Lue keskustelun säännöt.
Milloin päiväkodit muuttuivat tällaisiksi, että vanhempia vaaditaan kaikesta tilille ja syyllistetään?
25.07.2026 |
Tuosta sairas vanhempi ei saisi olla sairauslomalla rauhassa ketjusta tuli mieleen ja sieltä poimittua kommentteja.
-Ei yhtään ymmärretä, jos vanhemmat ovat kuormittuneita, väsyneitä tms. Sen sijaan vaatimuksia sataa, eikä empatiaa heru. Sairauslomalla (esim. masennuksen, uupumuksen, käsi paketissa tms) olevan vanhemman pitäisi toipuessaan hoitaa lasta kotona ja keksiä lapselle kehittävää tekemistä.
-Sairastuin myös burn outtiin ja lapsi kävi ihan normaalisti päiväkodissa, itse nukuin ensimmäiset kuukaudet kotona ja selvittelin työpaikan sotkuja. Kun päiväkoti kuuli asiasta, tuli vihjailua siitä, että lapsen voisi hakea aikaisemminkin. (Sitten taas subjektiivisen varhaiskasvatuksen piirissä olevat lapset voivat sumeilematta olla hoidossa ja kukaan ei valita pitkistä päivistä, vaikka vanhempi olisi kotona vauvan kanssa/työttömänä).
-Hoitajat ei edes tiedä, mistä lasten perheissä on kyse. Meillä hoitajat myös sumeilematta uskoo lapsen selittämät asiat. Jos lapsi sanoo syöneensä aamupalaksi karkkia, niin hoitajat todella tulevat kysymään, onko meillä tavallistakin, että karkkia syödään aamupalaksi. Vaikkei siis syötäisi ja lapsi olisi satuillut omiaan.
-Hoitajat tekevät vanhemman ulkonäön perusteella oletuksia. Jos äiti tulee päiväkodille meikittä, hiukset likaisena tai arkivaatteissa, niin mietitään, onko siellä kotona nyt kaikki kunnossa vai onko äidillä isompaakin ongelmaa.
-Meidän lapsi on päiväkodissa ja me vanhemmat ollaan töissä. Saadaan usein kommentteja, että "Eikö isovanhemmat voisi joskus katsoa Einon perään, että saisi päiväkodista vapaan päivän?" "Onkos teillä tulossa lomaa, jotta Eino voisi olla kotona?" Lapsemme on päiväkodissa 9-17 5/pv viikossa ja lapsi on vuoden aikana lomalla päiväkodista 6 viikkoa ripoteltuna tasaisesti ympäri vuoden. Tämä ei näytä olevan tarpeeksi. Tiedän, että lapsemme on vilkas ja työläs hiljaiseen, rauhalliseen lapseen verrattuna, mutta emme me lasta sen vuoksi voi enemmän kotona pitää.
-Oman lapseni päiväkodissa minua äitinä syyllistettiin siitä, jos en ollut hakutilanteessa työvaatteissa. Olisi pitänyt olla eli tulla suoraan töiden jälkeen hakemaan. Jos olin esim. käynyt mutkan kotona ja riisumassa työvaatteet, ei noin kuulemma olisi saanut tehdä. Samoin paheksuttiin, jos joku kävi töistä tullessa kaupan kautta ja sitten haki lapsen. Kuulemma hoitoaika päättyy töiden päättymiseen, eikä asioilla saisi käydä.
Milloin päiväkodit muuttuivat tällaisiksi, että vanhempia vaaditaan kaikesta tilille ja syyllistetään?
Kommentit (447)
Omat lapseni ovat jo aikuisia, mutta haluan silti jakaa teidän kanssanne tämän asian. Toivon, että olisin osannut vauvan äitinä pitää paremmin puoliani aikoinaan.
Minulla on kaksi lasta. Ensimmäinen lapseni oli todella voimakastahtoinen ja huomiohakuinen (on edelleen aikuisena). Lapsilla on ikäeroa 2v. 3kk. Kun toinen lapseni oli vauva, esikoinen jatkoi päiväkodissa. Mieheni oli yrittäjä ja työskenteli kuutena päivänä viikossa. Hän teki myös pitkiä työpäiviä. Asuimme Tampereen keskustassa 4. kerroksessa vanhassa Jugend-talossa, jonka vanha hissi oli usein epäkunnossa.
Kun toinen lapseni oli 3-4kk päiväkodin lastentarhanopettaja painosti ihan rehellisesti syyllistämällä minut ottamaan esikoisen kotihoitoon. Toisaalta kyllä ymmärrän, että heillä oli pulaa hoitopaikoista, mutta jälkikäteen ajatelleen olen kyllä vihainen itselleni, että en tajunnut ja osannut pitää paremmin puoliani silloin. Lopputuloksena oli, että toisen lapsen imetys loppui kun seinään. Maitoa ei yksinkertaisesti enää herunut kun mustasukkainen esikoinen keksi tehdä kaikki mahdolliset temput nähdessään äidin imettävän pikkuveljeä. Olin aivan rättiväsynyt raahaamaan kahta lasta ulos neljännestä kerroksesta ilman hissiä. Raivosin ja huusin joskus väsymystäni. Oli ihme, että emme eronneet. Lopputuloksena oli se, että muutimme toiselle paikkakunnalle ja keskustaelämä jäi. Hyvä näin, mutta edelleen olen sitä mieltä, että tuo päiväkodin täti oli asiaton, ajattelematon ja meni oman toiminta-alueensa ulkopuolelle.
Nyt vahingosta viisastuneena toivon molemmille tahoille kaikkia hyvää ja sanoisin näin.
Päiväkodin henkilökunta: muistakaa, että te ette tunne perheiden tilanteita, ettekä voi painostaa vanhempia tekemään ratkaisujaan teidän toiveidenne mukaan.
Vanhemmat: muistakaa, että teidän oma jaksamisenne on tärkeää. Lapset ovat vain vähän aikaa pieniä, yrittäkää olla heidän kanssaan mahdollisimman paljon oman jaksamisen mukaan.
Äiti 54v. lapset 18 ja 20
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään ihme että syntyvyys laskee. Ei tee mieli toista tehdä kun äiteihin suhtaudutaan näin. Trauman siitä saa palkkana tässä narsismiin taipuvaisessa yhteiskunnassa.
Niinpä! Tarhantätien vika tuo syntyvyyskin! Katsoisivat peiliin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään ihme että syntyvyys laskee. Ei tee mieli toista tehdä kun äiteihin suhtaudutaan näin. Trauman siitä saa palkkana tässä narsismiin taipuvaisessa yhteiskunnassa.
Niinpä! Tarhantätien vika tuo syntyvyyskin! Katsoisivat peiliin!
Kukapa haluaisi tehdä lapsia, kun siinä vaan päätyy lasuttelijoiden maalitauluksi. Yksityisyys, vapaus ja kotirauha ovat historiaa seuraavat 18 vuotta. Lapsiperheille Suomi on totalitaristinen yhteiskunta.
Syntyvyys on liian suuri. Sen takia ei taideta arvostaa heitä.
Mulle olisi jäänyt todella huono kuva suomalaisesta päiväkoti systeemistä jos olisin tehnyt vain yhden lapsen. Kokemus oli niin huono ja aivan kamalia tarhantätejä. Mutta toisella paikkakunalla toinen lapsistani pääsi tosi hyvään päiväkotiin, jossa ihanat opet ja ihanat hoitajat. Päiväkotien tasoissa on paljon vaihtelua vähän riippuen alueestakin missä asut ja myös päiväkotikohtaisia eroja. Kannattaa pyytää lapsen siirtoa toiseen päiväkotiin jos ei suju siinä missä lapsesi nyt on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu paikkakunnasta ja päiväkodista.
Mua vitutti se vaatteista huomauttelu. Yksi eläkeikää lähestyvä hoitaja otti meidän tytön silmätikukseen ja kirjaimellisesti juoksi perääni aamulla, jotta pääsi valittamaan. Paras oli kun olin sairaalassa useita viikkoja ja mies hoiti päiväkotiasiat, eikä täti sanonut sanaakaan miehelleni-- mutta sitten kun palasin, heti ekana päivänä oksensi jokaisen tahran paidassa, pikkaisen isot kurikset ja reiän sukassa minulle. :D Olin niin hämmentynyt, että kysyin suoraan, mitä mä teen tällä tiedolla? Meni hiljaiseksi, sitten mumisi että "ajattelin että sun olisi hyvä tietää...lapsen parasta minä vaan...".
Kyllä saa ja pitääkin sanoa, jos lapsella kinnaa vaatteet päällä jatkuvasti tai kengät on niin isot ettei pysy jalassa. Mutta kokoa liian isot toppikset aamuna, jolloin yllättäen sataa ensilumi syyskuussa? Vähän armoa, pliis. Samoin jos pitää keksimällä keksiä valituksenaiheita kuten "kerran tais olla likainen paita", niin pidä mielummin se suus kiinni. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on tehty paljon huonoja uudistuksia ja puheet ovat liiankin kunnianhimoisia todellisuuteen nähden. Jos karkeasti mietitään millaisia kaveritaitoja esim taaperoikäiseltä voidaan vaatia? Pitääkö hänen olla kärsivällinen, sosiaalinen ja mukautuva muut huomioon ottava? Se olisi ideaali tilanne toki. Tai onko ekaluokkainen itseohjautuva oppija, joka osaa jo sanoittaa tunteensa ja nähdä itsensä vastuuta kantavana osana koulua eli työyhteisöään? Sitten nämä samat vaatimukset siirretään työelämään, näillä samoilla hähmäisillä termeillä ja fraaseilla. Lopputulema on, että odotukset ovat kaikessa korkealla, kuitenkaan tietämättä miten ne käytännössä toteutetaan tai miten sellaiseksi tullaan. Niin onko se ihme, jos asioita vain suoritetaan ja kaiken pitää olla kuin yhdestä muotista jotta saadaan tehokkuutta. Samaan aikaan kuitekin korostaen yksilöä ja yksilön vapauksia. Sitten ihmetellään vilpittömästi miksi lapsia ei synny ja ihmiset eivät kohtaa toisiaan.
Aina ne on semmosia ollut. Mä sain nuhteita siitä kun tulin hakemaan liian aikaisin työajan lyhennyspäivinä. Sotki kai sitten pahasti heidän systeemejään tai sitten pelkäsivät, että näen jotain vanhempien silmille sopimatonta kun pelmahdan paikalle yllättäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat syyllistää myös meitä kasvattajia, kuten saadaan täällä lukea!
Vierailija kirjoitti:
Aina ne on semmosia ollut. Mä sain nuhteita siitä kun tulin hakemaan liian aikaisin työajan lyhennyspäivinä. Sotki kai sitten pahasti heidän systeemejään tai sitten pelkäsivät, että näen jotain vanhempien silmille sopimatonta kun pelmahdan paikalle yllättäen.
Kuule, ketään ei syyllistetä, että lapsi haetaan aikaisemmin kotiin. Mitään vanhemmille sopimatonta päiväkodissa ei tehdä, kuka tahansa saa tulla ovesta sisään milloin vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo tulee ihan suoraan lainsäädännöstä. Varhaiskasvatusyksikön työntekijällä on vastuu siitä, että varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet täyttyvät lapsen kohdalla. Lisäksi lastensuojelulaki velvoittaa varhaiskasvattajan ilmoittamaan lapseen liittyvistä huolista.
Asia on juuri noin.
Lisäksi, kun nykypäivän vanhemmat ovat oppineet reklamoimaan päiväkoteja kaikista kuvitelluista tai todellisista puutteista tai ongelmista, henkilökunnan ainoa keino puolustautua on vetoaminen siihen, että toimitaan just niin kuin lakeihin, asetuksiin ja toimintaohjeisiin on kirjattu.
Jos toimintatapa ei perustu määräyksiin ja joku valitaa, silloin henkilökunta on kusessa. Siksi nykypäivänä henkilökunta tulee kouluttaa ja ohjeistaa, ja jokaisen työntekijän tulee toimia sen mukaan.
Siis, mielestään valveutuneet ja lapsiaan villieläinemon lailla puolustavat vanhemmat ovat osa tätä ilmiötä. Päiväkotihenkilökunta joka toimisi ns. terveen järjen mukaan häviää aina ristiriitatilanteissa, jos lakeihin tai määräyksiin on kirjattu jotain sanan mukaisesti muuta.
Siksi, älä yritä olla inhimillinen ja päästää asiakasta helpommalla. Koska se, että koetat ajatella asiakkaan kannalta ja lipsut säännöistä voi kaatua omille niskoillesi. Eikä työnantajasi tue sinua silloin lainkaan.
Suomi on tällainen, mikä on sääntöpohjaisesti toimivan järjestelmän yksi piirre. Parempiakaan vaihtoehtoja ei kyllä ole. Tai kertokaa jos tiedätte. Tämä kun ei kuitenkaan ole mielivaltaa, kuten diktatuureissa. Meillä kaikki on määräyksiin kirjattu, ja kaikkien niistä luettavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus itsellä.
Eniten ärsyttää, että aivan naurettavistakin asioista saatetaan kommentoida tai kysellä. Tai tehdään elämää suurempi asia jostakin todella pienestä yksityiskohdasta. Sitten taas monet aidosti tärkeät asiat jäävät sivuun. Esimerkiksi oman lapseni päiväkodissa lapsilla on paljon vapaata leikkiä ja ohjatut, yhteiset tekemiset ovat harvassa. Lapsia saatetaan myös jättää ohjatusta tekemisestä pois, jos lapsi tarvitsisi aikuisen tukea. Esim. metsäretkelle/leikkipuistoon saattaa lähteä vain osa porukasta ja muutama lapsi jää päiväkodille.
"Lapsi tarvitsisi aikuisen tukea" = lapsi tarvitsisi lisää kuria
Voisivatko ne päiväkodin työntekijät sitten olla jämäkämpiä lasten kanssa päiväkodissa, eikä antaa heti periksi jos lapsi itkee? Meillä lapsi ei olisi koskaan oppinut kuivaksi, ellen olisi mennyt käyttämään lasta päiväkodissa vessassa, sillä lapsi kieltäytyi tekemästä päiväkodissa vessaan mitään. He antoivat periksi, jos lapsi alkoi itkemään. Joten lopulta piti itse käyttää lapsi pakolla päiväkodissa vessassa, että lapsi pääsi henkisestä lukostaan yli. Kyse oli siitä, että meillä kotona on rajat ja lapselta vaaditaan asioita, mutta päiväkodissa lapsi sai itkemällä tahtonsa läpi, mikä on mielestäni käsittämätöntä.
Miks ihmeessä veitte lapsen päivähoitoon jota et arvosta yhtään ;)
Tätä päiväkotia en lopulta arvostanut enää juuri ollenkan ja siksi vaihdoimme. Läheiseni on varhaiskasvatusalalla ja arvostan alaa ja niitä todellisia ammattilaisia, joita alalla onneksi on. Lapsipsykologikin sanoi ihan suoraan, että onneksi vaihdatte päiväkotia, mikä mielestäni kertoo tämän kyseisen päiväkodin laadusta kaiken tarpeellisen.
lapsipsykologi,eli on asiakkuutta sossussa + terveydenhuollon puolella ja ongelmia jo alla muutenkin.
Kai tiedät, että lapsipsykologi astuu mukaan muunmuassa keskittymisvaikeuksista kärsivien lasten kohdalla? Ei tarvita lasu asiakkuutta, vaan epäily neurologisista poikkeavuuksista riittää.
Ei pidä paikkaansa. Meillä tämä asia hoidettiin ihan vain lastenlääkärillä. Lapsi sai diagnoosin ja lääkityksen. Kontrolli lääkärissä vuosittain, tässä tapauksessa pituus ja paino kontrolli koulu terveydenhoitajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi on huonossa päiväkodissa. Vaihda päiväkotia. Mulla lapsi aivan ihanassa päiväkodissa jossa todella empaattisia opettajia ja ihania hoitajia jotka on oikeen käskeneet ottaa edes joskus omaakin aikaa ja tuoda lapsen hoitoon. Kunnon sisarellinen naiset tukee naisia meininki. Tykkään. Ei kannata tuollaiseen myrkylliseen yhteisöön jäädä.
Kaikilla ei valitettavasti ole varaa valita. Meillä on esim. tilanne, että kyseessä on kunnan ainoa päiväkoti. Ei siis ole vaihtomahdollisuutta. Samaa on sanonut toisella paikkakunnalla asuva ystävä, jonka lapsi on kunnan ainoassa vuorohoitopäiväkodissa. Heilläkään ei vaihtaminen onnistu, kun töiden takia on pakko olla vuorohoidossa.
Täytyy myöntää, että on kirpaissut nähdä, miten huono päiväkoti oman lapsen kohdalle on osunut. Tämä on hänen ainoa lapsuutensa, eikä meillä ole mahdollisuutta tarjota hyvää päiväkotikokemusta.
Mitä ne epäkohdat siellä teidän päiväkodissa on?
Voisiko asiasta tehdä kantelua tms jonnekin, AVI tai kuka onkaan vastaava viranomainen
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat syyllistää myös meitä kasvattajia, kuten saadaan täällä lukea!
Raivostunut vanhempi alkoi syyttää päiväkotia siitä, että hänen lapsensa oli alkanut ontumaan, eikä kukaan ollut kiinnittänyt huomiota että lapsi oli päivän aikana satuttanut jalkansa
Huomattiin että tosiaan: lapsi selkeästi varoi kävellessä.
Vanhemmat uhkasi suureen ääneen vaatia korvauksia päiväkodilta ja potkuja välimpitämättömille hoitajille tästä lapselle aiheutetusta vahingosta.
Lääkärikäynnillä ontumisen todellinen syy selvisi : lapsen ontumisen oli aiheuttanut kokoa liian pienet jalkineet (ja vanhempia oli useasti pyydetty tuomaan lapselle sopivan kokoiset kengät liian tiukkojen tilalle). Lapsi vaihtoi päiväkotia.
Itselläni ei ole lapsia. Mutta siis, jos päiväkotiin on ilmoitettu, että lapsi on hoidossa 9-17, niin onko sillä nyt oikeasti väliä jos vanhempi käy kaupassa ennen hakemista, jos vanhempi on kuitenkin paikalla klo 17?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus itsellä.
Eniten ärsyttää, että aivan naurettavistakin asioista saatetaan kommentoida tai kysellä. Tai tehdään elämää suurempi asia jostakin todella pienestä yksityiskohdasta. Sitten taas monet aidosti tärkeät asiat jäävät sivuun. Esimerkiksi oman lapseni päiväkodissa lapsilla on paljon vapaata leikkiä ja ohjatut, yhteiset tekemiset ovat harvassa. Lapsia saatetaan myös jättää ohjatusta tekemisestä pois, jos lapsi tarvitsisi aikuisen tukea. Esim. metsäretkelle/leikkipuistoon saattaa lähteä vain osa porukasta ja muutama lapsi jää päiväkodille.
"Lapsi tarvitsisi aikuisen tukea" = lapsi tarvitsisi lisää kuria
Voi kuules. Mun lapsi käyttää pyörätuolia ja hänellä on avustaja päiväkodissa. Retkipäivinä kuitenkin päiväkodin läskiaikuiset jättävät systemaattisesti minun lapsen päiväkodille avustajan kanssa, koska eivät vain jaksa miettiä reittejä tai edes kysyä minulta miten kannattaisi toimia. Me pystytään arjessa menemään lähes minne vaan, eli ei ole oikeasti mitään esteellisyysongelmia...
Minun (normaaliälyinen) lapseni on saanut tästä mt-ongelmia ja joutuu nyt viisivuotiaana aloittamaan terapian, ihan vaan koska päiväkodin A I K U I S E T syrjivät häntä, jättävät ulos retkistä ja usein leikeistäkin, ja puhuvat hänestä rumasti. Lapset sen sijaan suhtautuvat häneen ihanasti ja hänellä on ryhmässä hyviä ystäviä. Ja ikävä kyllä, sama terapiaanmeno on ollut kohtalona monella muullakin päiväkoti-ikäisellä lapsella erityisesti A I K U I S T E N toiminnan vuoksi. Meidän päiväkodissa ei juurikaan ole maisteritason opettajia, vaan kadulta revittyjä lähihoitajia ja muita tomppeleita lapsia sortamassa.
Voisihan se avustaja vaikka kantaa lapsen portaita ylös jos lapsi on pyörätuolissa.
Tosin ei noissa päiväkotiinjäämistapauksissa yleensä ole siitä kyse että lapsi olisi pyörätuolissa tms. vaan lähinnä siitä, että lapsi on villi eikä hänen kanssaan siksi katsota voitavan liikkua liikenteen seassa.
Odotan alapeukkuja:
Minusta villilläkin lapsella on oikeus päästä yhteisille retkille mukaan. Ei sitä tarvitse mihinkään Helsingin keskustaan lähteä retkelle. Turvallisia retkipaikkoja on paljon. Monien päiväkotien lähellä sijaitsee joku leikkipuisto, metsä tms.
Olen samaa mieltä, mutta: minun lapseni oli tällainen villi, ylivilkas lapsi. Käytännössä hän vaati yhden aikuisen vahtimaan itseään, ja niitä muita (sisaruksia) vahti sitten toinen aikuinen eli toinen vanhempi.
Tämä sama juttu oli myös päiväkodissa. Hänet otettiin retkille mukaan, mutta kyllä se vaati hoitajilta paljon suunnittelua, miten hänet saadaan esimerkiksi muutaman sadan metrin kävelymatka vietyä turvallisesti. Käytännössä häntä yksi hoitaja piti kokoajan kiinni kädestä tms tätä lasta ei todellakaan voinut jättää jonossa kävelemään narusta kiinni pitäen.
Ja he kävelivät rauhallisen asuinalueen kävelyteitä pitkin!
Joten ymmärrän myös sen, että aina sitä vilkasta lasta ei vain voi turvallisesti ottaa mukaan, niin kurjaa kuin se onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Levottomuus lapseen tulee yleensä kasvuympäristöstä. Lapsen pitää saada rauhoittua ilman jatkuvaa nopeatempoista elämää mukaan lukien johdetut harrastukset useana iltana viikossa ja älylaitteilla/ruudun kanssa vietetty aika. Lapsi tarvitsee vanhemman läsnäoloa.
Nykyajan lastenohjelmat ja videot ovat liian nopeatempoisia. Koko ajan tapahtuu asioita vauhdilla. Sellainen ei valmenna oikeaan elämään, jossa oikeasti on välillä tosi tylsää. Lapsi pitää opettaa siihen, että välillä saa olla tylsää ja pitkästyä. Luovuus herää usein silloin, kun on tylsistynyt. Rakentaisinko legoista (mielikuva) talon, tai auton? Minäpä piirrän nyt. Minäpä siivoan tämän huoneen. Minäpä laitankin sitä ruokaa ja yllätän isän ja äidin! Liian nopeatempoinen ympäristö tukahduttaa luovuuden ja se väsyttää aivot. Sitten lapsi väsyneenä kiukuttelee, vanhempi yrittää saada lasta sanoittamaan tunteensa, mutta miten muka pieni lapsi osaisi sanoittaa tunteensa puutteellisella kielitaidolla? Lapsi suuttuu siitä vain lisää. Toisaalta lasta ei rangaista pahoista teoista, joka opettaa, että hän saa tehdä ihan mitä haluaa. Se kaava toistuu myös päiväkodissa ja koulussa, jolloin lapsi oppii pahoille tavoille. Nykyään tutkijat ymmärtävät tuon kuvion turmelevat vaikutukset. Se on saanut kasvatustyössä toimivat liikkeelle ohjeistamaan vanhempia siitä, että pitää ottaa enemmän vastuuta lapsista ja heidän teoistaan. Siitä johtuu lasujen kasvanut määrä. On tajuttu, että lapsille ei riitä aineelliset tavarat ja keskittyminen ulkonäköön, vaan tarvitaan myös oikeaa läsnäoloa, kuritusta ja rakkautta.
Mutta kun näitä ei osata edes varhaiskasvatuksessa. Vapaata leikkiä ei juuri ole, vaan kaikki on ohjattua toimintaa, jossa lapsen pitäisi aina tehdä ja leikkiä juuri sitä mitä sanotaan. Meidän päiväkodissa tabletteja annetaan lapsille ja olivat ihmeissään, kun oma lapseni oli säikähtänyt laitetta. Ei ollut koskaan nähnyt tablettia koska meillä ei ole lapsella ruutuaikaa, älylaitteet eivät kuulu lapsille! Päiväkodissa ei enää tunnisteta lasten normaalia kasvua ja kehitystä, vaan kaikesta pyritään tekemään diagnooseja. Meille väitettiin, että lapsella on hahmotushäiriö, kun ei osannut tehdä ensimmäisellä yrittämisellä puuhakirjatyyppisiä tehtäviä. Meillä ei tehdä puuhakirjoja, vaan ollaan paljon ulkona. Väitettiin että lapsi ei ymmärrä puhetta, vaikka ongelmana oli keskittymishaasteet ja päiväkodissa tehtäväympäristö oli aivan liian hälyinen, jotta lapsi olisi kyennyt keskittymään.
Päiväkodissa on nykyään digikasvatusta. Se on uusi normaali. Se sisältää suunnitelmallista mediakasvatusta ja digipedagogiikkaa. Digitaaliset välineet siis yhdistetään osaksi leikkiä, leikkiä ja liikkumista.
Lapset ajavat Digi-ajokortin/Ipad-ajokortin. Ottavat kuvia ja pelaavat tableteilla kehittäviä pelejä. Dokumentoivat videoimalla luontoa.
Menehän toki kertomaan opetushallitukseen ettei mun mielestä noi älylaitteet kuulu lapsille.
Tästä voi antaa palautetta päiväkotiin.
Anna palaute suoraan opetushallitukseen. Päiväkodista saat vastauksen, että noudatamme vain lakia, näin on Opetushallitus päättänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus itsellä.
Eniten ärsyttää, että aivan naurettavistakin asioista saatetaan kommentoida tai kysellä. Tai tehdään elämää suurempi asia jostakin todella pienestä yksityiskohdasta. Sitten taas monet aidosti tärkeät asiat jäävät sivuun. Esimerkiksi oman lapseni päiväkodissa lapsilla on paljon vapaata leikkiä ja ohjatut, yhteiset tekemiset ovat harvassa. Lapsia saatetaan myös jättää ohjatusta tekemisestä pois, jos lapsi tarvitsisi aikuisen tukea. Esim. metsäretkelle/leikkipuistoon saattaa lähteä vain osa porukasta ja muutama lapsi jää päiväkodille.
"Lapsi tarvitsisi aikuisen tukea" = lapsi tarvitsisi lisää kuria
Voi kuules. Mun lapsi käyttää pyörätuolia ja hänellä on avustaja päiväkodissa. Retkipäivinä kuitenkin päiväkodin läskiaikuiset jättävät systemaattisesti minun lapsen päiväkodille avustajan kanssa, koska eivät vain jaksa miettiä reittejä tai edes kysyä minulta miten kannattaisi toimia. Me pystytään arjessa menemään lähes minne vaan, eli ei ole oikeasti mitään esteellisyysongelmia...
Minun (normaaliälyinen) lapseni on saanut tästä mt-ongelmia ja joutuu nyt viisivuotiaana aloittamaan terapian, ihan vaan koska päiväkodin A I K U I S E T syrjivät häntä, jättävät ulos retkistä ja usein leikeistäkin, ja puhuvat hänestä rumasti. Lapset sen sijaan suhtautuvat häneen ihanasti ja hänellä on ryhmässä hyviä ystäviä. Ja ikävä kyllä, sama terapiaanmeno on ollut kohtalona monella muullakin päiväkoti-ikäisellä lapsella erityisesti A I K U I S T E N toiminnan vuoksi. Meidän päiväkodissa ei juurikaan ole maisteritason opettajia, vaan kadulta revittyjä lähihoitajia ja muita tomppeleita lapsia sortamassa.
Voisihan se avustaja vaikka kantaa lapsen portaita ylös jos lapsi on pyörätuolissa.
Tosin ei noissa päiväkotiinjäämistapauksissa yleensä ole siitä kyse että lapsi olisi pyörätuolissa tms. vaan lähinnä siitä, että lapsi on villi eikä hänen kanssaan siksi katsota voitavan liikkua liikenteen seassa.
Odotan alapeukkuja:
Minusta villilläkin lapsella on oikeus päästä yhteisille retkille mukaan. Ei sitä tarvitse mihinkään Helsingin keskustaan lähteä retkelle. Turvallisia retkipaikkoja on paljon. Monien päiväkotien lähellä sijaitsee joku leikkipuisto, metsä tms.
Olen samaa mieltä, mutta: minun lapseni oli tällainen villi, ylivilkas lapsi. Käytännössä hän vaati yhden aikuisen vahtimaan itseään, ja niitä muita (sisaruksia) vahti sitten toinen aikuinen eli toinen vanhempi.
Tämä sama juttu oli myös päiväkodissa. Hänet otettiin retkille mukaan, mutta kyllä se vaati hoitajilta paljon suunnittelua, miten hänet saadaan esimerkiksi muutaman sadan metrin kävelymatka vietyä turvallisesti. Käytännössä häntä yksi hoitaja piti kokoajan kiinni kädestä tms tätä lasta ei todellakaan voinut jättää jonossa kävelemään narusta kiinni pitäen.
Ja he kävelivät rauhallisen asuinalueen kävelyteitä pitkin!
Joten ymmärrän myös sen, että aina sitä vilkasta lasta ei vain voi turvallisesti ottaa mukaan, niin kurjaa kuin se onkin.
Miksei noilla vilkkaimmilla käytetä valjaita?
Lapsi viedään varhaiskasvatettavaksi koska jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatus. Pelkkä kotikasvatus ei riitä lapsen tasapainoiseen kasvuun vaan lapsi tarvitsee pedagogiikan ammattilaista.