Alle 1-vuotiaan vienti päiväkotiin on julmaa - kyse on valinnoista ja arvoista EI taloudesta!

kaipa se on helppoa arvostella toisia ihmisiä kun itse ei ole koskaan ollut rahallisesti vaikeassa tilanteessa.tai että elämiseen tarvitaan molempien vanhempien tulot.

piileskele sinä vaan siellä täydellisessä elämässäsi ukkosi takana!ps.oletko teini vaan muutenvaan tyhmä?veikkaan jälkimmäistä...

Ainakin meidän lasten päiväkoti oli sellainen.

Sulle siis kotona oleminen on luopuminen osasta merkkivaatteita ja siitä, että arkesi on vähän askeettisempaa. Kenties joudut juomaan ihan Juhla Mokkaa itse jauhetun designkahvin sijaan aamuisin. Voi sinua!

Ajattele kuitenkin, että pienten lasten vanhemmissa on oikeasti todella köyhiä: Yksinhuoltajia, leskiä jne. joille valinta on siinä, syödäänkö perheessä vai käydäänkö töissä.

Esim. omistusasunto - aivan normaali, perheen kokoon mitoitettu tavallinen kerrostaloasunto, josta on velkaa, tarkoittaa sitä, ettei mitään tukia (sossu + asumis) saa. Lisäksi täällä monesti unohtuu, ettei läheskään kaikissa kunnissa makseta kotihoidontuen kuntalisää. Laskut ja maksut on pakko hoitaa ja todella pienituloisilla se ei tarkoita Glorian Kodin tilauksesta luopumista vaan esim. sähkölaskun maksamisesta luopumista.

Mutta ihmiselle, jolle elintasosta luopuminen merkkaa sitä, ettei pääse Sanomataloon Lattelle kerran viikossa tämä on varmasti todella vaikea käsittää.

Hyvä ap ja muut kapeakatseiset: Se, että olet itse niin hyvätuloinen, että yhden aikuisen palkkatuloista luopuminen on sinulle elintaso- eikä selviytymiskysymys, ei se tarkoita sitä, että kaikki Suomen suuressa maassa olisivat. Täältä löytyy myös niitä yksinhuoltajia, pariskuntia ja perheitä, joiden normaali tulotaso on niin alhainen, ettei yksinkertaisesti ole vaihtoehto luopua useammasta sadasta eurosta kuussa kuukausitolkulla. Ainakaan jos haluaa katon päänsä päälle, ruokaa pöytään ja liikkua muutenkin kuin jalan.

Jos taasen haluatte vihjata, että joko

a) köyhyys on täysin oma valinta tai

b) köyhien ei tulisi lisääntyä,

sen voinee sanoa suoraan eikä puhkua tekopyhyyttään.

Ja ei, en minäkään kiellä sitä, etteikö osa vauvansa hoitoon vievistä tekisi saadakseen viettää luksuselämää ja eteikö tämä olisi minustakin arveluttavaa, mutta näiden ihmisten perusteella ei voi leimata kaikkia.

ja hoitovapaan vuoden siihen päälle

Kyse on valinnoita.kumpi on tärkeämpää työ vai lapset.Kotihoidontuella pärjää kyllä.

Miksi pitää valita? Suomessa voi saada molemmat!

Ei varmaan koskaan tule olemaan edes uraputkessa!



T. perusduunari, joka nyt kotona lapsien kanssa

Jostan "1-vuotiaden viemisestä päiväkotiin" jonain heterogenisena ryhmänä



Kun ihmisiä on niin erilaisissa elämäntilanteissa:



- On nuoria perheitä, joissa elämä ei ole vielä "vakiintunut", asutan vuokralla ja on mahdollista tehdä erilaisia ratkaisuja. Elämä on niukkaa ja lapsi tulee siinä sivussa samoihin oloihin.

- On mukavasti toimeentulevia perheitä, jotka ennakoimalla voivat vastata erilaisiin tilanteisiin - pystytään säästämään pahan päivän varalle ja olemaan kotona pidempään.

- On niukimmalla mahdollisella tulotasolla eläviä perheitä, joiden perhesuhteiden muutokseen yhteiskunta vastaa lisäämällä tukia. En väitä, että tälla rikastuu, mutta kaikki tukitoimet ovat käytössä kun mitään palkkatuloa tai "omaisuutta" ei ole.

- On perheitä, joissa se 1-vuotias on ehkä iltatähti - perheessä on teinejä ja elämä on jo vakiintunut uomiinsa, on asuntovelkaa, ammatit, työpaikat - kunnes jotain täysin odottamatonta sattuu: Lomautukset, työttömyys, syöpä, työkyvyttömyys, leskeys jne. Tilanne, jossa saa taistella tosissaan, jotta elämä yleensä pysyy uomissaan. Näkökulmana perhe kokonaisuudessaan - näissä yllättävissä tilanteissa varmasti koko porukka joutuu joustamaan ja tottumaan hankalampaan - myös se pienin, valitettavasti.

- Sitten onm todella näitä, jotka silmät suurina päivittelevät että kun minäkään juuri nyt pääse joka vuosi Thaimaahan enkä kasvohoitoon kerran kuussa niin kyllä kaikkien muidenkin pitäisi voida olla kotona - minäkin olen luopunut elintasostani.



Eli on niin erilaisissa tilanteissa eläviä 1-vuotiaiden vanhempia. Kyvyttömyyttä on mielestäni se, ettei osaa peilata kuin siihen omaan tilanteeseen ja sen sallimiin joustoihin.

kaipa se on helppoa arvostella toisia ihmisiä kun itse ei ole koskaan ollut rahallisesti vaikeassa tilanteessa.tai että elämiseen tarvitaan molempien vanhempien tulot.

piileskele sinä vaan siellä täydellisessä elämässäsi ukkosi takana!ps.oletko teini vaan muutenvaan tyhmä?veikkaan jälkimmäistä...

Ei mun mies mua elätä. Lapsi meni päiväkotiin 1 v 7 kk iässä. Hoitovapaan ajan maksoin omaa osuuttani perheen menoista säästöilläni. Ei olla rikkaita. Ihan perusduunareita.

Jostan "1-vuotiaden viemisestä päiväkotiin" jonain heterogenisena ryhmänä

Hei tiedoksi, että aihe oli ALLE 1-vuotiaiden vieminen päiväkotiin. Tuolla toisessa ketjussa kirjoittaa mamma joka aikoo viedä 10 kk ikäisen vauvansa 10 tunniksi päivässä päiväkotiin, jotta hänkin pääsee tekemään uraa, niinkuin lapsen isäkin. Sairasta touhua!

En todella voi ymmärtää niitä jotka eivät pidä yhteistä taloutta jos yhdessä asutaan ja on yhteisiä lapsia.



Meillä vaimo ollut kymmenen vuotta kotona hoitamassa liutaa lapsia. On itsestäänselvyys että taloutemme on yhteinen ja jaamme ansaitsemani rahat.

mutta voisin todeta omalta kohdaltani, että lapsen päivähoitoon laittaminen on valintakysymys.



Meillä on kaksi lasta noin kahden vuoden ikäerolla ja molemmat ovat aloittaneet osapäivähoidon (noin 4-5h/pv n.3-4 pv/vko) kun äitiysloma on loppunut. Vanhempien työaikojen järjesteleminen on ollut ajoittain mutkikasta, mutta onnistunut. Esikoinen on eskarissa ja hoitoa edelleen saman verran.



Taloudellista pakkoa töihinpaluuseen äitiysloman jälkeen ei ollut, mutta olisin varmaan pidemmän päälle turhautunut kotona. Halusin töihin käyttämään aivojani ja kasvattamaan ammattitaitoani. Ja jälkikäteen todettuna tälläinen "itsekkyys" ei ole ollut lapsilta pois ;) Parempi tyytyväinen työssäkäyvä äiti kuin turhautunut kiukutteleva kotiäiti. Molemmat lapset ovat alusta pitäen viihtyneet päiväkodissa hyvin. Ovat reippaita ja sosiaalisia, koskaan ei mitään ongelmia hoitoon jäämisessä tai päiväkodissa viihtymisessä ollut. Ehkä järjestelyt hoitoajan minimoimiseksi ovat vaikuttaneet asiaan.



Jos uudestaan pitäisi päättää, tekisin aivan saman valinnan kuin silloin.

alle 1-vuotiasta hoitoon taloudellisista syistä.

niille, jotka ovat päättäneet, että vauvalomat Suomessa loppuvat vauvan ollessa noin 10 kk vanha. Ennen vietiin lapset 3 kk iässä hoitoon ja ihmisiä heistäkin kasvoi!

Hei tiedoksi, että aihe oli ALLE 1-vuotiaiden vieminen päiväkotiin. Tuolla toisessa ketjussa kirjoittaa mamma joka aikoo viedä 10 kk ikäisen vauvansa 10 tunniksi päivässä päiväkotiin, jotta hänkin pääsee tekemään uraa, niinkuin lapsen isäkin. Sairasta touhua!

Mutta entäs kun meillä mun palkka on yli kaksinkertainen miehen palkkaan nähden. Mun palkalla me tultaisi toimeen yhdenkin ansioilla, vaikka verottaja noista isomman siivun viekin. Mutta miehen palkalla ei toivoakaan, tai sitten pitää osa talosta pitää jo kylmänä ja asua talvella yhden makuuhuoneen varassa. Ja kotona oleva vanhempi on nalkissa, kun ei olisi varaa oikein yhteenkään autoon. Mies oli jonkin aikaa kotona, koska en halunnut yksivuotiasta viedä päiväkotiin, ja ekaluokkalaiselle ei olisi ollut iltapäivähoitoa, mutta ei mies suostunut olemaan siihen asti kun lapsi 3 v. Miksi syyllistetään vain äidit, jotka vie lapset hoitoon? Aika monet nykynaiset on perheessä se paremmin koulutettu ja joskus jopa paremmin ansaitseva puoliso.

niille, jotka ovat päättäneet, että vauvalomat Suomessa loppuvat vauvan ollessa noin 10 kk vanha. Ennen vietiin lapset 3 kk iässä hoitoon ja ihmisiä heistäkin kasvoi!

Tiedoksi että Suomessa tuetaan lasten hoitamista kotona alle 3 vuotiaaksi. Jos ei sen vertaa osaa talouttaan suunnitella, että pitää viedä 10 kuukauden ikäinen kävelemätön vauva päiväkotiin kahdentoista lapsen ryhmään itkemään äidin sylin perään, niin ihmettelen, että miksi se lapsi piti tehdä?

Ja taas syyllistetään vain äitejä Mutta entäs kun meillä mun palkka on yli kaksinkertainen miehen palkkaan nähden. Mun palkalla me tultaisi toimeen yhdenkin ansioilla, vaikka verottaja noista isomman siivun viekin. Mutta miehen palkalla ei toivoakaan, tai sitten pitää osa talosta pitää jo kylmänä ja asua talvella yhden makuuhuoneen varassa. Ja kotona oleva vanhempi on nalkissa, kun ei olisi varaa oikein yhteenkään autoon. Mies oli jonkin aikaa kotona, koska en halunnut yksivuotiasta viedä päiväkotiin, ja ekaluokkalaiselle ei olisi ollut iltapäivähoitoa, mutta ei mies suostunut olemaan siihen asti kun lapsi 3 v. Miksi syyllistetään vain äidit, jotka vie lapset hoitoon? Aika monet nykynaiset on perheessä se paremmin koulutettu ja joskus jopa paremmin ansaitseva puoliso.

Miten niin vain äitejä syyllistetään? Kyllä isäkin voi hoitaa lasta kotona ja jos äidillä isompi palkka, niin sehän on vain järkevää!

Ei todellakaan.

meidän perhe saa sitten kuukaudessa toimeentulotukea 132€ ja mahdolliset sairaskulut päälle. Ei paha ollenkaan, varsinkin kun 4-vuotias on joka tapauksessa virikepaikalla ilmaiseksi.

Tottakai olen kotihoidontuella ensi kesän ja sossu elättää meitä. Töitä alan hakea vasta elokuussa 2010 ja silloin laitan myös 1-vuotiaan päiväkotiin.

Käske ap miehesi tehdä lujasti töitä ja maksaa paljon veroja.

Meni tosiaan töihin taas heti äitiysloman jälkeen ja vauva meni hoitoon, ihan kokopäiväisesti.



Tämä vauva ei suinkaan ole perheen ainoa lapsi, vaan perheeseen kuuluu myös kaksi teini-ikäistä nuorta iät 14v ja 16v. Vanhempi on lukiossa ja kirjat maksaa, heillä on myös harrastuksia jne, jotka maksaa. Lisäksi on 12v lapsi ja sitten tuo kuopus, "yllätys-iltatähti". Heillä on myös oma talo, josta lyhentelevät velkaa.



Koska kotihoito on palstan mukaan hyvän äitiyden mitta niin tämän perheen olisi pitänyt myydä omakotitalonsa, muuttaa vuokralle jonnekin mistä vuokra-asuntoja löytyy (luultavasti sen verran kauemmas, että isompien lasten kaveri- ja koulukuviot olisivat menneet uusiksi), lopetuttaa kaikkien isompien lasten harrastukset ja lukiopoika olisi joutanut iltaisin töihin jotta saisi koulukirjansa maksettua, vai mitä?



Se on niin helppo keuhkota sellaisen mamman, jolla on tilillä se perus-palstalaisen 10 000 euroa ja mies kantaa joka kuukausi sellaiset 3000 euroa lisää kotiin. Se on niin helppo siinä vaiheessa puhua kauniita siitä, miten kotihoito on järjestelykysymys jne.



Minusta olisi kohtuutonta, että koko muun perheen elämä menisi uusiksi jotta mamma pystyy köllimään 10 kk kanssa kotona!!!



Meillä minä olin kotona kunnes kuopus täytti 2v. Tämä edellytti mm. sitä, että mieheni teki töitä noin 12 tuntia päivässä 7 päivää viikossa. Ei ole oikein ketään kohtaan että näin oltaisi jatkettu pidempään.



Jollakulla työvuorojen sumpliminen onnistuu, mutta pitää muistaa että jos kotihoidon järjestäminen on teillä ollut helppoa, se ei suinkaan ole yhtä helppoa kaikille muille!



Eikä ne lapset siellä hoidossa kamaluuteen näänny, kyllä niistä siellä huolehditaan ja kyllä se oma äitikin lastaan hoitaa aina kun vaan siihen pystyy.

Meni tosiaan töihin taas heti äitiysloman jälkeen ja vauva meni hoitoon, ihan kokopäiväisesti.

Tämä vauva ei suinkaan ole perheen ainoa lapsi, vaan perheeseen kuuluu myös kaksi teini-ikäistä nuorta iät 14v ja 16v. Vanhempi on lukiossa ja kirjat maksaa, heillä on myös harrastuksia jne, jotka maksaa. Lisäksi on 12v lapsi ja sitten tuo kuopus, "yllätys-iltatähti". Heillä on myös oma talo, josta lyhentelevät velkaa.

Koska kotihoito on palstan mukaan hyvän äitiyden mitta niin tämän perheen olisi pitänyt myydä omakotitalonsa, muuttaa vuokralle jonnekin mistä vuokra-asuntoja löytyy (luultavasti sen verran kauemmas, että isompien lasten kaveri- ja koulukuviot olisivat menneet uusiksi), lopetuttaa kaikkien isompien lasten harrastukset ja lukiopoika olisi joutanut iltaisin töihin jotta saisi koulukirjansa maksettua, vai mitä?

Se on niin helppo keuhkota sellaisen mamman, jolla on tilillä se perus-palstalaisen 10 000 euroa ja mies kantaa joka kuukausi sellaiset 3000 euroa lisää kotiin. Se on niin helppo siinä vaiheessa puhua kauniita siitä, miten kotihoito on järjestelykysymys jne.

Minusta olisi kohtuutonta, että koko muun perheen elämä menisi uusiksi jotta mamma pystyy köllimään 10 kk kanssa kotona!!!

Meillä minä olin kotona kunnes kuopus täytti 2v. Tämä edellytti mm. sitä, että mieheni teki töitä noin 12 tuntia päivässä 7 päivää viikossa. Ei ole oikein ketään kohtaan että näin oltaisi jatkettu pidempään.

Jollakulla työvuorojen sumpliminen onnistuu, mutta pitää muistaa että jos kotihoidon järjestäminen on teillä ollut helppoa, se ei suinkaan ole yhtä helppoa kaikille muille!

Eikä ne lapset siellä hoidossa kamaluuteen näänny, kyllä niistä siellä huolehditaan ja kyllä se oma äitikin lastaan hoitaa aina kun vaan siihen pystyy.

Tiesitkö että asuntolainalle voi anoa lyhennysvapaata?