viivat sisältä. No en ole sitä tässä raskaudessa tehnyt.



Jotenkin tämä on jännä vain vaikka taustalla on keskenmenoja niin ei ole kuitenkaan koko ajan matkassa sellaista pelkoa meneekö kaikki hyvin ja pystyy hermoilematta olemaan ja elämään. Jotenkin sitä vain on nyt sisäinen luottamus asiaan. Kaikkihan tietenkin on mahdollista ja toivon että kaikki hyvin menee - mutta sellainen paniikkipelko ei ole ollut läsnä vaikka olisin voinut kuvitella.



On ihan kun viikkoja tulee ja tänä aamuna (rakon ollessa täynnä) nousikin mun taakse kallistunut kohtu pieneksi kummuksi tuonne alamassuun :) . Siellä se pieni kasvaa - ja jotenkin tässä viikojen lisääntyessä siitä rupeaa nauttimaan ja vähän sisäisesti itselleen hehkuttelemaan. Ja piti mun ukkokin kutsua aamulla sitä pienenpientä kumpua ihmettelemään. Mutta tää tosiaan silloin kun rakkotäynnä muuten ei kyllä kumpuja juuri näy :) - muuta ku hulluna turvotuksena. Ja sekin mahapömpötys kuulema johtuu siitä että kun kohtu kasvaa niin se työntää noita muita kamoja - suolia ja muita pois tieltä. Eli iso pömppä on vaikka vauvamahaa ei vielä olekkaan .



Tänään lähden hemmotteluiltaan tekemään jalkahoitoa - ihanaa. Mukavaa la päivää kaikille!



Inna rv 11+1

Täällä onkin tullut taas jonkin verran tekstiä sen jälkeen, kun viimeksi kirjoittelin. Kiitos kaikille tsemppauksista ja onnitteluista mun viime lääkärikäynnin hyvien uutisten johdosta. Aika ristiriitaiset fiilikset mulla on tän oviksen hyödyntämisestä, tosin sitä on taidettu jo hyödyntää. Lääkärin arvioin mukaan ovis olis huomenna. Mitään oireita mulla ei ole, mikä saakin miettimään, niinköhän sitä ovis edes tulee, kun syksyllä bongasin niin selvästi ovikset.



Niiskurouva, tervetuloa joukkoomme ja pahoittelut, että tänne jouduit. Se tässä pinossa on loistavaa, että täältä saa A-luokan vertaistukea.



Manat, joka sait miehen kotiin? Ymmärrän niin hyvin noi sun mietteet siitä, että et jaksa mennä ihastelemaan tutun vauvaa. Melkoista erakkoelämää sitä on täälläkin vietetty.



Lakka, toivotaan, että on sitkeitä siimahäntiä, jotka pysyy hengissä pitkään.



Vai on Emmy mennyt purkamaan digitestin. Mä en ole edes tajunnut, että niitä vois purkaa ja sieltä löytyis sisältä jotain lisäinformaatiota.



Katjalah, onko tuhruttelu loppunut? Vai vieläkö kiusaa?



Eveys, kyselit treenipainojen pienentämisestä. Mä jouduin tossa edellisessä raskaudessa kyllä keventämään treeniä aika paljon jo ihan alussa, kun tuntui, että vähäinenkin pinnistely aiheutti pahaa oloa. Mut ei kai niitä painoja tarvi vähentää, jos ei tunnu pahalta.



Vauvafani, yritä nyt malttaa sen testaamisen kanssa. Vaikka helppohan se mun on sanoa, kun ite ihan varmasti testaamassa viikko oviksen jälkeen...



Mea pohti, miten selvitä uudesta raskaudesta. Saa nähdä, mitkä mulla on fiilikset, jos uudestaan vielä raskaudun, mut kyllä mulla painoi ensimmäinen varhainen keskenmeno tosi paljon tuossa toisessa raskaudessa. Olin koko ajan ahdistunut ja huolestunut. Sit kun pääsin kaksnumeroisille viikoille, pystyin vähän relaamaan ja luin jopa neuvolan matskuista synnytyksetn jälkeistä aikaa käsitteleviä juttuja. Viikkoa myöhemmin sit alkoi keskenmenovuoto. Mitenköhän sitä sit seuraavassa sit osais iloita odotuksesta, jos seuraavaa tulis.



Kiva kuulla myös Pilviksen neuvolakuulumisia. Tsemppiä Innalle ja Emmylle väsymyksen kanssa kärvistelyyn.



Mukavaa viikonloppua kaikille!



Thelma