Yksityisautoilu tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa
1. Sähköautojen paradoksi ja luonnonvarojen kulutus
Monet ympäristö- ja liikennetutkijat korostavat, että sähköauto ei pelasta kaupunkeja tai maapalloa, vaan se on luotu pelastamaan autoteollisuus.
Mineraali- ja energiakriisi: Tutkimuslaitokset (kuten Climate and Community Project yhdessä Kalifornian yliopiston tutkijoiden kanssa) ovat laskeneet, että jos maailman koko nykyinen ja kasvava autokanta korvataan yksityisillä sähköautoilla, pelkästään litiumin, koboltin, nikkelin ja kuparin louhintatarve ylittää kestävät ekologiset rajat.
Mikromuovit ja hiukkaspäästöt: Tutkimusten mukaan sähköautojen suuri paino (painavien akkujen vuoksi) lisää renkaiden ja tienpinnan kulumista. Nykyään valtaosa kaupunki-ilman haitallisista pienhiukkasista ja vesistöihin päätyvästä mikromuovista on peräisin rengas- ja tiepölystä, ei pakoputkista.
Kommentit (125)
Järjetön ajatus. Eli palataan takaisin kivikaudelle jossa liikutaan 10 kilometrin säteellä koko elämä. Realistinen ajatus? No, ehkä Pohjois-Koreassa mitta ei muualla.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kuolee autojen alle miljoonia eläimiä jokainen vuosi. Jokainen autoilija on ajanut esim. oravien ylitse useita kertoja sitä.edes huomaamatta. Se on melkoisen brutaali näky kun auton renkaan alle osittain jäänyt kurre sätkii asfaltilla puolisen minuuttia takaraajat murskautuneena.
Bussiin mahtuu 70 ihmistä, joten julkinen liikenne vähentää autojen alle jääneitä eläinkuolemien määriä verrattuna siihen jos samat 70 suhailisi jokainen yksityisautolla. Pyöiräily ja kävely vielä tehokkaammin vähentää eläinkuolemia.
Jos auton alle jää miljoonia eläimiä kuten väität, sanotaan nyt vaikka 5 miljoonaa, niin se tarkoittais yli 13000 eläinkolaria päivässä. Se määrä näkyisi kyllä tien varsilla, mutta kuolleita eläimiä näkee Suomessa todella vähän. Vaikka lukuun sisältyisi hyönteiset, ei se voi pitää paikkansa koska hyönteisiä on täällä vaan kesäkuukausina. Ei tuolla nytkään lennä tai ryömi enää yksikään hyönteinen.
Vierailija kirjoitti:
Järjetön ajatus. Eli palataan takaisin kivikaudelle jossa liikutaan 10 kilometrin säteellä koko elämä. Realistinen ajatus? No, ehkä Pohjois-Koreassa mitta ei muualla.
Minusta tuo kuulostaa aivan briljantilta idealta että kaupunkirakentamista tiiviytetään ja autoilusta tehdään niin kallista että köyhillä ei ole enää varaa. Silloin meille varakkaammille jää paljon enemmän tilaa kaupunkien ulkopuolelle ja ongelmat pysyisi kaupunkien sisällä. Itseäni ei hetkuttaisi yhtään vaikka autoilun hinta viisinkertaistuisi.
Vierailija kirjoitti:
Hyi helvetti. Kasvukeskukset, asumalähiöt, betonikuutiot ja joukkoliikenne ovat ihan suoraan helvetistä. Makselen siis tyytyväisenä autoni pidon.
t. Työtön
Riikka Purra on edennyt ajokortittomana Kirkkonummen lähiön asukkaana puolueesi puheenjohtajaksi. Ole kuin Riikka.
Nykyihminen tarvitsee tietyn infran ympärilleen. Toki voi asua erakkona käytännössä missä tahansa, mutta viimeistään ongelmatilanteissa on löydyttävä ulkopuolista apua. Kävely-kokoisen kaupungin halkaisija ei voisi olla muutamaa kilometriä suurempi. Tuolle alueelle pitäisi sopia asukkaiden lisäksi työpaikat, infra, terveydenhoito ja kulttuuripalvelut. Jotain muutakin. Suomen kunta-alalla oli vuonna 2025 noin 6 300 eri ammattinimikettä, ja tämä siis pelkät kunta-alan toimijat. Terveydenhuoltoyksiköt vaatii isot väestöpohjat ollakseen taloudellisesti järkeviä.
Viiden kilometrin halkaisijalla olevan kaupungin maapohja on 19,6 km2 Jos tuolla alalla ylläpidettäisiin keskussairaalaa, pitäisi väestötiheys olla noin 10000as/km2 Tähän tiheyteen Helsingissä yltää muutama kortteli Kalliossa ja Töölössä, mutta ei yksikään kokonainen kaupunginosa. Jos kaupungissa pitäisi olla puisto asukkaille, muutama eläimille, joitakin urheilukenttiä, kävelykatujen vaatima alue, niin pelkkään asumiseen käytössä oleva maa-alue kutistuisi neljänneksellä, mikä nostaisi asukastiheydeksi saman kuin Wan Chai on Hongkongissa.
Kuinka moni Suomalainen haluaisi asua tuollaisessa kaupungissa?
On kaunis ajatus, että pärjättäisiin ilman liikkumisen palveluita. Julkisen liikenteen ongelmat on taloudellisen tehokkuuden vaatimat käyttäjämäärät, ja soveltumattomuus ovelta-ovelle palveluun. Työpaikat eivät ole pelkkiä palveluita, joten teollisuuden ja ruuantuotannon tarvitsemat maa-alueet eivät mitenkään mahdu noin pienelle maa-alalle. Niiden sijoittaminen ulkopuolelle edellyttää liikkumista yli järkevien kävelymatkojen. Eli opiskelijalle, jonka triangeli on koti-koulu-ruokakauppa tuo voisi vielä sopia, mutta työelämässä olevan perheellisen sinkoilu kodin-koulun-lastentarhan-työpaikan-koirapuiston-mukuloiden urheiluharrastusten-ruokahuollon-ja omien teatterikäyntien välillä aika haastavaa pelkässä jalkapatikassa.
Saudi-Arabian luoteisosaan rakennetaan NEOM-megahanketta The Line - lineaarinen kaupunki.
Sen perusajatus on pitkä kaupunki, joka on vain 200metriä leveä. Silloin joukkoliikenne hoituisi yhdellä junaradalla/metrolla/ilmavaunulla/what ever, ja asemalta olisi kävely-yhteys eteenpäin. Hanke on jäissä rahoitusongelmiensa vuoksi, eli uskoa kaupungin toimivuuteen on rajallisesti. Mutta mun eteen tulleista ratkaisumalleista oikeastaan ainut, mikä voisi oikeasti ratkoa liikkumisen pulmia järkevällä tavalla. Tuokaan ei poista mökkimatkailun, mummolakäyntien, ja keppiheppanäyttelyitten vaatimaa liikkumista kaupungista toiseen, mutta minimoisi kaupungin sisäistä oman auton tarvetta. Tuollaisessa kaupungissa voisin itsekin kuvitella asuvani, mutta vain jos voisi omalla autolla traileri peräkoukussa lähteä saaristomerelle kalaan.
Kävelykokoinen kaupunki laajenee metropoliksi kun otetaan alle, Jussi Halla-ahon tavoin, polkupyörä.
Sellainen fantasia jossa kaupunkilaiset jäävät ilman Kilon Osuus-Auton pelastavaa saapumista sekä kylmäkoneet hyrinää on toki runkkumateriaalia autopuoleen fanzineen
Olishan se kivaa, jos joka paikkaan pääsis julkisilla. Toistaiseksi näin vaan ei ole.
Oli kyllä niin paska tekoälyaloitus, että en ole toviin nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Olishan se kivaa, jos joka paikkaan pääsis julkisilla. Toistaiseksi näin vaan ei ole.
Mitä kivaa siinä olis? Ei mitään. Mielummin ajan omalla autolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi helvetti. Kasvukeskukset, asumalähiöt, betonikuutiot ja joukkoliikenne ovat ihan suoraan helvetistä. Makselen siis tyytyväisenä autoni pidon.
t. Työtön
Riikka Purra on edennyt ajokortittomana Kirkkonummen lähiön asukkaana puolueesi puheenjohtajaksi. Ole kuin Riikka.
No, toisaalta tuo saksipaska on edennyt taloustaidottomana valtiovarainministeriksi. Ja se todellakin kyllä Suomen taloudessa näkyy eikä kovin kivalla tavalla.
Helsingissä 5 km päiväkotimatka ilmeisesti kestää kuulemma yli 2 tuntia julkisella liikenteellä viime päivien uutisoinnin mukaan
Vierailija kirjoitti:
Olishan se kivaa, jos joka paikkaan pääsis julkisilla. Toistaiseksi näin vaan ei ole.
Ennen oli. Postiautot ja vaikka mitkä lumikiiturit ja hydrokopterit kuljettivat maaseudun väkeä ovelta ovelle. Miksi ps ei haikaile näiden upeiden palveluiden perään?
Vierailija kirjoitti:
Nykyihminen tarvitsee tietyn infran ympärilleen. Toki voi asua erakkona käytännössä missä tahansa, mutta viimeistään ongelmatilanteissa on löydyttävä ulkopuolista apua. Kävely-kokoisen kaupungin halkaisija ei voisi olla muutamaa kilometriä suurempi. Tuolle alueelle pitäisi sopia asukkaiden lisäksi työpaikat, infra, terveydenhoito ja kulttuuripalvelut. Jotain muutakin. Suomen kunta-alalla oli vuonna 2025 noin 6 300 eri ammattinimikettä, ja tämä siis pelkät kunta-alan toimijat. Terveydenhuoltoyksiköt vaatii isot väestöpohjat ollakseen taloudellisesti järkeviä.
Viiden kilometrin halkaisijalla olevan kaupungin maapohja on 19,6 km2 Jos tuolla alalla ylläpidettäisiin keskussairaalaa, pitäisi väestötiheys olla noin 10000as/km2 Tähän tiheyteen Helsingissä yltää muutama kortteli Kalliossa ja Töölössä, mutta ei yksikään kokonainen kaupunginosa. Jos kaupungissa pitäisi olla puisto asukkaille, muutama eläimille, joitakin urheilukenttiä, kävelykatujen vaatima alue, niin pelkkään asumiseen käytössä oleva maa-alue kutistuisi neljänneksellä, mikä nostaisi asukastiheydeksi saman kuin Wan Chai on Hongkongissa.
Kuinka moni Suomalainen haluaisi asua tuollaisessa kaupungissa?
On kaunis ajatus, että pärjättäisiin ilman liikkumisen palveluita. Julkisen liikenteen ongelmat on taloudellisen tehokkuuden vaatimat käyttäjämäärät, ja soveltumattomuus ovelta-ovelle palveluun. Työpaikat eivät ole pelkkiä palveluita, joten teollisuuden ja ruuantuotannon tarvitsemat maa-alueet eivät mitenkään mahdu noin pienelle maa-alalle. Niiden sijoittaminen ulkopuolelle edellyttää liikkumista yli järkevien kävelymatkojen. Eli opiskelijalle, jonka triangeli on koti-koulu-ruokakauppa tuo voisi vielä sopia, mutta työelämässä olevan perheellisen sinkoilu kodin-koulun-lastentarhan-työpaikan-koirapuiston-mukuloiden urheiluharrastusten-ruokahuollon-ja omien teatterikäyntien välillä aika haastavaa pelkässä jalkapatikassa.
Saudi-Arabian luoteisosaan rakennetaan NEOM-megahanketta The Line - lineaarinen kaupunki.
Sen perusajatus on pitkä kaupunki, joka on vain 200metriä leveä. Silloin joukkoliikenne hoituisi yhdellä junaradalla/metrolla/ilmavaunulla/what ever, ja asemalta olisi kävely-yhteys eteenpäin. Hanke on jäissä rahoitusongelmiensa vuoksi, eli uskoa kaupungin toimivuuteen on rajallisesti. Mutta mun eteen tulleista ratkaisumalleista oikeastaan ainut, mikä voisi oikeasti ratkoa liikkumisen pulmia järkevällä tavalla. Tuokaan ei poista mökkimatkailun, mummolakäyntien, ja keppiheppanäyttelyitten vaatimaa liikkumista kaupungista toiseen, mutta minimoisi kaupungin sisäistä oman auton tarvetta. Tuollaisessa kaupungissa voisin itsekin kuvitella asuvani, mutta vain jos voisi omalla autolla traileri peräkoukussa lähteä saaristomerelle kalaan.
Tämä oli hyvä. Mutta lisäisin vielä, että sille viiden kilometrin halkaisijalle pitäisi vielä sijoittaa kaikki kaupungin tarvitsema energiantuotanto. Ja koska sen tietysti pitäisi olla saastuttamatonta, niin ainoa toimiva ratkaisu olisi ydinvoimala. Mutta sitä kohtihan tässä ollaan pikkuhiljaa siirtymässä, moni suomalainen kaupunki on jo harkitsemassa pienydinvoimaloita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi helvetti. Kasvukeskukset, asumalähiöt, betonikuutiot ja joukkoliikenne ovat ihan suoraan helvetistä. Makselen siis tyytyväisenä autoni pidon.
t. Työtön
Riikka Purra on edennyt ajokortittomana Kirkkonummen lähiön asukkaana puolueesi puheenjohtajaksi. Ole kuin Riikka.
No, toisaalta tuo saksipaska on edennyt taloustaidottomana valtiovarainministeriksi. Ja se todellakin kyllä Suomen taloudessa näkyy eikä kovin kivalla tavalla.
No sehän on vain kirkkonummelalaisten ja uusmaalaisten äänestäjien syytä, se että Riikka on kansanedustaja. Mulla stadilaisena ei ole asiaan osaa eikä arpaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tutkimus esittää ratkaisuksi?
Liikennetieteessä ratkaisua kuvataan lähes poikkeuksetta ASI-mallilla (Avoid – Shift – Improve), jossa sähköauto on vasta viimeinen keino:
Avoid (Vältä): Kaupunkirakenteen tiivistäminen (esim. 15 minuutin kaupunki -malli), jolloin palvelut ovat lähellä eikä pitkiä matkoja tarvitse tehdä.
Shift (Siirrä): Matkojen siirtäminen henkilöautoista joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn sekä yhteiskäyttöautoihin.
Improve (Paranna): Vasta sen jäljelle jäävän, välttämättömän autoliikenteen sähköistäminen.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA ja hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC ovat molemmat viimeisimmissä raporteissaan todenneet suoraan, että ilmastotavoitteita ei voida saavuttaa pelkästään autoja sähköistämällä, vaan kokonaisajosuoritetta ja autojen määrää on vähennettävä.
Minä kannatan vahvasti yksityisautoilun vähentämistä enkä itse mm. käy autolla töissä, asun ihan tarkoituksella hyvien julkisten yhteyksien keskellä (pyöräillä en selkävamman takia valitettavasti voi). Mutta nuo 15 minuutin kaupungit on aika vaikeita toteuttaa. Espoon Suurpellosta piti kai tulla jotain tällaista ja siitä tuli pellonlaidan slummi. En ymmärrä miten koko infra saataisiin muuttumaan niin, että työpaikat asettuisivat siististi vaikka 5 kilometrin välein oleviin keskuksiin ja sitten ihmiset pariutuisivatkin niin sopivasti, että molempien työpaikat löytyisivät samasta keskuksesta eikä tarvitsisi ajaa minnekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyihminen tarvitsee tietyn infran ympärilleen. Toki voi asua erakkona käytännössä missä tahansa, mutta viimeistään ongelmatilanteissa on löydyttävä ulkopuolista apua. Kävely-kokoisen kaupungin halkaisija ei voisi olla muutamaa kilometriä suurempi. Tuolle alueelle pitäisi sopia asukkaiden lisäksi työpaikat, infra, terveydenhoito ja kulttuuripalvelut. Jotain muutakin. Suomen kunta-alalla oli vuonna 2025 noin 6 300 eri ammattinimikettä, ja tämä siis pelkät kunta-alan toimijat. Terveydenhuoltoyksiköt vaatii isot väestöpohjat ollakseen taloudellisesti järkeviä.
Viiden kilometrin halkaisijalla olevan kaupungin maapohja on 19,6 km2 Jos tuolla alalla ylläpidettäisiin keskussairaalaa, pitäisi väestötiheys olla noin 10000as/km2 Tähän tiheyteen Helsingissä yltää muutama kortteli Kalliossa ja Töölössä, mutta ei yksikään kokonainen kaupunginosa. Jos kaupungissa pitäisi olla puisto asukkaille, muutama eläimille, joitakin urheilukenttiä, kävelykatujen vaatima alue, niin pelkkään asumiseen käytössä oleva maa-alue kutistuisi neljänneksellä, mikä nostaisi asukastiheydeksi saman kuin Wan Chai on Hongkongissa.
Kuinka moni Suomalainen haluaisi asua tuollaisessa kaupungissa?
On kaunis ajatus, että pärjättäisiin ilman liikkumisen palveluita. Julkisen liikenteen ongelmat on taloudellisen tehokkuuden vaatimat käyttäjämäärät, ja soveltumattomuus ovelta-ovelle palveluun. Työpaikat eivät ole pelkkiä palveluita, joten teollisuuden ja ruuantuotannon tarvitsemat maa-alueet eivät mitenkään mahdu noin pienelle maa-alalle. Niiden sijoittaminen ulkopuolelle edellyttää liikkumista yli järkevien kävelymatkojen. Eli opiskelijalle, jonka triangeli on koti-koulu-ruokakauppa tuo voisi vielä sopia, mutta työelämässä olevan perheellisen sinkoilu kodin-koulun-lastentarhan-työpaikan-koirapuiston-mukuloiden urheiluharrastusten-ruokahuollon-ja omien teatterikäyntien välillä aika haastavaa pelkässä jalkapatikassa.
Saudi-Arabian luoteisosaan rakennetaan NEOM-megahanketta The Line - lineaarinen kaupunki.
Sen perusajatus on pitkä kaupunki, joka on vain 200metriä leveä. Silloin joukkoliikenne hoituisi yhdellä junaradalla/metrolla/ilmavaunulla/what ever, ja asemalta olisi kävely-yhteys eteenpäin. Hanke on jäissä rahoitusongelmiensa vuoksi, eli uskoa kaupungin toimivuuteen on rajallisesti. Mutta mun eteen tulleista ratkaisumalleista oikeastaan ainut, mikä voisi oikeasti ratkoa liikkumisen pulmia järkevällä tavalla. Tuokaan ei poista mökkimatkailun, mummolakäyntien, ja keppiheppanäyttelyitten vaatimaa liikkumista kaupungista toiseen, mutta minimoisi kaupungin sisäistä oman auton tarvetta. Tuollaisessa kaupungissa voisin itsekin kuvitella asuvani, mutta vain jos voisi omalla autolla traileri peräkoukussa lähteä saaristomerelle kalaan.
Tämä oli hyvä. Mutta lisäisin vielä, että sille viiden kilometrin halkaisijalle pitäisi vielä sijoittaa kaikki kaupungin tarvitsema energiantuotanto. Ja koska sen tietysti pitäisi olla saastuttamatonta, niin ainoa toimiva ratkaisu olisi ydinvoimala. Mutta sitä kohtihan tässä ollaan pikkuhiljaa siirtymässä, moni suomalainen kaupunki on jo harkitsemassa pienydinvoimaloita.
Merestä saisi loputtomasti maalämpöä. Stadi on merenrantakaupunki.
Merivedestä otetaan lämpöä massiivisilla teollisen kokoluokan lämpöpumpuilla. Esimerkiksi Helsingissä Salmisaaren ja Katri Valon lämpöpumppulaitokset hyödyntävät merivettä (sekä puhdistettua jätevettä) kaukolämmön ja -kylmän tuotantoon.
Ei tietenkään minnekään. Työttömien kuuluu istua aina vain kotona. Autoilu kuuluu vain ja ainoastaan työmatkojen tekemiseen, ei muuhun.