Pahimmat kommentit, jotka TODELLA ovat satuttaneet
En loukkaanu vähästä, mutta jotkut kommentit ovat kyllä satuttaneet hyvin paljon. Jotkut ihmiset eivät vain välitä muiden tunteista, tai siitä mitä sanovat.
Sairastuessani rintasyöpään, eräällä työkaverillani oli hyvin omituisia tapoja kommentoida, hän sanoi, että kaikille, joille tulee syöpä on tehnyt aikoinaan jotain pahaa ja se kostautuu nyt. Sekä, " No et sä nyt niin vakavasti voi olla sairas kun sulla on liikakilojakin." " onneksi sulla on c kupit, a kupeissa se kauhee möykky varmaan näkyis tosi ällöttävästi"
Otimme monta kertaa yhteen ja hän ei kuulemma välitä muiden kommenteista, eikä siis minunkaan pitäisi. Monta kertaa sain purra huulta kahvihuoneessa, enkä voinut työpaikalla räjähtää niin kuin raketti.
Mitä loukkaavia kommentteja teille on sanottu?
Kommentit (72)
onha noita..narsisti sijaisisä esim: et ikinä tule saamaan töitä,olet ruma,olet hullu ja huorakin vielä.ja joo olin jotain 13-15v tuolloin että kivakiva..ja sitten koulukiusaajilta saanu kans joskus mukavaa tekstiä joista pahimpina muistan:olet rumempi kuin petolinnunperse,ja sitten toinen kiusaaja myöhemmin jonka kanssa valitettavasti päädyin sänkyynkin niin kehui minua merihirviöksi..joko mä sit olen niin kamalan ruma vaikkaki iha tavallisen näköinen nuori nainen omasta mielestäni ja esim kavereiden tai sitten olen vaa törmännyt huonoa tuuriani pahimpiin kusipäihin ja narsisteihin mitä voi vaan olla...O..o tiä sit kumpi mukavampi vaihtoehto....
"Et sä koskaan tule miestä itsellesi saamaan" sanoi äitini jonkin riidan aikana kun olin nuori yksinhuoltaja ja todella yksinäinen :(
"hanki silikonit!" Sanoi ex kesken sänkypuuhien. Oikea kusipää, sain myöhemmin selville että petti mua ainakin kahden naisen kanssa ja toisen kanssa oli lapsikin ja toinen tuloillaan!!
Onko ihmiset näin julmia vai vaan tyhmiä kun tällaisia laukovat?
Poikaystävä kertoi, että hänen äiti oli varoittanut häntä naisista, jotka ovat vain miehen rahojen kimpussa. MInulle tuli tästä todella paha mieli, koska jo olisin ollut rahan perässä niin en todellakaan olisi muuttanut yhteen alle puolen vuoden seurustelun jälkeen ja alkanut pyykkäämään hänen kalsareitaan. Jos olisin rahan perässä niin tapailisin yhtä aikaa viisi "lupaavaa" miestä, joista kokisin hyötyväni rahallisesti, enkä muuttanut tämän perusjampan kanssa yhteen.
Hyvät ihmiset! Luettuani niitä ns. loukkauksia heräsi ajatuksia pikemminkin niitten laukoijista,mikä niitä vaivaa? Asia on nimittäin siinä, että juuri heillä on jokin pahasti pielessä, kun kokevat tarpeelliseksi manailla muita. Ihmiset tekevät johtopäätöksiä omien kokemuksien pohjalta, siksi heidän käsitykset ovatki omituisia.
Siksi ei ole mahdollista loukata,kun yksinkertaisesti et loukkaannu! Ja aina voi siltä "loukkaajalta" kysyä, mitä hänelle on sattunut, kun tällä tavalla asiat näkee.
Muistan kerran kun näin tätini pitkästä aikaa jolloin hän kovalla äänellä ylisti, oletpa sinä vanhentunut! Ensi järkytyksestä päästyään vastasin - kuin myös!
" Nyt kun oot laihtunu, niin näytät ainaki 20 vuotta vanhemmalta! "
Anoppini, 30 kiloa lahdutettuani.
Exäni, joka oli tuolloin yli viisikymppinen, kertoi minulle (olin tuolloin juuri 30 vuotta täyttänyt), että "oletpas vanhentunut" ja että poskeni "roikkuvat". Olin tuolloin 55-kiloinen (olen 175 cm pitkä). Kyseinen kommentti olikin sitten viimeinen niitti sen osalta, että epäonninen suhteemme lopulta loppui kokonaan.
Mummoni sanoi, että minusta ei olisi kuulemma tullut "yhtään mitään" ja "vielä hullumpi kuin nyt", jos en olisi teini-ikäisenä viettänyt heidän luonaan kesiä ja viikonloppuja. Hänen mielestään oma äitini oli äitinä kelvoton ja hänen mielestään olisin ollut ilman hänen vaikutteitaan tuhoon tuomittu. Silti olin hyvä oppilas koulussa ja hoidin asiat kunnolla silloinkin, kun en ollut vielä viettänyt niin läheisesti aikaa hänen kanssaan. Hän myös ehdotti, että tekisin abortin, kun olin ensimmäistä kertaa raskaana (yli 30-vuotiaana).
"Mä en oo koskaan ajatellut, että olis vaikeaa löytää poikaystävää, mut kai se sitten voi olla." Kun oli ensin itse ottanut esille mukaoudon sinkkuuteni. :P
Hyi kun oli ilkee.... Jos tuo ihminen on sitä mieltä, että kaikille tulee syöpä jos on tehnyt joskus jotain pahaa, hänellä on tulevaisuudessa kyllä monta eri syöpää..
Silloin kun esikoiseni syntyi, anoppi tuli ensimmäisenä paikalle ja ensimmäinen kommentti oli, että eipä oo yhtään virtasen sukuun tullut, onko varma että meidän eero on isä?
En IKINÄ unohda tuota.
"sinustako muka äiti" oma äitini tokaisi minulle kun ilmoitin raskaudestani 28 vuotiaana.
En tiedä, kuinka ilkeitä tietyt kommentit ovat aikanaan olleet, mutta vastasyntyneen äitinä ne koin erittäin loukkaaviksi, kun mielsin, että vauvaani arvostellaan.
Ja ei, en ole voinut antaa anteeksi lopulta.
Tuoreille äideille yritän aina sanoa,etteivät kuuntelisi liian tarkasti muiden sanoja, ne kun voivat loukata ihan turhaan. Suurin osa sanojista ei sano ilkeyttään.
Minulla ei ole hyvät välit isovanhempieni kanssa. Ostaessamme mieheni (silloisen sulhasen) kanssa ensimmäistä omaa asuntoa, vaarini kysyi heti ensimmäisenä, että mistä rahat on MUKA tähän saatu.. Kas kummaa, kun kaksi työssäkäyvää saa lainaa pankista..
Minäkin sairastin syöpää. Naapurini sanoi, että ihmiset aiheuttavat elintavoillaan itselleen nykyään niin paljon tuollaista.
Kaikki syövät eivät aiheudu elintavoista, minun oli sellainen. Mutta oli muutenkin tymää sanoa syöpää sairastavalle pahassa vaiheessa, että itse aiheutettua. Kun ei mitään sympatiaa tullut muutenkaan. Huom. vielä, etten edes itse kertonut hänelle sairaudestani, vaan lapset huomasivat, ettei minulla ollut hiuksia ja heidän äitinsä otti siitä asian puheeksi.
No ei tuo kyllä pahinta ollut, mutta tulipa nyt mieleen, mitä kaikkea tyhmää ihmiset möläyttävät. Oli mulla sillon niin paljon mietittävää, etten edes suuttunut. Viimeksi vähän aikaa sitten muuten eräs vieras mies on kertonut minulle, että kyllä naisella pitää olla kunnon pitkä tukka eikä tämmöistä kuin minun. Joojoo.
Kerroin ystävälleni lapseni nimen kastejuhlien jälkeen tekstiviestillä. (Hän ei päässyt paikalle.) Vastauksena oli tyyliin "hah, hah, ei kun oikeasti". Soitin ja kerroin että en heittänyt läppää, vaan nimi on tosiaan se. "Jaa, ei kai haittaa vaikka sanonkin häntä vielä pikku neidiksi. Siihen asti että totun tuohon nimeen."
Nimi on normaali suomalainen naisen nimi ja pidän siitä itse todella paljon. Se on myös äitini nimi. Ja vaikka ei toisen nimestä pidäkään, ei sitä yleensä kyllä paukauteta suoraan päin naamaa.
Kun ensimmäinen raskauteni päättyi kolmannella kuulla keskeenmenoon, oli oman äitini kommentti, " no eihän siitä olis mitään tullutkaan" Olin silloin 26-vuotias ja olimme mieheni kanssa vuosi yritetty lasta.
Esikoiseni syntyi kuolleena. Siskoni (psyk.sairaanhoitaja) totesi "sinä taisitkin voivoa, että tässä käy näin".
MIKSI IHMEESSÄ MENIT NAIMISIIN?