nyt raskaana, valitsen sektion pitääkseni seksielämän jatkossakin tyydyttävänä.

tälläsestä asiasta puhutaan ystävien kanssa niin miksei äidin kanssa joka on sata varmasti kaikille naisille tärkeämpi kuin paras ystävä??!!

EI SAA ILMAN SYYTÄ,EIKÖ SE PAINU TEILLE AIVOTTOMILLE JAKELUUN!!??

Itse jouduin sektioon kun synnytys ei edistynyt apukeinoista huolimatta ja vauvan sydänäänet romahtivat. Raskauden alussa pelkäsin alateitse synnyttämistä koska lantioni on ahdas, mutta lääkärini sanoi loppuraskaudessa alateitse synnyttämisen olevan aivan mahdollista koska lapsemme oli pieni. Loppuraskaudessa kaikki alkuraskauden pohdinnat ja pelot unohtuvat koska halusin vaan että lapsi syntyisi, jotta hänet näkisi ja jotta pääsisi mahasta eroon;-) Synnytystilanteessa halu saada lapsi ulos on niin kova, että siinä tuskin sektiota miettii. Saattaahan sinulle niin käydä että sektiosta sovitaan, mutta vauveli päättääkin syntyä aikaisemmin. Tiedän muutaman tällaisen tapauksen ja kaikki meni heillä lopulta hyvin alateitsesynnytyksessä. Sinunkin kehosi valmistaa sinua synnyttämään alateitse, halusitpa tai et. Hormoonit pehmittävät sinua alatiesynnytykseen, ja vaikka lapsesi syntyisi sektiolla kestää tovin ennen kuin kehosi palautuu, palautumisaika toki vaihtelee. Sektiosta huolimatta itselläni oli jälkivuotoa kaksi kuukautta, joten kyllä se seksielämää hiljensi. Myös kaikki muut luonnoliset uudet asiat joita ihana oma vauva tuo:-) ja varsinkin jos vauva on ensimmäinen niin alussa on niin paljon uuttaa että (ainkain meidän kohdalla) seksiä ei ollut noin kahteen kuukauteen synnytyksen jälkeen, koska sitä ei silloin kaivattu. Se, että lapsi syntyy elävänä ja on terve on tärkeämpää kuin se, miten vauva syntyy. Pääasia että synnytyksessä vauvalla ja äidillä kaikki menisi hyvin, joten kaikkea hyvää myös sinun synnytykseesi!

Tulee mieleen, että sektio olisi ollut sittenkin parempi vaihtoehto. Edelleenkään 9 kk synnytyksen jälkeen, ei seksi suju kuten ennen. Emätin on väljempi, mutta pahimman ongelman aiheuttaa leikkausarpi, joka kipuilee. Seksi sattuu liukkareista huolimatta. Haluaisinkin vastaavan kokeneilta kommentteja, onko vielä toivoa tässä vaiheessa. Milloin eppariarven kipuilu loppui?

toipui lähes lopullisesti parissa vuodessa. Enää ei kiristä.

Aika siististi ompelivat, mutta harmittaa jälkikäteen, kun sitä ei mitenkään perusteltu, että miksi se viilto tehtiin. Tutkimusten mukaan siitä ei ole MITÄÄN apua synnytyksessä. Eppari ei parane nopeammin kuin tavallinen repeämä. Kaikenlisäksi repeämä voidaan välttää oikeilla tuentatekniikoilla pään tullessa ulos.

Toivottavasti eppari ei ole enää nykyisin rutiinitoimenpide, joka tehdään täysin ilman perusteita ja tarpeettomasti.

Ja tuosta emättimen väljistymisestä. Luultavasti se on todennäköisempää naisilla, joilla on lihasepätasapaino eli lihaksia on kropassa muutenkin niukasti sekä oma osuutensa on varmasti kudostyypillä. Vaimolle ei tullut raskausarpia vatsaan lainkaan, mutta väljyys emättimeen tuntuu jääneen pysyväksi. Harmittaa vietävästi.

Olisi pitänyt valita lastensa äidiksi joku paremmin palautuva ilmeisesti, näin jälkiviisaana.

Seksi kun on niin tärkeää parisuhteessa. Siis sellainen seksi, joka tuo tyydytyksen.

Mun vaimo on synnyttänyt meidän lapset alakautta ja täytyy myöntää, että värkki on hieman väljentynyt.



Tämä ei minua kuitenkaan mitenkään haittaa, suorastaan nautin siitä kun saan painaa oikein kunnolla ilman että heti itse laukeaisin. Samoin ensimmäinen työntyminen sisälle onnistuu helposti vaikka mirri ei olisikaan täysin märkä.



Lievä väljentyminen ei millään muotoa ole pilannut seksielämäämme.

hyvin suurikokoinen, peräti 4,5kg!

Missään vaiheessa ei mieheni ole antanut ymmärtää että äitiys / synnyttäminen vaikuttaisi seksin harrastamiseen.



Itsekään en ole huomannut mitään kovin suurta muutosta. Seksielämä on ollut aina varsin tyydyttävää ja on yhä. 10 vuotta naimisisissa ja kolme pientä lasta, silti pari kertaa viikossa vällyjen välissä. Saan joka kerta, vieläpä useampaan otteeseen.. ;)

Minulla ei ole tiukka esinahka eikä keskimääräistä ohuempi penis. Peniksen pystyy työntämään kuivana sisään siten, että esinahka pysyy terskan päällä. Penis siis saattaa hieman hipaista jotain reunaa emättimessä. Tällainen tekniikka onnistuu, kun takaapäin ottaa peukaloillaulommista häppäreistä otteen ja levittää. Reikä aukenee lähes 5 cm kokoiseksi.

Ei kyllä erityisen kiihottavaa.

Joitain hyviä puolia väljässä pillussa:

- ei ole liian kiihottava, pystyy hillitsemään mällin lähtemistä

-pikapanot onnistuu aloittaen lähes kuivasta tavarasta

-ei tule hiertymiä kulliin

-kunto kasvaa, kun saa polkea niinkuin tulpatonta mopoa

-kuuluu hauskoja pörinöitä ja pärinöitä

-voi käyttää kiihottavia, paksuja dildoja

Samoin ensimmäinen työntyminen sisälle onnistuu helposti vaikka mirri ei olisikaan täysin märkä.

Mutta kaikki tyylillään. Olen itse synnyttänyt 3 lasta ja alapää on kyllä ihan entisellään. Seksielämä on jopa parantunut, kaikki tuntuu paremmalta kuin ennen lapsia. En koskaan haluaisi että vatsani revittäisiin auki jos ei olisi ihan pakko. Ja se leikkaushaavan paraneminen, yöks...miltä sekin sitten näyttää..?

Mitä arvesta vatsassa jos mies on sitten tyytyväinen pilluun? Mitä arvettomasta vatsasta jos mies valittaa ettei yhdyntä tunnu miltään?

kudostyyppi, paikat väljenee jo ihan vaan raskaana ollessa eikä palaudu. Nääs hormonit pehmentää paikkoja. Ja toisaalta taas alatiesynnytys voi olla ihan helppo rasti, ja paikat palautuu. Paljon riippuu kudostyypistä, ja siitä, teetkö mitään lihaskunnon eteen. Minä en ainakaan saanut edes raskausarpia, ja mieheni ei todellakaan ole iso melainen, mutta väittää, että värkki on ihan samassa kuosissa kuin ennenkin, vaikka pykäsin nelikiloisen esikoisen vajaa vuosi sitten. Ainakin ukko laukeaa edelleenkin vähän turhan nopeasti, joten voipihan se näin ollakin...

Tosi junttia silti tuo sektiohomma ilman syytä.

Miten voit moittia juntiksi sektiota ilman syytä kun kerran itse palauduit hyvin ja miehesi lienee tyytyväinen? Ja syyhän on - ei haluta pillun menevän pilalle =seksin huononevan =parisuhteen heikkenevän. Outoa puhua että äiti on itsekäs kun kyse on yhtälailla miehen nautinnosta ja onnellisesta perhe-elämästä eli lastenkin onnellisesta arjesta.

ja viiden lapsen äiti ja saan mieheltä tulemaan ihan heti vaan lypsämällä lantionpohjalihaksilla;) Että eipä se synnyttäminen välttämättä löystytä;)

olen mieheni mukaan "pieni" ja tiedän hänen olevan omassa päässään erittäin "ylpeä" siitä niinkuin minäkin hänen erittäin suurestaan ja mietin että mitäköhän riekaleita sinne jää synnytyksestä jäljelle.. olen muutenkin pieni kokoinen ja hänen suvussaan kaikki lapset ovat olleet tosi isoja syntyessä. monia muitakin syitä on miksi pohdin sektiota esim. erittäin kova synnytys pelko ja että en kykenisi siihen. mutta sektiokin pelottaa. siinä kuitenkin koko masu avataan jne.. joten toivonkin että minulle vain todetaan hyvissä ajoin että ei se sieltä mahdu joten suunniteltu sektio eikä ite tarttis tätä vaikeaa päätöstä tehdä. =) minun mielestä kaikki saa lapsensa synnyttää miten haluaa syistä riippumatta. kunhan kenenkään henki ei ole vaarassa. onnea sinne!

alatiesynnytyksestä toipumiseen jonkin aikaa menee, mutta on se ihan mahdollista luullakseni useimmilla naisilla, kun viitsii nähdä vaivaa. Toisen lapsen syntymästä on nyt vähän reilu puol vuotta ja paikat on hyvässä kunnossa. Lantionpohjanlihaksia treenaamalla ja muutenkin vatsalihasten kunnosta huolehtimalla pääsee pitkälle.



Ongelmana on nykyisin ennemminkin se, että mieheltä tulee liian nopeasti, vaikka se yrittääkin pidätellä mahd. kauan. Ennen raskauksia en ollut pahemmin lihaksia treenaillut, joten saattoi olla paikat huonommassa kunnossa silloin kuin nyt. Ikää mulla tosin on vasta 26-vuotta, mikä osaltaan vaikuttanee palautumiseen.



Seksi on kuitenkin myös paljon muuta kuin pillun tiukkuus tai kalun koko. Onhan niilläkin merkitystä, mutta epäilen voiko pelkkään yhdyntään keskittynyt seksielämä pidemmän päälle olla kovinkaan tyydyttävää? Mulla ei toimisi, mutta yksilöitähän täällä ollaan.

tuli vähän epälooginen tosta tekstin rakenteesta, pahoittelen ;)

anteeksi vain.. Et sä voi tietää miten synnytys menee ja mitä värikille tapahtuu, itselläni ei todellakaan tapahtunut mitään ja silti tunto on jopa parempi mitä ennen synnytystä. Ja mies on ehkä keskiarvoa pienempi tolta osin.

Itselleni tehtiin ekassa raskaudessa sektio tarjontavirheen vuoksi ja se pilasi vartaloni koko loppuelämäkseni. Mulle tehtiin 25 cm pitkä viilto alavatsaan ja siihen jäi sauma ja päällä roikkuu vielä irtonaista ihoa, koska arpi on noin pitkä. Eli ei voi olla varma tekeekö ne 12 cm huomaamatonta viiltoa vai vetääkö ne koko alamahan auki. Vituttaa, sektiosta aikaa 7 vuotta, eikä maha koskaan palautunut, iho on irti haavan yläpuolelta.



Toinen lapsi syntyi normaalisti ja alapää ei kyllä kärsinyt yhtään, ihan tiukka olen (treenannut olen koko ikäni).

Jos pillun löysyys harmittaa, se ei automaattisesti tarkoita, että seksi on pelkkää yhdyntää. Olisitko tyytyväinen, jos miehesi penis olisi yhtäkkiä hänen etusormensa paksuinen?

No jos et muutenkaan pidä yhdyntää tärkeänä, niin kuittaisit asian ohimennen olankohautuksella.

Yhdyntä nyt vain sattuu olemaan melko tärkeä osa seksiä. Itse laukean useimmiten yhdynnässä, koska se vain tuntuu parhaalta laukeamistavalta. Eipä ole vaimollakaan mitään sitä vastaan, päin vastoin.

Seksi on kuitenkin myös paljon muuta kuin pillun tiukkuus tai kalun koko. Onhan niilläkin merkitystä, mutta epäilen voiko pelkkään yhdyntään keskittynyt seksielämä pidemmän päälle olla kovinkaan tyydyttävää? Mulla ei toimisi, mutta yksilöitähän täällä ollaan.

Epparista ja sen paranemisesta joku kyseli. Itselläni aristaa tuo eppariarpi ja emättimen arpi edelleen, reilut 2v synnytyksestä. Toki paraneminen on yksilöllistä. Käsittääkseni joissain sairaaloissa eppareita tehdään ns. turhaan, rutiininomaisesti. Itselläni taas se oli välttämättömyys, kun imukuppiin oltiin menossa.



Mutta ei minusta 5cm ja 3cm syvä leikattu haava välilihan alueella + lisäksi emättimen repeämä ja tikit siellä ole välttämättä hyvä juttu. Mieluummin olisin ottanut itselleni sen sektioarven.



Uusi synnytys tulossa muutaman kk päästä. Sektioon todennäköisesti suoraan tällä kertaa.

Imukupin käyttö ei tarkoita sitä, että välilihaa ei voi samalla tukea ja estää repeämistä. Imukuppi on usein apuna, kun voimat eivät tahdo riittää, pillun suu ei välttämättä ole erityisen ahdas.

Itselläni taas se oli välttämättömyys, kun imukuppiin oltiin menossa.

Tulee mieleen, että sektio olisi ollut sittenkin parempi vaihtoehto. Edelleenkään 9 kk synnytyksen jälkeen, ei seksi suju kuten ennen. Emätin on väljempi, mutta pahimman ongelman aiheuttaa leikkausarpi, joka kipuilee. Seksi sattuu liukkareista huolimatta. Haluaisinkin vastaavan kokeneilta kommentteja, onko vielä toivoa tässä vaiheessa. Milloin eppariarven kipuilu loppui?

Ensinnäkin on todella lohdullista kuulla että muillakin on näitä kokemuksia.

Sain esikoiseni kesäkuun lopussa ja en kyennyt istumaan kuukauteen koska haava oli niin kipeä. Ensimmäiset kaksi viikkoa vain itkin kipujen takia vaikka kuinka söin kipulääkkeitä.

Seksielämämme palautui kahden kuukauden odottamisen jälkeen - ei mitenkään olisi aikaisemmin voinut kivun takia edes yrittää-. Aluksi teki tosi kipeää, mutta sitkeän yrittämisen jälkeen tilanne on palautunut. Seksi on nautinnollisempaa kuin ennen synnytystä. Haavaumaa silti aina välillä kiristää, mutta sen kanssa voi elää.