Lue keskustelun säännöt.
Morsian pöyristyi lahjoista
09.06.2015 |
http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-1433697792639.html
Juttua siitä, miten ei morsiamelle lahjat kelvanneet. Myös hääsuunnittelijat neuvovat kuuntelemaan ja kunnioittamaan parin lahjatoiveita, eikä esimerkiksi antamaan kaiken maailman kippoja ja kuppeja jos niitä ei ole toivottu.
Mitä mieltä?
Aikoinaan, kun itse kerroin tänne omista häälahjoistamme (saimme siis kippoa ja kuppia vaikka ei oltu toivottu mitään mutta halutessaan sai kartuttaa häämatkatiliä), minut haukuttiin kiittämättömäksi ja vailla käytöstapoja olevaksi bridezillaksi jolle ei mikään kelpaa :D
Kommentit (142)
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:06"]
Tähän lahjakulttuuriin liittyy ihmeellistä jeesustelua puolin ja toisin. Vieraat kyselevät täälläkin riittääkö tämä, kehtaako antaa. Ja silti juhlakalun pitäisi olla syvästi kiitollinen kaikesta ja kuvitella, että lahjan antaja olisi ajatellut juuri häntä ja hänen ilahtumistaan. Mielestäni lahjoista valittaminen on moukkamaista, mutta eikö se sentään ole parempi tehdä esim. tällä palstalla anonyymisti kuin vaikkapa facebookissa?
Olen itsekin saanut useita tavaralahjoja joita en ole osannut toivoa, enkä millään muotoa voi sanoa että olisin kaikista kiitollinen, saati että lahjoista näkisi antajan hankkineen sen ajatuksella.Paitsi jos ajatus on se, että mitä saa mahdollisimman halvalla ja mahdollisimman helposti, tai mikä vastaa antajan omaa makua.
[/quote]
No siksi kai sitä kysellään että kehtaako antaa ja riittääkö tämä, kun niistä niin paljon valitetaan eikä mikään tunnu riittävän! Vähän kuin oravanpyörä. Haloo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:14"]
"Lyhytnäköisiä ovat tämän päivän nuoret morsiamet. Ottaisivat huomioon, että jos ja kun lapsi(a) tulee, niin kaikki ne väärää sarjaa olevat kipot ja kupit tulevat hyvään tarpeeseen, samoin ne pussilakanat, joiden kuosi ei nuorta rouvaa miellyttänyt." No en kyllä ala säilömään mitään kippoja ja lakanoita 20-30vuotta pienessä asunnossa jossa säilytystilaa muutenkin vähän. Terveisin ensi viikonlopun nuori morsian
[/quote]
Sama. Enkä ymmärrä miksi rumalla kuosilla varustetut lakanat näyttäisivät yhtään sen paremmilta lasten sängyissä sitten joskus kun lapsilla on normaalikokoiset sängyt.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 10:23"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 10:22"]Kun kutsussa lukee, että meillä on jo kaikkea, niin ostan hyväntekeväisyyslahjan kehitysmaahan, lehmän tai vuohen tai koulupukuja, mitä milloinkin. Hääparihan on kertonut, että heillä ei ole tarvetta millekään! [/quote] Olisit entinen kaveri, jos tuollaisen lahjan mulle hankkisit.
[/quote]
Haha... Ei mikään tappio olis kenellekään menettää tuollainen "ystävä"
Lahjalista on loistava keksintö! Ei tule hutiostoksia kun tietää mitä hääpari haluaa. Minusta myös tuo häämatka-tili on hyvä, ei tartte paljon vaivaa nähdä lahjan eteen. Ja minulle on sit sen jälkeen se ja sama, meneekö raha häiden maksamiseen vai siihen häämatkaan, käyttöön ja tarpeeseen tulee joka tapauksessa :) Ja jos ei ole mitään lahjalistaa tai tilinumeroa, niin aina voi silti kysyä onko jotain toiveita!
Ja olen kyllä itsekkin saanut lahjaksi jotain millä en ole tehnyt yhtään mitään, mutta pistän ne sitten kiertoon. (tosin yo-lahjaksi saatu sivistysankirja on yhä hyllyssä, vaikka kertaakaan ei ole aukaistu näiden 12 vuoden aikana :D )
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:18"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:06"]
Tähän lahjakulttuuriin liittyy ihmeellistä jeesustelua puolin ja toisin. Vieraat kyselevät täälläkin riittääkö tämä, kehtaako antaa. Ja silti juhlakalun pitäisi olla syvästi kiitollinen kaikesta ja kuvitella, että lahjan antaja olisi ajatellut juuri häntä ja hänen ilahtumistaan. Mielestäni lahjoista valittaminen on moukkamaista, mutta eikö se sentään ole parempi tehdä esim. tällä palstalla anonyymisti kuin vaikkapa facebookissa?
Olen itsekin saanut useita tavaralahjoja joita en ole osannut toivoa, enkä millään muotoa voi sanoa että olisin kaikista kiitollinen, saati että lahjoista näkisi antajan hankkineen sen ajatuksella.Paitsi jos ajatus on se, että mitä saa mahdollisimman halvalla ja mahdollisimman helposti, tai mikä vastaa antajan omaa makua.
[/quote]
No siksi kai sitä kysellään että kehtaako antaa ja riittääkö tämä, kun niistä niin paljon valitetaan eikä mikään tunnu riittävän! Vähän kuin oravanpyörä. Haloo!
[/quote]
No haloo haloo! Kyllä sitä vikaa on molemmissa osapuolissa, sekä lahjan saajissa että antajissa. Suurin vika on nykyisessä minäminäkulttuurissa, minun pitää saada mitä minä haluan mutta muut eivät ansaitse sitä mitä haluavat. On myös hyvä muistaa, että edellisten häiden morsian on seuraavissa vieraana, ja päin vastoin.
Yksi keskusteluissa usein esiin nouseva asia on kuinka ennen oli paremmin. Uskokaa nyt, maailma muuttuu. Tavaralahjoilla ei enää ole sellaista arvoa (ei tunne- eikä symbolista arvoa) kuin ennen oli. Johtuen ihan siitä, että ihmisillä on tavaraa enemmän kuin koskaan ja lähestulkoon kaikki tavara on myös helposti itse hankittavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:27"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:18"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:06"]
Tähän lahjakulttuuriin liittyy ihmeellistä jeesustelua puolin ja toisin. Vieraat kyselevät täälläkin riittääkö tämä, kehtaako antaa. Ja silti juhlakalun pitäisi olla syvästi kiitollinen kaikesta ja kuvitella, että lahjan antaja olisi ajatellut juuri häntä ja hänen ilahtumistaan. Mielestäni lahjoista valittaminen on moukkamaista, mutta eikö se sentään ole parempi tehdä esim. tällä palstalla anonyymisti kuin vaikkapa facebookissa?
Olen itsekin saanut useita tavaralahjoja joita en ole osannut toivoa, enkä millään muotoa voi sanoa että olisin kaikista kiitollinen, saati että lahjoista näkisi antajan hankkineen sen ajatuksella.Paitsi jos ajatus on se, että mitä saa mahdollisimman halvalla ja mahdollisimman helposti, tai mikä vastaa antajan omaa makua.
[/quote]
No siksi kai sitä kysellään että kehtaako antaa ja riittääkö tämä, kun niistä niin paljon valitetaan eikä mikään tunnu riittävän! Vähän kuin oravanpyörä. Haloo!
[/quote]
No haloo haloo! Kyllä sitä vikaa on molemmissa osapuolissa, sekä lahjan saajissa että antajissa. Suurin vika on nykyisessä minäminäkulttuurissa, minun pitää saada mitä minä haluan mutta muut eivät ansaitse sitä mitä haluavat. On myös hyvä muistaa, että edellisten häiden morsian on seuraavissa vieraana, ja päin vastoin.
Yksi keskusteluissa usein esiin nouseva asia on kuinka ennen oli paremmin. Uskokaa nyt, maailma muuttuu. Tavaralahjoilla ei enää ole sellaista arvoa (ei tunne- eikä symbolista arvoa) kuin ennen oli. Johtuen ihan siitä, että ihmisillä on tavaraa enemmän kuin koskaan ja lähestulkoon kaikki tavara on myös helposti itse hankittavissa.
[/quote]
Mistä sinä tiedät millainen arvo tavaralahjoilla kenellekin on??? Jos tämän palstan bridezillat eivät arvosta pussilalakanoita lahjana, monet muut kyllä arvostavat. Varsinkaan tunnearvoista et pysty sanomaan yhtään mitään.
Luulen, että kyseessä voi vieraiden puolelta olla positiivisesti ajateltuna tottumattomuutta ja ajattelemattomuutta ja negatiivisesti ajateltuna kateutta ja välinpitämättömyyttä toiveita kohtaan koskien turhake ja halpislahjoja sekä arkista pukeutumista juhlissa. Molemmissa tapauksissa ollaan omaa napaa tuijottavia eikä välitetä hääparin tilanteesta ja toiveista. Tällainen lisääntyy koko ajan, kun itsekkyys ja oman edun tavoittelu lisääntyy molemmilla puolilla. Surullista. Aina olen juhlissa ajatellut lahjan saajan toivetta ja tilannetta, en itseäni. Jos itse järjestäisin juhlat, tunnelma olisi tärkeintä, ei lahjat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmeellistä, miten ihmiset tuntuvat oikein loukkaantuvan hääparin häämatkatilistä. Kun MINUNHAN pitäisi saada tuoda mitä MINÄ haluan, MINÄ haluan että MINUN lahjani muistuttaa hääparia MINUN olemassaolostani jatkuvasti kaapin perällä! Kyllä minä mielummin ostan 20 eurolla sen kulhon hääparille vaikka tiedän hyvin että he eivät sitä käytä, mitäs kehtasivat olla itsekkäitä ja kertoa minulle, mitä toivovat lahjaksi! Siitäs saivat!
Tämä asenne oikein paistaa tuosta yhdestä viestistä, jossa sanotaan ostavansa kehitysmaan lapsille lahjoituksen hääparin nimiin "näpäytyksenä" siitä ettei hääpari toivonut mitään. Tuntuisi kyllä ihan oikeasti silkalta pahantahtoiselta vittuilulta, jos saisin vain kuoren jossa ilmoitetaan että nimissäni on siirretty 20 euroa hyväntekeväisyyteen, ellei kohde ole oikeasti todella tärkeä minulle.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:37"]
Luulen, että kyseessä voi vieraiden puolelta olla positiivisesti ajateltuna tottumattomuutta ja ajattelemattomuutta ja negatiivisesti ajateltuna kateutta ja välinpitämättömyyttä toiveita kohtaan koskien turhake ja halpislahjoja sekä arkista pukeutumista juhlissa. Molemmissa tapauksissa ollaan omaa napaa tuijottavia eikä välitetä hääparin tilanteesta ja toiveista. Tällainen lisääntyy koko ajan, kun itsekkyys ja oman edun tavoittelu lisääntyy molemmilla puolilla. Surullista. Aina olen juhlissa ajatellut lahjan saajan toivetta ja tilannetta, en itseäni. Jos itse järjestäisin juhlat, tunnelma olisi tärkeintä, ei lahjat.
[/quote]
Kyse on aika lailla rahasta. Kun maksat huonossa lykyssä polttarit, juhlavaatteet, yöpymisen, tuntuu aika paskalta laittaa vielä satanen per nokka rahaa pariskunnalta. Pariakymppiä et voi laittaa, kun morsian ulisee iltasanomissa, ettei saanut hääkulujaan pois lahjarahalla.
Vaikka jättäisin ruoan väliin ja joisin vain kahvin, ei auta. Pitää maksaa se arvioitu summa, mikä on morsiamella mennyt hääjärjestelyihin, vaikka olisi mennyt jo useampi satku polttareihin ja muihin.
Monelle tavaralahja tulisi halvemmaksi, kun ei viitsi kolmeakymppiä laittaa kuoreen.
Mutta asia on helpolla ratkaistu, kun jättää polttarit väliin ja hääviikonlopuksi sattui juuri joku tärkeä meno, jota ei voi millään perua.
Ihmisiä sanotaan laumoina irti ja kaikilla ei ole varaa upottaa montaa sataa naisen prinsessapäivään, jota hän elää sen päivän ja kyllästyy avioliittoonsa ja mieheensä muutaman vuoden sisällä.
Ei kiitos, ei häitä enää minulle. Jokainen ystävä, joka menee maistraatissa salaa naimisiin, on kullanarvoinen. Heille voin jopa sen satkun laittaa lahjaksi, kun kuulee jälkeen päin heidän menneen naimisiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:02"]Olen sitä mieltä, että en halua kenellekään antaa lahjaa josta en ole varma pitääkö hän/he siitä. Eli jos lahjalista on, huokaisen helpotuksesta. Jos tuntuu etten osaa ostaa vaikka viisikymppiselle tavaraa, ostan kukkia ja lahjakortin josta olen suht varma että toinen pitää. Nuorille annan rahaa, ellei toista vihjata.
Lahja ei ole antajan itseilmaisua varten.
[/quote]
Vahinko alapeukku! Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Lisäksi eihän niihin juhliin ole pakko mennä? Palstalla kuuluu vain valitusta kaikesta mikä toisten juhliin liittyy.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:40"]
Ihmeellistä, miten ihmiset tuntuvat oikein loukkaantuvan hääparin häämatkatilistä. Kun MINUNHAN pitäisi saada tuoda mitä MINÄ haluan, MINÄ haluan että MINUN lahjani muistuttaa hääparia MINUN olemassaolostani jatkuvasti kaapin perällä! Kyllä minä mielummin ostan 20 eurolla sen kulhon hääparille vaikka tiedän hyvin että he eivät sitä käytä, mitäs kehtasivat olla itsekkäitä ja kertoa minulle, mitä toivovat lahjaksi! Siitäs saivat!
Tämä asenne oikein paistaa tuosta yhdestä viestistä, jossa sanotaan ostavansa kehitysmaan lapsille lahjoituksen hääparin nimiin "näpäytyksenä" siitä ettei hääpari toivonut mitään. Tuntuisi kyllä ihan oikeasti silkalta pahantahtoiselta vittuilulta, jos saisin vain kuoren jossa ilmoitetaan että nimissäni on siirretty 20 euroa hyväntekeväisyyteen, ellei kohde ole oikeasti todella tärkeä minulle.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihana miten suomalaiset saa kaikesta riidan aikaiseksi! <3
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:13"]Ja jos toivoo mahdolliset muistamiset rahana, kun ei tarvitse niitä iänikuisia koriste-esineitä ja maljakoita, niin on köyhä paska, joka yrittää maksattaa häänsä vierailla. Miksi ei voi kunnioittaa toisen toivetta?
[/quote]
Meilläkin oli lahjalista mutta oli ok vaikka ei tuonut mitään. Mieluummin kaunis kortti,eikä niitä parin euron eripari kippoja.
Jos ei ole lahjalistaa yleensä kysyn mitä olisi toiveena. Minusta on ainakin mukava antaa mieluinen lahja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:42"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:37"]
Luulen, että kyseessä voi vieraiden puolelta olla positiivisesti ajateltuna tottumattomuutta ja ajattelemattomuutta ja negatiivisesti ajateltuna kateutta ja välinpitämättömyyttä toiveita kohtaan koskien turhake ja halpislahjoja sekä arkista pukeutumista juhlissa. Molemmissa tapauksissa ollaan omaa napaa tuijottavia eikä välitetä hääparin tilanteesta ja toiveista. Tällainen lisääntyy koko ajan, kun itsekkyys ja oman edun tavoittelu lisääntyy molemmilla puolilla. Surullista. Aina olen juhlissa ajatellut lahjan saajan toivetta ja tilannetta, en itseäni. Jos itse järjestäisin juhlat, tunnelma olisi tärkeintä, ei lahjat.
[/quote]
Kyse on aika lailla rahasta. Kun maksat huonossa lykyssä polttarit, juhlavaatteet, yöpymisen, tuntuu aika paskalta laittaa vielä satanen per nokka rahaa pariskunnalta. Pariakymppiä et voi laittaa, kun morsian ulisee iltasanomissa, ettei saanut hääkulujaan pois lahjarahalla.
Vaikka jättäisin ruoan väliin ja joisin vain kahvin, ei auta. Pitää maksaa se arvioitu summa, mikä on morsiamella mennyt hääjärjestelyihin, vaikka olisi mennyt jo useampi satku polttareihin ja muihin.
Monelle tavaralahja tulisi halvemmaksi, kun ei viitsi kolmeakymppiä laittaa kuoreen.
Mutta asia on helpolla ratkaistu, kun jättää polttarit väliin ja hääviikonlopuksi sattui juuri joku tärkeä meno, jota ei voi millään perua.
Ihmisiä sanotaan laumoina irti ja kaikilla ei ole varaa upottaa montaa sataa naisen prinsessapäivään, jota hän elää sen päivän ja kyllästyy avioliittoonsa ja mieheensä muutaman vuoden sisällä.
Ei kiitos, ei häitä enää minulle. Jokainen ystävä, joka menee maistraatissa salaa naimisiin, on kullanarvoinen. Heille voin jopa sen satkun laittaa lahjaksi, kun kuulee jälkeen päin heidän menneen naimisiin
[/quote]
Jos ei voi joka kuukausi irrottaa kymppiä tai paria säästötilille kesän häitä varten, on tosiaan sitten parempi, ettet häihin tule. Sidukkaan ja tupakkaan riittää rahaa, muttei ystävän häälahjaan. Vittu, mitä vinkumista sossun eläteillä aina on.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:21"][quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 10:23"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 10:22"]Kun kutsussa lukee, että meillä on jo kaikkea, niin ostan hyväntekeväisyyslahjan kehitysmaahan, lehmän tai vuohen tai koulupukuja, mitä milloinkin. Hääparihan on kertonut, että heillä ei ole tarvetta millekään! [/quote] Olisit entinen kaveri, jos tuollaisen lahjan mulle hankkisit.
[/quote]
Haha... Ei mikään tappio olis kenellekään menettää tuollainen "ystävä"
[/quote]
Tuollainen lahja olisi pelkkää vittuilua
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:50"][quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:21"]
Ennen (olen 21 joten kovin kaukaisesta historiasta ei ole kyse) juhlat järjestettiin juhlijan toimesta, juhlijan kustannuksella, sillä ajatuksella että rahaa ja vaivaa menee mutta menköön koska haluan juhlia ja kutsua rakkaat myös juhlimaan. Eikä lahjoja tuotu KORVAUKSENA omasta osuudesta, vaan juhlan kunniaksi ja toisen muistamiseksi. Ei vieraan tarvitse juhlasta maksaa. Tottakai kohteliasta tuoda jotain ja käyttäytyä asianmukaisesti. Jos on vaivalloista ja kallista, pitäkää pienemmät ja halvemmat juhlat. Jos haluatte kalliit vieraan kustannuksella, laittakaa pääsymaksu.
[/quote]
Joskus ne lahjat tuntuu suoranaiselta v*ttuilulta. En puhu omasta kokemuksesta, sillä ainoat juhlat joita olen juhlinut on olleet häät joten kokemusta ei laajalti ole. Mutta mitä olen kuullut ystäviltä, nähnyt itse toisten juhlissa ym, niin olen sitä mieltä että moni antaa lahjan jonka itse haluaisi, ei sellaista lahjaa jossa olisi ajateltu sitä saajaa.
Ja ei, lahjat ei ole tärkeintä juhlissa tietenkään! Mutta lahjoista tässä puhutaan.
Ja oikeasti onhan se aika koomista: pikkusiskoni on oikea esteettisyyden ylijumalatar olematta silti ylpeä tai kopea tai muiden asioihin puuttuva pilkun viilaaja. Hän vain jotenkin osaa aina löytää kaikkea kaunista, osaa yhdistellä asioita niin että kokonaisuus on harmoninen jne. Hän sulhasensa kanssa järjesti häät seurantalolla, joka oli juuri remontoitu todella kauniiksi (yleensähän ne on vähän kulahtaneita, kuten omakin hääpaikkani oli). Sisko koristeli talvihäänsä itse ja lopputulos oli hieno. He valitsivat musiikin hyvällä maulla, ruoan myös, kaiken muun. He todella näkivät vaivaa, ja lahjoista eivät maininneet mitään. Siis eivät yhtään mitään.
Se se vasta ongelma ihmisille sitten olikin :D Kun ei tiedetä että mitä tuoda, että voi voi sentään kun EI ole sitä lahjalistaa tai tilinumeroa. Sisko ajatteli, että ei halua olla ahneelta vaikuttava morsian ja uskon, että hänelle oli kohokohta se juhlien järjestäminen ja oma avioliitto. Kun katselin sitä lahjapöytää, niin kyllä mietin samaa kuin Ilta-Sanomien lainaama morsian: mitä hittoa? Neljä työssäkäyvää aikuista toi kortin ja viinipullon. Yksi perhe toi vain kortin.
Ja entä ne vieraat? Yhdellä oli farkut ja huppari - häissä! Yhdellä naisella kauluspaita ja tavalliset housut. Lapsilla puolella oli juhlavaatteet, tytöillä kaikilla mekot mutta puolella pojista farkut ja printtipaita. Jee. Kiva.
[/quote]
Todella mautonta mennä toisen juhliin farkuissa yms!
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:36"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:27"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:18"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:06"]
Tähän lahjakulttuuriin liittyy ihmeellistä jeesustelua puolin ja toisin. Vieraat kyselevät täälläkin riittääkö tämä, kehtaako antaa. Ja silti juhlakalun pitäisi olla syvästi kiitollinen kaikesta ja kuvitella, että lahjan antaja olisi ajatellut juuri häntä ja hänen ilahtumistaan. Mielestäni lahjoista valittaminen on moukkamaista, mutta eikö se sentään ole parempi tehdä esim. tällä palstalla anonyymisti kuin vaikkapa facebookissa?
Olen itsekin saanut useita tavaralahjoja joita en ole osannut toivoa, enkä millään muotoa voi sanoa että olisin kaikista kiitollinen, saati että lahjoista näkisi antajan hankkineen sen ajatuksella.Paitsi jos ajatus on se, että mitä saa mahdollisimman halvalla ja mahdollisimman helposti, tai mikä vastaa antajan omaa makua.
[/quote]
No siksi kai sitä kysellään että kehtaako antaa ja riittääkö tämä, kun niistä niin paljon valitetaan eikä mikään tunnu riittävän! Vähän kuin oravanpyörä. Haloo!
[/quote]
No haloo haloo! Kyllä sitä vikaa on molemmissa osapuolissa, sekä lahjan saajissa että antajissa. Suurin vika on nykyisessä minäminäkulttuurissa, minun pitää saada mitä minä haluan mutta muut eivät ansaitse sitä mitä haluavat. On myös hyvä muistaa, että edellisten häiden morsian on seuraavissa vieraana, ja päin vastoin.
Yksi keskusteluissa usein esiin nouseva asia on kuinka ennen oli paremmin. Uskokaa nyt, maailma muuttuu. Tavaralahjoilla ei enää ole sellaista arvoa (ei tunne- eikä symbolista arvoa) kuin ennen oli. Johtuen ihan siitä, että ihmisillä on tavaraa enemmän kuin koskaan ja lähestulkoon kaikki tavara on myös helposti itse hankittavissa.
[/quote]
Mistä sinä tiedät millainen arvo tavaralahjoilla kenellekin on??? Jos tämän palstan bridezillat eivät arvosta pussilalakanoita lahjana, monet muut kyllä arvostavat. Varsinkaan tunnearvoista et pysty sanomaan yhtään mitään.
[/quote]
Enhän minä tiedäkään, siksi puhun vain yleisellä tasolla. Nykyään parit ovat jo perustaneet kotinsa hyvän aikaa ennen häitä, usein yhdistämällä kaksi kotia. Tavaralahjoilla on heille aivan erilainen merkitys kuin häiden aikaan tyhjästä aloittaville. Ei tarvitse olla bridezilla ymmärtääkseen tämän. Vähintäänkin tavaralahjan kannattaisi olla sellainen, mikä sopii pariskunnan kotiin, tähän lahjalistat ovat erinomainen ratkaisu. Mutta pitäisi myös hyväksyä se, että kaikilla tavaralle ei yksinkertaisesti ole tarvetta, ei siltikään vaikka lahjan antaja kuinka ajattelisi hyvää.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:30"]
Jos hääpari on jo lähemmäs kolmekymppinen ja ovat asuneet tovin yhdessä, on mielestäni typerää ostaa niitä kippoja ja kuppeja ja koriste-esineitä. Aivan varmasti näillä on jo kaapit pullollaan astioita ja he tuskin käyttävät vieraan valitsemaa kippoa, vaan se jää hyllyyn pölyttymään. Samoin kaikki etiketti- ja käytöskirjat, miksi hitossa näitä pitää antaa lahjaksi? Lahjakortit ja raha häämatkatilille on mielestäni ihan hyvä käytäntö ja ilahduttaa varmasti. Jotenkin vain vierailla tuntuu olevan halu muistuttaa lahjalla omasta olemassaolostaan, ei ilahduttaa morsiusparia. Mikä näkyy näistä "kehtaavatkin valittaa lahjasta"-kommenteista. Kiva että vaivauduitte tuomaan lahjan, mutta jos tarkoituksena on vain omasta itsestään muistutus eikä minun ilahduttaminen, niin millainen lahja se oikein on?
Jos niitä kippoja ja kuppeja on pakko antaa, niin sitten jotain erikoisempaa ja hienompaa. Kuten pöytähopeasetti tai kristallilasit. Mutta ei, pitää antaa jotain kastehelmi-tuikkuja tai aaltomaljakoita, joita kukaan alle 50-vuotias ei pidä kauniina saati käytännöllisinä.
[/quote]
Ei, vaan tästä ketjusta on nähtävissä se, että lahjasta ilahtuminen riippuu vastaanottajan asenteesta enemmän kuin lahjan nimenomaisesta tarpeellisuudesta. Joitain ihmisiä ei voi kerta kaikkiaan ilahduttaa juuri millään ja sitten on niitä, jotka ilahtuvat muistamisesta ja keksivät käyttötarkoituksia lahjoille eikä valita jatkuvasti kaikesta.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:28"]
Olen elämäni aikana ehtinyt nähdä lukuisat häät ja häälahjapöydät. Oli aina mielenkiintoista tutkiskella, mitä kaikkea nuoripari sai. Vielä muutama vuosikymmen sitten oli kirjoittamaton sääntö, että morsiusparin vanhemmat hankkivat mm. vuodevaatteita: komeita silkkitäkkejä ja tyynyjä sekä liinavaatteita. Lähisukulaisilla oli tapana hankkia astiasto. Jos sukua oli paljon, niin sovittiin, ketkä hankkivat ruoka-astiaston ja ketkä kahviastiaston. Nämä kaikki tulivat todelliseen tarpeeseen, sillä parihan alkoi nyt vasta perustaa yhteistä kotia. Taloustavaraa tuli myös paljon: useita kattiloita, ruokailuvalineita, kukkavaaseja, lasikulhoja ja -vateja ja silitysrautoja. Turhaa tavaraa ei ollut, kaikki löysivät käyttönsä, tai ainakin melkein kaikki, sillä perin vanhempieni jälkeen käyttämättömiä teelusikoita ym.
Kun sitten ensimmäiset omat kaverit alkoivat avioitua ja itse piti keksiä kivoja lahjoja vähistä opiskelijan rahoista, rakentelin useammankin kerran samantapaisen lahjan: valitsin kauniinvärisen sankon tai ison taikinakulhon, johon keräilin kaikenlaista pientä tarpeellistä kyökkitilpehööriä kuten paistinlasta, puuhaarukka, kauha, pölyhuiska jne. Yksikään morsian ei ruikuttanut vaatimattomasta lahjasta, vaan yleensä aina kiittelivät, että olinpa hoksannut hankkia käyttökelpoisia tavaroita. Nykymorsiameltahan pääsisi kaamea parku, jos tuollainen lahja olisi ilmestynyt paikalle. Kun pitää olla tiettyä sarjaa ja tiettyä väriä ja tiettyä kokoa, niin eihän tuollaiset arkiset lahjat ole mistään kotoisin.
Lyhytnäköisiä ovat tämän päivän nuoret morsiamet. Ottaisivat huomioon, että jos ja kun lapsi(a) tulee, niin kaikki ne väärää sarjaa olevat kipot ja kupit tulevat hyvään tarpeeseen, samoin ne pussilakanat, joiden kuosi ei nuorta rouvaa miellyttänyt. Hääsesongin jälkeen alkaa erilaisilla kirppareilla häälahjoista eroon -sesonki. Katselkaapa esim. Torilla ja Huutiksessa vaikkapa taloustavaraa, astioita ja ruokailuvälineitä sillä silmällä, niin sieltä ne saattavat teidänkin antamanne häälahjat olla myynnissä alehintaan. Ketuttaako?
[/quote]
Minä muutin pois kotoa 16-vuotiaana, lähdin opiskelemaan. 26-vuotiaana menin naimisiin. Kymmenessä vuodessa ehdin kyllä hankkia ihan itse kaikki tarvittavat taloustavarat, välineet, lakanat, peitot, koriste-esineet, kaikki. Miksi tämä on joistain jotenkin loukkaavaa?
Itse myyn tai annan pois lahjan, jolla en itse tee mitään. En halua säilöä kodissani tavaraa, jolla en tee mitään. En edes paljoa ostele tavaroita, yleensä vain tarpeeseen. En arvosta turhaa tavaraa, ja olen itse kierrätyksen ja uusiokäytön suuri ystävä. Minua voisi jopa loukata, että ihminen tästä huolimatta toisi meille "hyvää hyvyttään" vaikka monitoimikoneen.
Totta kai aina kiitän lahjasta, mutta saatan laittaa eteenpäin. Koittakaa kestää.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:49"]
Me ilmoitimme suoraan, että lahjoja ei tarvitse tuoda, sillä kaapit pursuaa tavaraa, mutta jos välttämättä haluaa jotain antaa, niin mieluummin pieni lahjoitus tilille. Niillä rahoilla maksoimme osittain auton ja loput meni asunnon käsirahaan. Kumpikin hankinta oli paljon tärkeämpi kuin kipot ja kupit. Onneksi kaikki vieraat olivat tietoisia näistä isommista "puutteista" elämässämme ja hyväksyivät toiveemme ilomielin :) Ja näistä lahjoista on paljon enemmän iloakin, kuin kaapissa pölyttyvistä tavaroista.
[/quote]
Olisiko kannattanut mennä ihan pienesti vaan naimisiin ja silläkin rahalla maksaa se auto ja asunnon käsiraha...? Enemmän vielä ehkä olisitte saaneet niitä maksettua.