Lue keskustelun säännöt.
Oletko nähnyt kuolleen?
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
En ole. Enkä kyllä haluakaan nähdä.
Et, kosks itse olet aivokuollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tähän ketjuun vastaili monta sellaista, jotka ovat joutuneet näkemään kuolleita ihmisiä työnsä puolesta. MUTTA on aivan eri asia nähdä oma läheinen esim. oma puoliso tai oma sisar, äiti, isä, isovanhempi jne. kuolleena kuin ennestään tuntematon ihminen jossain patologian osastolla tai ruumishuoneella.
En minäkään sure ja ikävöi samalla tavalla,ketään sellaista ihmisvainajaa, joka ei ole ollut mukana eläessään minun kanssani elämäni varrella. Ja tottakai omat lapset, puoliso, oma äiti ja isä, sisarukset ovat aivan eri kategoriassa sekä pitkäaikaiset ystävät ja työkaverit sekä läheisimmät sukulaiset, joiden kuolema koskettaa kipeästi kuin jonkun henkilökohtaisesti tuntemattoman julkkiksen kuolema.
Eihän tässä siitä suhteesta tai ikävöimisestä ollut kyse vaan näkemisestä yleensä.
Kyllä, montakin. Viimeksi viikko sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän ketjuun vastaili monta sellaista, jotka ovat joutuneet näkemään kuolleita ihmisiä työnsä puolesta. MUTTA on aivan eri asia nähdä oma läheinen esim. oma puoliso tai oma sisar, äiti, isä, isovanhempi jne. kuolleena kuin ennestään tuntematon ihminen jossain patologian osastolla tai ruumishuoneella.
En minäkään sure ja ikävöi samalla tavalla,ketään sellaista ihmisvainajaa, joka ei ole ollut mukana eläessään minun kanssani elämäni varrella. Ja tottakai omat lapset, puoliso, oma äiti ja isä, sisarukset ovat aivan eri kategoriassa sekä pitkäaikaiset ystävät ja työkaverit sekä läheisimmät sukulaiset, joiden kuolema koskettaa kipeästi kuin jonkun henkilökohtaisesti tuntemattoman julkkiksen kuolema.
Sitähän ei tässä mitenkään eritelty, kysymys oli että oletko nähnyt kuolleen ihmisen.
Olet oikeassa ap: n aloituksen suhteen kysymyksensä kera, mutta kunhan sivusin aiheeseen liittyen, vaikka sitä ei kysyttykään. Sori kauheesti. Halusin vain tuoda esiin sitä puolta, että tietyissä ammateissa toimiessaan joutuu näkemään kuolleita ihmisiä enemmän. Ja luulenpa, että suhtautuminen kuolleeseen ihmiseen on erilaisempaa jollain tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viime viikolla viimeks.
Äsken kaksi ampiaista ikkunan välissä.
Ei kuolema luonnollista koskaan ole ollut, kuten täällä joku kirjoitti. Aina sitä on kulttuureissa kammottu ja siksi muuten vanhat naiset pesi ja puki vainajat. En nyt puhu tässä hoitajista, joille se vainaja ei mitään merkitse, vaan ihmisille joiden läheisiä he olivat. Kyse oli siitä, ettei haluttu traumatisoida sillä nuorempaa sukupolvea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole. Kysymys, miksi sen näkeminen on niin kamalaa joidenkin mielestä?
Vierailija kirjoitti:
En ole. Kysymys, miksi sen näkeminen on niin kamalaa joidenkin mielestä?
Olen se joka kirjoitti tänne että olen nähnyt itsemurhan tehneen tyttäreni ruumiin. Poikani löysi hänet ja hälytti poliisit.
Osaatko kuvitella että miksi se oli mielestämme kamalaa ja pahinta mitä olemme nähneet? Haluatko kuvitella? Uskallatko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kuolema luonnollista koskaan ole ollut, kuten täällä joku kirjoitti. Aina sitä on kulttuureissa kammottu ja siksi muuten vanhat naiset pesi ja puki vainajat. En nyt puhu tässä hoitajista, joille se vainaja ei mitään merkitse, vaan ihmisille joiden läheisiä he olivat. Kyse oli siitä, ettei haluttu traumatisoida sillä nuorempaa sukupolvea.
Kuolema on aina luonnollinen seuraus syntymästä.
Pari sukulaista hautajaisissa. Kadulla yhden sairauskohtaukseen kuolleen. Ei jäänyt traumoja tai mitään. Onnettomuuden tai väkivallan uhria en kestäisi katsoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrostalossamme kävi eräässä asunnossa kodinhoitaja yksin asuvan vanhan miehen kotona viemässä ruoat jne. Eräänä päivänä kodinhoitaja tuli soittamaan ovikelloa ja sanoi puolihysteerisenä "tuolla on kuollut mies". No, soitto 112 ja sain tiedon että apua tulossa, ja sanoivat että mene katsomaan mikä on naapurissa tilanne. Kodinhoitaja oli jättänyt oven auki, ei suostunut enää tulemaan sisälle joten menin yksin, naapurin ukko oli kaatunut rukousasentoon sohvalle, polvet lattialla.
Ainoastaan alkkarit jalassa joten näki heti että toiminnot pettäneet koska ruskeaa tursusi alkkareiden reunoista ja lattia oli märkä.
112-väki ohjasi tunnustelemaan miehen kaulasta-niskasta mutta mitään ei tuntunut.
Odotin jonkin aikaa puhelin korvalla, sain sitten luvan sulkea puhelimen. Kodinhoitaja oli mennyt alaovelle odottamaan apujoukkojen tuloa ja minä odotin asunnossa. Ambulanssiväki tuli, totesivat tilanteen, soittivat ruumisauton ja poliisin, ja sain lähteä omille asioilleni.
Jälkeenpäin kuulin että kodinhoitajan käyntejä tarkastettiin ajatuksella että milloin oli asukas kuollut, ja myös kävi ilmi että asunnossa oli äijäremmi ryypiskellyt mutta minkäänlaisia väkivallan merkkejä ei löytynyt. Minäkään en todennut tappelun tai rymistelyn merkkejä asunnossa.
Näitä sattuu mutta aina ikävä jos itse joutuu olemaan mukana!
Vierailija kirjoitti:
Kaksi ja olin paikalla kuoleman tapahtuessa. Toinen oli äitini ja toinen oli lapseni.
Halauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nähnyt sellaisen entisen naapurin joka kannettiin ruumiina pois asunnostaan autoon jossa tummennetut ikkunat jonka jälkeen "avaruuspuvuissa" asuntoa kävivät siivoamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole. Kysymys, miksi sen näkeminen on niin kamalaa joidenkin mielestä?
Olen se joka kirjoitti tänne että olen nähnyt itsemurhan tehneen tyttäreni ruumiin. Poikani löysi hänet ja hälytti poliisit.
Osaatko kuvitella että miksi se oli mielestämme kamalaa ja pahinta mitä olemme nähneet? Haluatko kuvitella? Uskallatko?
Eiköhän tuollainen uhoaminenkin ole aika turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Junan alle jääneen. Kamala näky.
Millä lailla??
No, ihminen menee pieniksi kappaleiksi.
Olen nähnyt televisiosta ohjelman pätkän, jossa kerrottiin kiinalaisten itsemurhista ja osa tapahtumista oli ehkä onnettomuuksia. Junaraiteiden vierestä löytyi palanen. Näky jäi valitettavasti mieleeni. Paikalla oli nainen suremassa lähisukulaistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän ketjuun vastaili monta sellaista, jotka ovat joutuneet näkemään kuolleita ihmisiä työnsä puolesta. MUTTA on aivan eri asia nähdä oma läheinen esim. oma puoliso tai oma sisar, äiti, isä, isovanhempi jne. kuolleena kuin ennestään tuntematon ihminen jossain patologian osastolla tai ruumishuoneella.
En minäkään sure ja ikävöi samalla tavalla,ketään sellaista ihmisvainajaa, joka ei ole ollut mukana eläessään minun kanssani elämäni varrella. Ja tottakai omat lapset, puoliso, oma äiti ja isä, sisarukset ovat aivan eri kategoriassa sekä pitkäaikaiset ystävät ja työkaverit sekä läheisimmät sukulaiset, joiden kuolema koskettaa kipeästi kuin jonkun henkilökohtaisesti tuntemattoman julkkiksen kuolema.
Sitähän ei tässä mitenkään eritelty, kysymys oli että oletko nähnyt ku
Olet oikeassa ap: n aloituksen suhteen kysymyksensä kera, mutta kunhan sivusin aiheeseen liittyen, vaikka sitä ei kysyttykään. Sori kauheesti. Halusin vain tuoda esiin sitä puolta, että tietyissä ammateissa toimiessaan joutuu näkemään kuolleita ihmisiä enemmän. Ja luulenpa, että suhtautuminen kuolleeseen ihmiseen on erilaisempaa jollain tasolla.
Sitä tuskin on mahdollista sanoa, koska jokainen suhtautuminen on yksilöllistä.
Ammatin puolesta olen nähnyt. Eikä siinä mitään erikoista ole, sinäkin kuolet joskus, ja joku näkee sinut, ei siihen psykopaatti tarvitse olla.