Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Appivanhemmat tahtovat ostaa meille talon.
20.11.2009 |
Ei varmaan tarvitse mainita että appivanhemmat ovat varakkaita ja haluavat nyt sitten ostaa meille talon, tai paremminkin ilmoittivat että näin tekevät. En oikein tiedä miten suhtautua tähän asiaan, toisaalta olisi ihanaa saada talo, me olemme miehen kanssa matalapalkkaisia ja lapsiakin on kolme, ei meillä ikinä olisi omaan taloon varaa. Toisaalta taas ei olla kovin läheisiä miehen vanhempien kanssa, he ovat aikamoisia päällepäsmäreitä ja arvomaailmakin erilainen, pelkään että he saavat näin meidät otteeseensa, nytkin he heti asiasta kertoessaan sanoivat että appiukko on valinnut hyvän tontin läheltä heitä ja anoppi on valinnut talomallin joltain valmistajalta! Kellekkään tästä lahjasta ei kuulemma kerrota, häpeävät kai hieman pienipalkkaista poikaansa ja tahtovat antaa kuvan että poika tulee hyvin toimeen? Ahdistaa aivan suunnattomasti vaikka pitäisi kai olla onnesta soikeana:( Provoa kohta huutelette mutta tämä on taatusti tosijuttu ja minä jo yhdenyön mietittyäni aivan kauhuissani.
Kommentit (42)
mikä on lahjan ja lahjonnan ero. Jos joku sanoo antavansa lahjan, silloin siitä ei ole velkaa yhtään mitään. Jos on saanut lahjan joka myöhemmin osoittautuu lahjonnaksi, eli antaja vaatii vastapalveluksia "lahjaansa" vedoten niin "lahja" palautetaan tai ilmoitetaan viranomaisille. Nyt kun kovasti epäilet kyseessä olevan lahjomisen eikä lahjan, niin et tietenkään ota vastaan sitä.Lisäksi, jos otat talon ja tontin vastaan, maksat siitä myös lahjaveron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä? Tontti ja talomalli jo valittu. Kuulostaa siltä, että tosiaan tahtovat kontrolloida elämäänne, vaikka eivät sitä välttämättä tiedosta.
Vedotkaa siihen, että jos talo tulee teidän nimiinne, joudutte maksamaan tuntuvat verot. Verottomasti kun saa antaa vain 3000 € 3 vuoden aikana. Ja on siitä ennakkoperinnöstäkin verot maksettava. Jos talo ei tulisi teidän nimiinne, välttäisitte verot, mutta silloin appivanhemmilla olisi täysi oikeus heittää teidät pihalle.
Jos vaan mahdollista, sanokaa kiitos kauniista ajatuksesta, mutta tahdotte itse rakentaa oman talonne ja elämänne.
hän lähti yöksi töihin ja nyt nukkuu. Selvittelen nyt vaan omia ajatuksiani. Appivanhemmat eivät todellakaan ole semmoisia joiden kanssa neuvotellaan tai keskustellaan hyvässä hengessä, käydään siellä ehkä kerran kuussa jäykästi kahvilla ja siinä se. Tiedän että loukkaantuvat taatusti jos ei taloa oteta, ollaan kiittämättömiä sitten ja jos talo otetaan niin tunkevat nenänsä meidän asioihin. Ap.
Itse ottaisin. Ei teidän tarvitse jäädä kiitollisuudenvelkaan, vaan voitte kohdella ystävällisesti ja jämptisti niin kuin ennenkin. Siitä tulee kuitenkin teidän kotinne. Appivanhempanne kuulostavat mahtavilta. Onnea!
ostavatko teidän käyttöön omiin nimiinsä vai talon teidän käytöön ja TEIDÄN NIMIIN, tai vähintään miehesi nimiin ja voiko miehesi testamentata talon sinulle vai rajaavatko ennakkoperinnöstä aviopuolison ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö se ole hienoa, että appivanhemmat haluavat rakentaa teille talon?
Se kuka sitten omistaa talon oikeasti on eri juttu. Onko se ennakkoperintö vai olette vain asutte siinä ja he omistavat?
Te maksatte (tai miehesi jos se on vain hänelle) siitä perintöveroa jos se on ennakkperintöä. Ei se ilmaiseksi tule.
Jos teillä itsellänne ei ole varaa taloon niin silloinhan te ette myöskään pystyisi itse valitsemaan minkälaisen talon rakentaisitte vai miten on?
Jos he haluavat teille antaa sen ennakkoperintönä niin haloo kuka ei ottaisi sitä kiitollisuudella vastaan? Sellainen, joka kuvittelee, että saa tarkasti valita itse mitä perii. Sellainen, jolla itsellä ei ole mitään.
Herätkää ihmiset.
Jos itse olisit varakas ja pojallasi olisi perhe ja taloudellisia ongelmia, niin auttaisitko?
Mielestäni appivanhempasi kuulostavat ajattelevilta ihmisiltä, jotka vain haluavat taata lapsenlapsilleen hyvän kasvuympäristön.
Omat lapsemme ovat vielä pieniä, mutta pohdimme jo nyt mieheni kanssa ostavamme ylimääräisen tontin, johon lapset saavat myöhemmin rakentaa talon (JOS haluavat).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän mua ahdisti ensin, kun appi oli irtisanonut edellisen vuokralaisen tästä siksi, että me päästään muuttamaan tähän, mutta ei ollut meiltä varsinaisesti kysynyt mielipidettä asiaan. Joten muutettiin tähän vähän pakolla, mutta kyllä me sitten kuitenkin muutettiin, koska olihan se taloudellisesti järkevää.
Ennen muuttoa tähän tehtiin remontti, josta osan maksoi appi ja osan me itse. Lopulta homma meni niin, että minä valitsin kaikki materiaalit tähän, mikä ei kuitenkaan sekään tuntunut ihan oikealta, kun miten minä toisten taloon osasin mitään valita.
Mutta fiksuahan se heiltä oli, että antoivat mulle vapaat kädet. Tein sitten kuten parhaaksi näin. Ei meillä sitten tietenkään mitään ongelmia tullut asumisen kanssakaan, sillä appivanhemmat eivät olleet mitään kontrolloivia tän talon suhteen.
No nyt appi on jo kuollut ja talo on siirtynyt meidän omistukseen, joten meillä tuo apen talossa asuminen ei kestänyt kuin pari vuotta.
Me asutaan rivitalossa jonka miehen vanhemmat on maksaneet. Tai siis ollaan mekin maksettu osa tästä (1/4). Meillä on kanssa matalat palkat ja miehen vanhemmat on varakkaita eläkeläisiä. Talo on heidän nimissään ja me vaan asutaan tässä.
Ongelmia ei ainakaa toistaiseksi ole tullut. Hyvä juttu, sillä meillä ei itsellä olisi ikinä varaa tähän taloon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta mun anoppi ei olekkaan mikään hirmu, vaan hiljainen ja anoppi ei paljoa tulisi komentelemaan.
Jos se on selvää, että se on teidän koti, en näe harmia, mutta jos appivanhemmat sitten määräävät kaapin paikasta, niin kait sieltä voi poiskin muuttaa.
tontin ymmärrän, mutta en sitä, että talomallikin valitaan valmiiksi. Luultavimmin anoppi haluaa suunnitella varustuksen ja valita kiinteän sisustuksen?
Sinänsä suvussani on tuttua se, että rahaa ja omaisuutta siirretään sukupolvelta toiselle mm. kiinteistöjen avulla (näin suvussamme tehty jo pitkään), mutta ne eivät saa sisältää mitään ehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tajuaakohan ne appivanhemmat, miten hirveä homma sellaisessa talon rakentamisessa oikein on? Tuo, että anoppi on katsonut talomallin valmiiksi nostaa kyllä karvat pystyyn.
Itse voisin suostua siihen, että appivanhemmat lahjoittavat/antavat ennakkoperintönä jonkun summan rahaa, joka sitten käytetään teidän valitsemaanne asuntoon. Pääsisitte niin paljon helpommalla ja saisitte sellaisen kuin haluatte.
Meillä on käytännössä niin, että minun ennakkoperintörahoillani on maksettu osa tästä talosta eikä se ole mikään ongelma. Lapsethan kaiken sitten lopulta taas perii.
appivanhempien maksamassa talossa, eikä kyllä ole yhtään haitannut. Lapsilla on tilaa temmeltää ja kiva piha. Miksi kummassa asia minua ahdistaisi tai olisin kiitollisuudenvelassa? Samat rahat oltaisiin saatu perintönä anopin ja apen kuoltua, mutta nyt on rahoilla enemmän käyttöä kuin jokskus 30 vuoden päästä. Eli ottakaa ihmeessä tarjous vastaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta vasta kunnon keskustelun jälkeen. Hyviä malleja keskusteluun on jo yllä. Ja jos he odottavat teiltä kiitollisuudenvelkaa, ja aikovat päättää teidän asioista en suostuisi lahjaan. Kävisin keskustelua rakentavassa hengessä ja myös kiittelisin heitä, koska teidän parastannehan he ajattelevat.
Ihmisillä joilla on paljon varallisuutta talon lahjoittaminen ei ole iso juttu, aivan tavallista. Itsekin olen saanut pienen kaksion vanhemmiltani enkä kyllä kokenut mitään omantunnontuskia. Päinvastoin, miksi eivät ostaisi opiskelijatyttärelleen kaksiota kun heillä on ylimääräistä varallisuutta?
Kuuluu sanonta ja tämä pitää paikkansa tässäkin kohtaa. Minulla on tuttavapiirissä muutama tällainen pariskunta ja voinen kertoa että lapset ovat näissä tapauksissa joutuneet olemaan kiitollisuuden velassa ja samoin he ovat olleet velvollisia suorittamaan kiitollisuuden velasta muutamia taskeja.
Eli jos otatte lahjan vastaan, tämän jälkeen sinulla ei ole vastaansanomista anopillesi tai muuten hän tulee muistuttamaan sinua joka ikinen kerta että he ovat talonne hankkineet.
Pahoittelut suorasta puheesta. Välttämättä tämä ei päde kaikkiin.
miehen vaarin omistamassa omakotitalossa vuokralla (pieni vuokra).
No tämä vaaripa tuli lähes päivittäin tekemään pihahommia/säätämään pattereita (omilla avaimilla lupaa kysymättä) ym. Ja mä olin silloin esikoisen kanssa äitiyslomalla. Oli kamalaa, kun ei ikinä tiennyt minkä ikkunan takaa papan löytää. Asuttiin 7kk ja muutettiin omaan...
meille auton joka maksoi 27000 e, on vähän ollut kumma fiilis siitäkin, koska en halua jäädä mitenkään kiitollisuudenvelkaan. meille syntyy keväällä vauva ja en halua kuitenkaan jatkuvasti kyläillä siellä vauvan kanssa, ns. kiitokseksi asiasta.
Appivanhemmat tarkoittavat luultavasti hyvää, mutta ap ei osaa sanoa ääneen, mitä haluaa ja tarkoittaa, vaan hipsii nurkissa tuppisuuna miettien, että ei kai noi vaan suutu. Sellainen herättää reippaammissa ihmisissä vastustamatonta halua päsmäröidä ja ottaa sitä vastuuta, kun toinen ei sitä näköjään halua ottaa.
Nyt ap ryhdistäydyt. Panet toimeksi sen perhekokouksen ihan siitä välittämättä, suuttuvatko apekset vai eivät. Kerrot, millä ehdoilla suostutte tuumaan. Tuolla asenteella, että hui, jos ne loukkaantuu, ei todellakaan kannata lähteä hankkeeseen, mutta jos opettelet pitämään puolesi ja miehesi tukee sinua, siitä voi vielä tulla loistava projekti, josta kaikki hyötyvät.
Tiesitkö, että voimakkaat ihmisest yleensä pitävät siitä, että heille sanotaan vastaan? Voivat kiehahtaa, mutta leppyvät sitten ja alkavat kunnioittaa.
Että talomallikin valmiiksi katsottuna, huhhuh..
Niin, ja en suostuisi moiseen, vaikka sitä ehdottaisivat omat vanhempani.
Alue: Aihe vapaa
tuo on ihan tavallista. Vanhemmat ostavat lapsilleen asunnon ja varallisuus siirtyy sukupolvelta toiselle. Pelkästään järkevää, eikä kukaan siitä mihinkään kiitollisuudenvelkaan joudu.