Yksityisautoilu tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa
1. Sähköautojen paradoksi ja luonnonvarojen kulutus
Monet ympäristö- ja liikennetutkijat korostavat, että sähköauto ei pelasta kaupunkeja tai maapalloa, vaan se on luotu pelastamaan autoteollisuus.
Mineraali- ja energiakriisi: Tutkimuslaitokset (kuten Climate and Community Project yhdessä Kalifornian yliopiston tutkijoiden kanssa) ovat laskeneet, että jos maailman koko nykyinen ja kasvava autokanta korvataan yksityisillä sähköautoilla, pelkästään litiumin, koboltin, nikkelin ja kuparin louhintatarve ylittää kestävät ekologiset rajat.
Mikromuovit ja hiukkaspäästöt: Tutkimusten mukaan sähköautojen suuri paino (painavien akkujen vuoksi) lisää renkaiden ja tienpinnan kulumista. Nykyään valtaosa kaupunki-ilman haitallisista pienhiukkasista ja vesistöihin päätyvästä mikromuovista on peräisin rengas- ja tiepölystä, ei pakoputkista.
Kommentit (108)
3. Sosiologinen näkökulma: "Automobilismin järjestelmä"
Sosiologi John Urry loi tunnetun teorian automobilismin järjestelmästä (System of Automobility). Hänen mukaansa auto ei ole vain kulkuväline, vaan itseään ruokkiva globaali verkosto, johon kuuluvat autoteollisuus, öljy- ja kaivosyhtiöt, tieverkoston rakentajat, vakuutusyhtiöt ja kulttuurinen vapauden mielikuva. Järjestelmä on lukinnut yhteiskunnat tilaan (path dependency), josta on poliittisesti ja taloudellisesti vaikea irtautua, vaikka haitat tiedostetaan.
4. "Viritetty kurjuus" ja sosiaalinen epätasa-arvo
Jo 1970-luvulla filosofi Ivan Illich laski, että kun otetaan huomioon auton ostamiseen, vakuutuksiin, polttoaineeseen ja huoltoihin tarvittava työaika sekä ruuhkissa vietetty aika, keskivertoautoilijan "todellinen keskinopeus" on lähellä polkupyörän nopeutta. Tuoreemmat taloustutkimukset (esim. forced car ownership -tutkimus) osoittavat, että autokeskeinen yhteiskunta pakottaa myös pienituloiset omistamaan auton, mikä syö kohtuuttoman osan heidän tuloistaan.
Tässä mahdottomuudessa on kuitenkin eletty vuosikymmeniä, mutta mahdotonta on
Mitä tutkimus esittää ratkaisuksi?
Liikennetieteessä ratkaisua kuvataan lähes poikkeuksetta ASI-mallilla (Avoid – Shift – Improve), jossa sähköauto on vasta viimeinen keino:
Avoid (Vältä): Kaupunkirakenteen tiivistäminen (esim. 15 minuutin kaupunki -malli), jolloin palvelut ovat lähellä eikä pitkiä matkoja tarvitse tehdä.
Shift (Siirrä): Matkojen siirtäminen henkilöautoista joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn sekä yhteiskäyttöautoihin.
Improve (Paranna): Vasta sen jäljelle jäävän, välttämättömän autoliikenteen sähköistäminen.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA ja hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC ovat molemmat viimeisimmissä raporteissaan todenneet suoraan, että ilmastotavoitteita ei voida saavuttaa pelkästään autoja sähköistämällä, vaan kokonaisajosuoritetta ja autojen määrää on vähennettävä.
Ei tuli. Mineraalit riittää kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä mahdottomuudessa on kuitenkin eletty vuosikymmeniä, mutta mahdotonta on
Niin on eletty, koska:
"Sosiologi John Urry loi tunnetun teorian automobilismin järjestelmästä (System of Automobility). Hänen mukaansa auto ei ole vain kulkuväline, vaan itseään ruokkiva globaali verkosto, johon kuuluvat autoteollisuus, öljy- ja kaivosyhtiöt, tieverkoston rakentajat, vakuutusyhtiöt ja kulttuurinen vapauden mielikuva. Järjestelmä on lukinnut yhteiskunnat tilaan (path dependency), josta on poliittisesti ja taloudellisesti vaikea irtautua, vaikka haitat tiedostetaan."
Kaikki tuo pitää täysin paikkansa. Luotan kuitenkin siihen, että uudet sukupolvet tulevat viemään kehitystä toiseen suuntaan. Se on nyt jo nähtävissä.
Hyvä esimerkki yhteiskunnan lukitsemisesta autoihin se, että lapset täytyy viedä päiväkotiin. Miksi sen päiväkodin pitää olla sellaisessa paikassa, että sinne pitää mennä autolla? Miksei se voi olla siellä, missä ihmisetkin ovat? Ja tämä nyt oli vain yksi esimerkki. Lähikaupat lopetetaan, jotta olisi pakko mennä autolla 10 km päähän markettiin.
On vain yksi maapallo ja se kuluu tätä menoa tyhjäksi hurjaa vauhtia, ihminen ei pääse täältä pakoon mihinkään, avaruuden valtavien etäisyyksien takia ja vaikka rahaa olisi kuinka, sitä ei voi syödä.
Hei tossa on jotakin perää, autoilu on muuttanut yhteiskuntaa paljon eikä vain parempaan suuntaan. Autoista luopuminen aiheuttaisi paljon kurjuutta ennen kuin yhteiskunta ehtisi sopeutua autottomuuteen, kaikki tuppaa olemaan niin kaukana, on odotuksia että itseä ja lapsia pystyy kuskaamaan sinne tänne jne. mikä olisi hyvin vaikea ilman autoja. Ja kun autoilun kustannukset pikku hiljaa nousevat niin tilalle ei tule lähellä olevia palveluita, vaan pelkästään enemmän köyhyyttä
En tiedä johtuuko iästä, mutta minua on alkanut ärsyttää omakotialueella edes takaisin menevät autot suunnattomasti. Ei voida edes ajaa järkevää ja kohteliasta tilannenopeutta vaan aina aivan liian kovaa. Sähköautot eivät ratkaise ongelmaa kuin osittain. Mielestäni niistä lähtee usein valtava rengasmelu jo alhaisissakin nopeuksissa ja edelleen jatkuu sama autojenväistelypeli, jossa on vain yksi elämä.
No meillä on ihan polttomoottoriauto käytössä. Ei ongelmaa.
Ihmiset ovat pikkuhiljaa tottuneet nykymaailmaan, mutta kun hetken pysähtyy miettimään ja katselemaan ympärilleen niin onhan tämä aivan järjetöntä, kuinka joka ikinen nurkka ja kadunkulma on pullollaan autoja, joista jokainen vie tilaa noin 10 m.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä mahdottomuudessa on kuitenkin eletty vuosikymmeniä, mutta mahdotonta on
Niin on eletty, koska:
"Sosiologi John Urry loi tunnetun teorian automobilismin järjestelmästä (System of Automobility). Hänen mukaansa auto ei ole vain kulkuväline, vaan itseään ruokkiva globaali verkosto, johon kuuluvat autoteollisuus, öljy- ja kaivosyhtiöt, tieverkoston rakentajat, vakuutusyhtiöt ja kulttuurinen vapauden mielikuva. Järjestelmä on lukinnut yhteiskunnat tilaan (path dependency), josta on poliittisesti ja taloudellisesti vaikea irtautua, vaikka haitat tiedostetaan."
Eli ei ollenkaan mahdoton.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat pikkuhiljaa tottuneet nykymaailmaan, mutta kun hetken pysähtyy miettimään ja katselemaan ympärilleen niin onhan tämä aivan järjetöntä, kuinka joka ikinen nurkka ja kadunkulma on pullollaan autoja, joista jokainen vie tilaa noin 10 m.
Mahdun silti elämään
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat pikkuhiljaa tottuneet nykymaailmaan, mutta kun hetken pysähtyy miettimään ja katselemaan ympärilleen niin onhan tämä aivan järjetöntä, kuinka joka ikinen nurkka ja kadunkulma on pullollaan autoja, joista jokainen vie tilaa noin 10 m.
Piti olla 10 neliötä, mutta se ei näköjään toiminut ja korjausviesti menee vain moderointiin eli ei mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
No meillä on ihan polttomoottoriauto käytössä. Ei ongelmaa.
Sitähän tässä ei kysytty eikä se ollut pointti mikä moottori sinun autossasi on.
Vierailija kirjoitti:
On vain yksi maapallo ja se kuluu tätä menoa tyhjäksi hurjaa vauhtia, ihminen ei pääse täältä pakoon mihinkään, avaruuden valtavien etäisyyksien takia ja vaikka rahaa olisi kuinka, sitä ei voi syödä.
Vähennä afrikkalaisia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vain yksi maapallo ja se kuluu tätä menoa tyhjäksi hurjaa vauhtia, ihminen ei pääse täältä pakoon mihinkään, avaruuden valtavien etäisyyksien takia ja vaikka rahaa olisi kuinka, sitä ei voi syödä.
Vähennä afrikkalaisia
Yhden suomalaisen kulutus vastaa 10-20 afrikkalaista.
2. Kaupunkitilan "panttivankeus" ja yhdyskuntarakenne
Kaupunkitutkijat Peter Newman ja Jeffrey Kenworthy toivat jo 1980-luvun lopulla julkisuuteen termin autoriippuvuus. Heidän ja myöhempien tutkijoiden (kuten Donald Shoup) keskeinen havainto on se, miten auto muokkaa ympäristön itselleen sopivaksi ja syrjäyttää muut liikkumismuodot:
Tilasyöppöys: Henkilöauto seisoo keskimäärin 95 % ajastaan pysäköitynä. Kaupungeissa valtava määrä arvokasta maapinta-alaa on uhrattu ajoradoille, moottoriteille ja parkkipaikoille viheralueiden, asuntojen ja ihmisten oleskelutilan sijaan.
Hajautuminen (Urban Sprawl): Autovetoinen suunnittelu venyttää kaupunkeja. Kun palvelut ja työpaikat karkaavat etäälle peltomarketteihin ja kehäteiden varsille, autosta tulee ylellisyyden sijaan pakko, jota ilman arjesta ei selviä.