Lue keskustelun säännöt.
Pitkät naiset, hujopit ja amatsonit! : )
11.06.2009 |
Muita pitkuloita paikalla? Itse olen 180 cm.
Oletteko ylpeitä pituudestanne? Käytättekö korkkareita?
Olitteko teineinä kyyryselkäisiä ja häpesittekö pituuttanne?
Haluaisitteko, että tyttäristänne kasvaisi myös tosi pitkiä?
Onko miehenne teitä pidempi vai lyhyempi?
Itse toivon, että tytöstäni tulisi pitkä, mutta ehkä tuo oma 180 cm vois riittää... Toisaalta, mitä pidempi, sitä parempi palkka, eikö tutkimuksissa näin väitetä?
Oma mieheni on tasan samanpituinen kuin minä, mutta käytän aina kenkiä, joissa pientä korkoa (3-5 cm), joten näytän pidemmältä. Mies tykkää pitkistä naisista ja itsetuntoa riittää.
Kommentit (159)
joka sentistään, olemme isoa sukua, siskoni 182 ja isä ja veli paria cm vaille 2m. poikani 9vee tällä hetkellä 161cm, joten pitkä mies kasvaa hänestäkin. tytär 11 vielä 150, mutta jalka on jo kasvanut 40...pituuskasvu taitaa olla nurkan takana. en käytä korkkareita. en osaa kävellä ja mielestäni suomalaiset miehet on niin pirun pieniä.
ja sen olen myös huomannut, että pienet miehet haluavat pitkää naista, jos menee baariin, niin melkein niillä on jonotuslaput..
ollaan ylpeitä siskot!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"En voisi kuvitellakaan seurustelevani alle xxx cm pituisen miehen kanssa!" Pöh, ootte masentavia. :) T: pitkiä naisia kauniina pitävä 177 senttinen
Olen 178cm ja nyt 23 vuotta ja vasta oppinut olemaan ylpeä/välittämättä pituudestani.
En käytä yli 5cm korkoja paitsi juhlissa olen käyttänyt joskus.
Teininä häpesin pituuttani ja sain kuulla myös negatiivisia kommentteja että näytän mieheltä/olen miehekäs, olen myös aina ollut hoikka.
Tyttärestäni tulee luultavasti melko pitkä, ei haittaa vaikka saman pituinen kuin minä. Mieheni on noin 5cm pidempi.
Parasta pituudessa on näyttävät, pitkät sääret, joten on mukava pitää mekkoja ja hameita. Yksi positiivinen juttu oli raskaudessa että maha kasvoi tasaisesti eikä vain edestä, joten vatsani pysyi melko pienenä eikä kaikki edes huomanneet raskauttani...no yksilöllistä sekin..
joka alkoi juuri seurustella itseään reippasti nuoremman miehen kanssa. Mies on 190 cm pitkä ja on aivan liekeissä pituudestani :-D
Sanoo, että ihan mahtavaa suudella ilman, että tarvitsee kumartua kaksinkerroin. No, mulle on outoa taas se, että halatessa pitää nostaa kädet reilusti ylös ja suudellessa niska taittuu :-D
korkokenkiä joiden korko on 5 - 10 cm
En missään nimessä haluaisi olla lyhyempi, en myöskään ole koskaan "älynnyt" hävetä pituuttani. Lyhyempiä tosin tuntuu pituuteni häiritsevän, mutta se on heidän ongelmansa.
Lapsistani luultavasti tulee yhtä pitkiä kuin mekin olemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja 40 v. Tähän päiväänkin asti mun pituudesta (tai kyllä tämän ketjun perustella lyhyydestä) huomautellaan! Mä olen töissä isossa firmassa, mutta silti paria lukuunottamatta kaikki naiset tuntuvat olevan lyhyempiä. Ja miehet huomauttelee, että ootpa pitkä. Se on välillä hupaisaa huomautella, että alle 180 cm miehet oikaisevat ryhtiään ja venyttävät pituuttaan seistessään vieressäni :D Muta mielelläni siis antaisin muutaman sentin pois.
Lisäks olen kovin hoikka (joka ehkä lisää tuota pituus -illuusiota...?), joten vaatteiden ostaminen on tosiaan vähän hankalaa. Housuissa on lahkeet lyhkäset, hameet melkein vesiraja -mallia ja paidat napapaitoja, varsinkin viime vuosien muodin mukaiset lyhyet paidat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kyllä, olen ylpeä pituudestani. Nuorempana se joskus häiritsi ja varsinkin lyhyempien lähellä olin jotenkin kumarassa. Nykyisin kuitenkin sinut itseni ja pituuteni kanssa. Seison koko pituudessani ja pidän vain positiivisena sitä että erotun vähän massasta.
Korkokenkiä käytän harvoin. Niillä ei ole mielestäni kovin mukava kävellä, mutta muutaman kerran olen pistänyt 8cm korotkin jalkaan. Niiden kanssa kun pituutta on sitten jo 190cm niin katseet kyllä kääntyy :D
Mies on 184cm, mutta lyhyemmänkin miehen kanssa olisin hyvin voinut olla, jos hän itse olisi sinut asian kanssa.
En oikein ole toivonut mitään erityistä tyttäreni pituuden suhteen. Tulee mitä tulee ja toivottavasti on sitten sinut lopputuloksen kanssa. Toivon ainakin voivani näyttää hyvää esimerkkiä sen suhteen, että pituutta ei tarvitse hävetä.
Painoa minulla on sellaiset 75kg eli aikas hoikka olen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva, että tätä nostellaan. : )
Tulin juuri viikonloppuna Hollannista ja herranen aika, että siellä sitä vastaa pitkää porukkaa oli! Ja miten hyvännäköisiä pitkiä miehiä! : D Tunsin itseni suorastaan pieneksi siellä.
Kaikki britit ja irlantilaiset ovat todella pieniä, etenkin vanhemmat. Miehet ihan kääpiöitä. Minä asun Englannissa ja miehet on sellaisia 170 cm, huonot hampaat ja isot korvat. Onneksi olen suomalaiseksi naiseksi tosi siro, muutenhan ne jäisi jyrän alle joka käänteessä. Suomalaiset meihet taisi jossain vaiheessa olla hollantilaisten kanssa koko Euroopan pisimmät kansat vai oliko peräti koko maailman. Afrikassa on pitkiä, mutta on myös todella pätkiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorempana oli ikävää olla aina pisin, mutta nyt olen hyvinkin sujut asian kanssa, korkokenkiä en kyllä tykkää pitää muutenkaan, kun en ole tottunut. Mies on hieman pidempi ja lapsi on tulossa näiden ennusteiden mukaan hieman yli 180 cm.
Toivon, että ei häpeile pituuttaan vaan on ylpeä siitä, toisin kuin itse nuorempana, en saanut siihen mitään tukea.
KYSYMYS:
MITEN TUKEA LASTA JOS HÄN TUNTEE OLEVANSA LIIAN ERIKOINEN PITUUTENSA KANSSA? ELI JOS LUOKALLA KAIKKI OVAT PÄÄTÄ LYHYEMPIÄ?
Vaikka nykyään pitkiä tuntuu olevan joka luokalla, mutta yleensä vain se yksi kuitenkin...
Asun Hampurissa ja en tunne itseäni mitenkään pitkäksi kun täällä on myös todella pitkiä naisia/miehiä:)
Mutta kun tulen suomeen niin tunnen itseni kirahviksi...
Olen siis 180 cm, mieheni 197 cm ja minulla on ihan sama minkä pituisia lapsia tulee.
Käytän korkokenkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisilla on siis jokin pituuskompleksi?
Olen 174 cm.
Minua on siltikin kiusattu nuoruudessa pituudestani vaikka se ei ole edes kovin pitkä.
Olen 180 cm ja olen saanut 195 cm mieheni kanssa paljon katseita kun ollaan yhdessä/itsekseen.
Meille tulee yksi tyttölapsi ja yksi poikalapsi joten toivon että heitä ei kiusattaisi pituudesta:(
Asun Englannissa (nyt väliaikaisesti Suomessa) ja joskus Englannissa tulee vastaan minun pituisia naisia, eli 180 cm ja joskus tulee lyhyempiä.Englannissa en saa paljoakaan ikäviä katseita sillä ne ihmiset on tottuneet erilaisiin ihmisiin:)
Vierailija kirjoitti:
Olen 180 cm ja olen saanut 195 cm mieheni kanssa paljon katseita kun ollaan yhdessä/itsekseen.
Meille tulee yksi tyttölapsi ja yksi poikalapsi joten toivon että heitä ei kiusattaisi pituudesta:(
Mun miehen siskolla, 180 cm, on kaksimetrinen mies. Heidän tyttärensä kulkee keskikäyrää, ennuste aikuispituudesta oli noin 170 cm. Heidän poikansa on vasta vauva, mutta puolivuotiaana yksivuotiaan kokoinen ainakin painon puolesta, pituutta en muista. Eivät jälkipolvet aina pitene, omakin aikuinen tytär on minua lyhyempi, ja me molemmat vanhemmat ollaan keskimittaa (167 ja 180).
Vierailija kirjoitti:
Kaikki britit ja irlantilaiset ovat todella pieniä, etenkin vanhemmat. Miehet ihan kääpiöitä. Minä asun Englannissa ja miehet on sellaisia 170 cm, huonot hampaat ja isot korvat. Onneksi olen suomalaiseksi naiseksi tosi siro, muutenhan ne jäisi jyrän alle joka käänteessä. Suomalaiset meihet taisi jossain vaiheessa olla hollantilaisten kanssa koko Euroopan pisimmät kansat vai oliko peräti koko maailman. Afrikassa on pitkiä, mutta on myös todella pätkiä
Et oo selvästikään käynyt Englannissa, sillä siellä on tuhat kertaa erilaisempia ihmisiä kuin Suomessa!
Jopa Lontoossa on enemmän ihmisiä kuin Suomessa...
Kun olin Englannissa, se tuntui siltä kun olisin Yhdysvalloissa sillä niin paljon ihmisiä eri kulttuureista ja muutenkin erilaisia ihmisiä!
Olen tosiaan sen 185cm.
Ikää 20.
Aina olen ollut ikäisiäni tyttöjä ja poikia pidempi ja kait tottunut siihen, joten en ole koskaan selkäkyyryssä kävellyt. Johtunee siitäkin että urheilulajia jota harrastan, siihen on pituudestani hyötyä, joten siltä osin olen kokenut pituuteni aina vain positiiviseksi asiaksi.
Käytän korkokenkiä mielelläni (paitsi kengän kokoni on 42-43, joten ei niitä ihan joka kaupasta löydäkkään, mutta ihannoin korkokenkiä ja kyllä niitä aina jostain löydänkin ja mielelläni käytän. eli saatan huidella yli 190cm.ssä.
Omaa tytärtä en ole vielä ajatellut hankkia, mutta muutaman sentin voisi minua lyhyemmäksi jäädä, itse olisin toivonut kohdalleni samaa.
Olen seurustellut itseäni pidemmän miehen kanssa, ja tällä hetkellä itseäni melkein 20cm lyhyemmän miehen kanssa. (jota itsekin ihmettelen välillä, muista puhumattakaan!)
Ennen ajattelin pinnallisesti että pakko olla pidempi mies, mutta tämä nykyinen yllätti jotenkin kummasti.. Saattaa kuulostaa oudolta (omasta mielestä ainakin) mutta en ole tuntenut itseäni kenenkään kanssa yhtä naiselliseksi kuin tämän kyseisen miehen kanssa.(en tiennyt sen olevan eedes mahdollista, sillä yleensä koen itseni jokapaikassa körilääksi ja amatsoniksi)
Yleensä kuulen kommenttia että "Upea" "Komea" "näyttävä", ja usein naishenkilöt kertovat toivovansa olla yhtä näyttäviä.
Ikävä kyllä olen huomannut että suurimmalla osalla itseäni selkeästi lyhyemmillä miehillä (omaa miestäni lukuun ottamatta) ilmenee äärimmäistä ilkeyttä, jos niin voi sanoa, tai ainakin naljailua ja jokseenkin töykeää käytöstä. Mietin vain että onko ilmiö sama kuin koirilla, pikkukoirat räksyttää isommilleen minkä kerkeää ja isot koirat rauhallisesti ihmettelvät..
Kait nille tulee jonkinlainen alemmuuskompleksi. olen päättänyt olla häiriintymättä siitä.
Oma kokemukseni kuitenkin on se, että tahtoisin olla 10cm lyhyempi. mutta niinkun naisia neuvotaan aina korostamaan parhaita piirteitään joko meikin tai vaatetuksen avulla, päätin että paras piirteeni on pituus, sitä ei voi pienentää, joten päätin sen että korot jalkaan ja menoksi korostamaan "upeuttani" vielä lisää.
Kyllä mulla on pari vuotta mennnyt että olen oppinut olemaan siitä näin ylpeä.