Naiset- älkää koskeko saavutettuihin etuihin

saavutettuun etuun ei pidä koskea. Jos päivähoito muuttuu tarveharkintaiseksi palataan aikaan, jossa myös työssäkäyvien on selvitettävä työaikansa ja lomansa ja sitä päivähoitoa on tarjolla vaan tasan työpäivän ajaksi. Siinä ei sitten enää voi yrittää päästä helpommalla ja käydä ruokakaupassa ennen kuin hakee lapset tarhasta. Kai muistatte haukkua työkaverinne, jotka käyvät työpäivän jälkeen shoppailemassa tai ruokakaupassa tai hoitamassa muita asioita ennen kuin hakevat lapset hoidosta? Täällä niin usein haukutaan vauvojen kanssa kahvilla käyvät äidit. Eikö kateudella ole mitään rajaa?

Eli kannatan entistä lämpimämmin tarveharkintaa.

väärinkäyttämättä tätä etua. Ei mikään ihme että siihen puututaan kun porukka ei osaa pitää enää lapsiaan kotona. Nyt sitten kärsii ne jotka tätä hoitoa oikeasti olisivat tarvinneet.

jota laatiessa on luultu sen käyttäjiä moraalisemmiksi kuin ovatkaan. On lähdetty siitä, että vanhempi automaattisesti ajattelee lapsensa parasta ja tehty laki sillä oletuksella. Ei tajuttu suojata lasta omilta vanhemmilta.

Se on veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä. En veronmaksajana hyväksy sitä, että jotkut vanhemmat makaavat kotona ja hoidattavat lapsensa kunnalla.

että monet päivähoito-oikeuden rajoittamista toivovat perustelevat asiaansa sillä, että lapsia ei PITÄISI tehdä jos ei jaksa hoitaa niitä kotona, tai ennen siihen on hyvät taloudelliset ym. edellytykset.



Monilta tuntuu unohtuvan se, ongelmat eivät aiheudu etuuden olemassaolosta, eikä sen poistaminen siis myöskään poista niitä. Vai kuvitteletteko ihan tosissanne, että köyhiin perheisiin ei enää synny lapsia, kun subjektiivinen päivähoito-oikeus poistetaan? Tai että vanhemmat eivät sairastu tai ylikuormitu? Taloudelliset vaikeudet, mielenterveysongelmat ym. eivät postu sillä, että niistä kärsivien tilannetta kiristetään entisestään.



Eivät ne "köyhät, laiskat ja vastuuttomat" vanhemmat muutu paremmiksi sillä, että heidät pakotetaan hoitamaan lapsensa kotona.

Ainut seuraus ko. etuuden rajoittamisesta on se, että lapset joutuvat todella kärsimään perheiden ongelmista!!



Subjektiivinen päivähoito-oikeus myös ennaltaehkäisee monien ongelmien syntymistä esim. silloin, kun äiti huomaa uupuvansa, mutta voi ennen totaalista romahdusta viedä osan lapsista hoitoon. Tai kun äidillä on realistiset mahdollisuudet saada työpäikka, kun lapsella on hoitopaikka valmiina.



Lopuksi lisäisin vielä, että itse en tietenkään ajattele, että kysymys olisi (kuin ehkä pienessä osassa tapauksista) siitä, että vanhemmat eivät vain viitsi hoitaa lapsiaan. Taloudelliset vaikeudet, uupuminen tai esim. mielenterveysongelmat voivat osua kenen tahansa kohdalle ja silloin on vain hyvä, että yhteiskunta tukee ja estää ongelmia syvenemästä.

toivotaan nyt että sentään kaikki joilla on jonkinsortin työtä, oli se sitten epäsäännöllisen säännöllistä tai yrittäjänä, saavat pitää lapselleen paikan. Sama koskee opiskelijoita ja työttömiä.



Mutta entä sitten äitiyslomalla tai hoitovapaalla olevat? Mihin vedetään raja? Voin kuvitella että lapsen joka on ollut 1-vuotiaasta hoidossa samojen kavereiden kanssa tekisi tiukkaa olla kotona päivät pitkät jos äiti jäisi yhtäkkiä äitiyslomalle kun lapsi on 5v. Lapsi "joutuisi" olemaan kotona vuoden verran ennen eskaria. Nyt joku sanoo että jee hyvä juttu, välivuosi ja saa relata, mutta kun asiat ei oo näin simppeleitä!



Esim. kaksoseni olisivat varmaan tosi hyvin viihtyneet vain kotona mutta onko se ollut heille hyvästä? EI! Tein kyllä virheen siinä että pidin heitä liian paljon kotona kun pikkuveli syntyi. Kävivät kerhossa mutta eivät oikeastaan saaneet siellä mitään pysyviä kaverisuhteita eikä siellä ollut ketään tulevista luokkatovereista.



Nyt molemmat tokalla ja pojalla on vieläkin vaikeuksia sopeutua kaveriporukkaan. Ei oikein osaa olla ja kestää tosi kauan ennen kuin hän löytää paikkansa. Jotenkin kun katselen näitä muita luokkakavereita jotka ovat olleet pitkään yhdessä samassa päiväkodissa niin ovat he kovin erilaisia. Paljon vapautuneempia, uskaltavat ottaa kontaktia, leikkivät paljon toistensa luona jne.



Toisella kaksosellani on lisäksi kehitysviivettä ja siihen hän sai paljon mahtavaa apua esim. eskarissa, mutta on vieläkin jäljessä ikäisiään. Mietin, että olisiko hän saanut vielä enemmän apua jos olisin tajunnut laittaa hänet päiväkotiin jo 5-vuotiaana? Nyt en laittanut kun ajattelin liikaa "moraalia" ja mikä on oikein ja pidin hänet kotona.



Missään kerhossa ei tod paneuduta mihinkään lasten ongelmiin! Sen sijaan päiväkoti on aivan mahtava paikka, paikka jossa lapsista välitetään, heitä autetaan ja opetetaan heille asioita.

Kateus ja ihme vauhkoaminen ja inttäminen on kyllä täällä taas voimissaan, kun joitain vastauksia lukee. Järkyttävää, miten naiset voivat olla toisilleen näin inhottavia.

että monet päivähoito-oikeuden rajoittamista toivovat perustelevat asiaansa sillä, että lapsia ei PITÄISI tehdä jos ei jaksa hoitaa niitä kotona, tai ennen siihen on hyvät taloudelliset ym. edellytykset. Monilta tuntuu unohtuvan se, ongelmat eivät aiheudu etuuden olemassaolosta, eikä sen poistaminen siis myöskään poista niitä. Vai kuvitteletteko ihan tosissanne, että köyhiin perheisiin ei enää synny lapsia, kun subjektiivinen päivähoito-oikeus poistetaan? Tai että vanhemmat eivät sairastu tai ylikuormitu? Taloudelliset vaikeudet, mielenterveysongelmat ym. eivät postu sillä, että niistä kärsivien tilannetta kiristetään entisestään. Eivät ne "köyhät, laiskat ja vastuuttomat" vanhemmat muutu paremmiksi sillä, että heidät pakotetaan hoitamaan lapsensa kotona. Ainut seuraus ko. etuuden rajoittamisesta on se, että lapset joutuvat todella kärsimään perheiden ongelmista!! Subjektiivinen päivähoito-oikeus myös ennaltaehkäisee monien ongelmien syntymistä esim. silloin, kun äiti huomaa uupuvansa, mutta voi ennen totaalista romahdusta viedä osan lapsista hoitoon. Tai kun äidillä on realistiset mahdollisuudet saada työpäikka, kun lapsella on hoitopaikka valmiina. Lopuksi lisäisin vielä, että itse en tietenkään ajattele, että kysymys olisi (kuin ehkä pienessä osassa tapauksista) siitä, että vanhemmat eivät vain viitsi hoitaa lapsiaan. Taloudelliset vaikeudet, uupuminen tai esim. mielenterveysongelmat voivat osua kenen tahansa kohdalle ja silloin on vain hyvä, että yhteiskunta tukee ja estää ongelmia syvenemästä.

Ei niitä olla hoidosta pois pakottamasta. Nyt vaan ei kahta "etua" saa päällekäin. Jokainen voi omalla kohdallaan valita kumpi sopii paremmin omalle perheelleen.

että monet päivähoito-oikeuden rajoittamista toivovat perustelevat asiaansa sillä, että lapsia ei PITÄISI tehdä jos ei jaksa hoitaa niitä kotona, tai ennen siihen on hyvät taloudelliset ym. edellytykset. Monilta tuntuu unohtuvan se, ongelmat eivät aiheudu etuuden olemassaolosta, eikä sen poistaminen siis myöskään poista niitä. Vai kuvitteletteko ihan tosissanne, että köyhiin perheisiin ei enää synny lapsia, kun subjektiivinen päivähoito-oikeus poistetaan? Tai että vanhemmat eivät sairastu tai ylikuormitu? Taloudelliset vaikeudet, mielenterveysongelmat ym. eivät postu sillä, että niistä kärsivien tilannetta kiristetään entisestään. Eivät ne "köyhät, laiskat ja vastuuttomat" vanhemmat muutu paremmiksi sillä, että heidät pakotetaan hoitamaan lapsensa kotona. Ainut seuraus ko. etuuden rajoittamisesta on se, että lapset joutuvat todella kärsimään perheiden ongelmista!! Subjektiivinen päivähoito-oikeus myös ennaltaehkäisee monien ongelmien syntymistä esim. silloin, kun äiti huomaa uupuvansa, mutta voi ennen totaalista romahdusta viedä osan lapsista hoitoon. Tai kun äidillä on realistiset mahdollisuudet saada työpäikka, kun lapsella on hoitopaikka valmiina. Lopuksi lisäisin vielä, että itse en tietenkään ajattele, että kysymys olisi (kuin ehkä pienessä osassa tapauksista) siitä, että vanhemmat eivät vain viitsi hoitaa lapsiaan. Taloudelliset vaikeudet, uupuminen tai esim. mielenterveysongelmat voivat osua kenen tahansa kohdalle ja silloin on vain hyvä, että yhteiskunta tukee ja estää ongelmia syvenemästä.

Päivähoito on ennaltaehkäisevää toimintaa ja monen perheen kohdalla AINUT apu mitä kunnalta ja yhteiskunnalta saa! Kotiapua ei enää saa, usein sukulaiset kiireisiä tai asuvat kaukana jne. Olen huomannut että ne jotka tuomitsevat usein käyttävät vastaavasti paljon isovanhempien apua tai sitten heillä on mies joka on kotona joka ilta klo 16 alkaen...

Tässä naiset kaivaa kyllä kuoppaa itselleen. Ovat tukkanuottasilla asiasta, joka ensisijaisesti on a) lapsen etu saada hyvää hoivaa b) naisen etu saada mm. käydä töissä ja näin saada elintasoa perheessä nostettua (kun kaksi käy töissä). Siis se päivähoito-oikeus.

Kun vaan kaikki naiset tietäisivät miten tuon oikeuden eteen on tehty työtä!

Naisellakin on oikeus luoda uraa ja käydä töissä. Päivähoito-oikeus mahdollistaa tämä jokaiselle naiselle. Älkää koskeko jo saatuun etuun!

enkä usko että se auttaa ongelmaperheitä. Lykkää vain ongelmat murrosikään.

tuo "ei ole minun saavutettu etuni"



Meistä kukaan ei ole myöskään ollut saavuttamassa mm. naisten äänioikeutta, tuskin sitäkään kukaan sen takia on kieltämässä, että etu ei ole minun saavuttamani.



Ja toki etu on sinunkin saatavillasi, olet vain omalla toiminallasi ehkä kieltäytynyt käyttämästä etuasi. Eivät kaikki äänestäkään, mutta tuskin kukaan heistä on äänioikeutta sen takia muilta pois ottamassa?

Ensikotien liitto on puolustanut subjektiivista päivähoito-oikeutta nimenomaan lastensuojelun kannalta. Ns. virikelapsia on joka tapauksessa vain muutama prosentti päiähoidossa olevista lapsista, joten mitään säästöä tuskin edes syntyisi - kovien lastensuojelutoimien hinta (huostaanotto yms.) veisi tilin jopa miinukselle.

Lastenhoitaja

että saavutettuihin etuihin ei pitäisi puuttua. Siksipä suurempien ammattiliittojen keulahahmot ovat miehiä ja miehisillä aloillä käydään tiukkoja sopipumusneuvotteluja ehdoista - ja liksat nousee. Naiset kun ajattelevat, että se on minulta pois, jos tuo toinen saa jotain, niin siinähän se kateus syö energiaa, jonka senkin voisi tehokkaammin valjastaa.



Jos juuri nyt ei tarvita omalla kohdalla subjektiivista päiväoikeutta, niin etpä voi olla varma, vaikka ensi vuonna tarvetta olisikin. Mitenkäs sitten suu pannaan, jos vaikka sairaana makaat sairaalassa eikä suku ja naapurit tulekaan hoitamaan lapsikatrastasi 24/7 ja miehen olisi kuitenkin päästävä töihin. Saattaisi olla ihan hyvä, jos ne lapset saisi päiväkotiin miehen työpäivän ajaksi. Ainiin, mutta ethän sinä ole töissä, joten ei onnistu!

että virikehoito ei ole ollut lainsäätäjän tarkoitus, kun subjektiivista päivähoito-oikeutta säädettiin, vaan varmistaa, että työssäkäyvät ja opiskelevat vanhemmat saavat varmasti hoitopaikan lapsilleen. Aiemmin saattoi käydä niin, että hoitopaikkaa ei saanut! Vanhemmat ovat vain itse keksineet sen, että päivähoito on ennaltaehkäisevää toimintaa ja jaksamisen takia ne lapset sinne laitetaan. Mutta niinhän se aina on, että porsaanreikiä hyödynnetään, vrt. lääkäreiden ja asianajajien osingot.

rahastako tässä on kyse? en ymmärrä vänkäämistä