HS Cacciatore: Syyt nuorten pahoinvointiin ovat lapsiperheköyhyydessä

Suurin syy on siinä, etteivät vanhemmat osaa olla enää vanhempia ja tällä ei ole mitään tekemistä köyhyyden kanssa, sitä ilmenee kaikissa tuloluokissa.

Ei vaadita, ei aseteta rajoja, ei jakseta kasvattaa, kännykän käyttö kommunikaation sijaan, kaikki on aina jonkun muun syy, ei osata kantaa vastuuta.

No se on itse asiassa juuri marxilainen näkemys, että kaikki mitataan rahassa ja siksikin ne arvot puuttuvat juuri vasemmalta. Sitähän se luokkataistelu on. Ne joilla on sortaa niitä joilla ei ole. 

Maahan muutto dramaattisesti kasvattaa niin lapsiköyhyyttä kuin tuloeroja, muttei koskaan nosteta tässä kohtaa esiin. Ideologisista syistä. 

Olen pitkälti samoilla linjoilla etenkin kun lapsiperheköyhyys on laskennallinen ilmiö, köyhä on, jos talouden tulot on 60% mediaanista ja yllättäen mediaani lasketaan bruttotuloista ennen veroja, mutta tuet ovat pääosin verottomia eli asumistuki bruttona on sama kuin nettona.

Tutkija näki lapsuuden ja nuoruuden ensisijaisesti kuluttamisena, pitää olla rahaa meikkeihin, muotivaatteisiin jne., mutta en löytänyt mitään keskustelua siitä, onko nimenomaan vain tulottomien nuorten maailma noin kulutuskeskeinen ja pitääkö sitä todella tukea. Tulottoman lapsiperheen lapset voivat valita minkä tahansa harrastuksen ja se maksetaan, koska mahdollisuuksien tasa-arvo, mutta osoitetaanko lapsille ja nuorille näin, että itse ei kannata tehdä mitään, koska siten mahdollisuuksien määrä vähenee. Kannattaa odottaa, että joku toinen näkee kaiken vaivan.

Vielä 80-luvulla hyväksyttiin se, että kaikkeen ei ole rahaa. Nyt ollaan sitä mieltä, että työssäkäyvän perheen pitää elättää myös köyhä perhe ja tarjota sen lapsille enemmän kuin omille, koska hyvinvointiyhteiskunta on nykyisin vaatijoiden yhteiskunta.

Suomessahan on edelleen kansainvälisesti katsottuna suhteellisen pienet tuloerot, ja ymmärtääkseni myös köyhien perheiden lapsia tuetaan selvästi keskimääräistä paremmin tarjoamalla heille ilmaiseksi vaikka mitä päivähoidosta ja koulusta monenlaisiin harrastuksiin. Eikö siis Suomen nuorison pitäisi voida suhteellisen hyvin? 

Vierailija kirjoitti:

Olen pitkälti samoilla linjoilla etenkin kun lapsiperheköyhyys on laskennallinen ilmiö, köyhä on, jos talouden tulot on 60% mediaanista ja yllättäen mediaani lasketaan bruttotuloista ennen veroja, mutta tuet ovat pääosin verottomia eli asumistuki bruttona on sama kuin nettona.

Tutkija näki lapsuuden ja nuoruuden ensisijaisesti kuluttamisena, pitää olla rahaa meikkeihin, muotivaatteisiin jne., mutta en löytänyt mitään keskustelua siitä, onko nimenomaan vain tulottomien nuorten maailma noin kulutuskeskeinen ja pitääkö sitä todella tukea. Tulottoman lapsiperheen lapset voivat valita minkä tahansa harrastuksen ja se maksetaan, koska mahdollisuuksien tasa-arvo, mutta osoitetaanko lapsille ja nuorille näin, että itse ei kannata tehdä mitään, koska siten mahdollisuuksien määrä vähenee. Kannattaa odottaa, että joku toinen näkee kaiken vaivan.

Vielä 80-luvulla hyväksyttiin se, että kaikkeen ei ole rahaa. Nyt ollaan sitä mieltä, että työssäkäyvän perheen pitää elättää myös köyhä perhe ja tarjota sen lapsille enemmän kuin omille, koska hyvinvointiyhteiskunta on nykyisin vaatijoiden yhteiskunta.

Pienituloisten perheiden lapset ei todellakaan voi harrastaa muodostelmaluistelua, ratsastusta tqi monia muita kalliita harrastuksia. He voivat kuitenkin harrastaa esim. partiota, painia, lapsikuoroa ja paljon muuta. Hyväntekeväisyysjärjestöjen ja seurakunnan kaltaisten toimijoiden ansiosta valinnanvaraa riittää vähänkin isommilla paikkakunnilla, vaikka perheen oma harrastusbudjetti olisi tasan nolla.

Osansa tilanteeseen antavat aikuiset, jotka voivottelee, että "onpa teillä nuorilla kurjaa, kylläpä teitä kohdellaan kaltoin, päähän tuollaisessa hajoaa".

Ennen aikuiset antoi viestin, että elämässä pärjääminen on omasta tahdosta kiinni. He itse hiihti kouluun kymmenen kilometriä joka päivä kesät ja talvet.

"Väitän, että kyse on enemmän rahankäytöstä, taloustaidoista, budjetoinnista, jonka pohjalta syntyy helposti ongelmien kasautumista."

Jaa että lapsi on huono rahankäyttäjä? 

Ei niitä ratsastustunteja enää monen paikkakunnan sosiaalitoimi maksa, ja lomamatkathan juuri päätettiin säästää pois. 

Yhtä laillahan huonot taloustaidot keskiluokan ongelma on. Ihmettelen, kun moni valittaa ettei rahat riitä mihinkään, ja silti pidetään esim. autoa, vaikka se ei olisi välttämätön. Mutta kun se kuulemma vain on niin kätevä. Käydään työpaikkalounaalla, vaikka eväitä syömällä säästyisi ainakin satanen kuussa. Ja sitä rataa.

Meidän porukoissa ( kontula ) ei ollu yhtään varakasta perhettä. Suurin osa pärjänny ihan mukavasti, osa jopa hyvin

Köyhien ei kannata lisääntyä. Kaikki voittaa.

Vierailija kirjoitti:

No se on itse asiassa juuri marxilainen näkemys, että kaikki mitataan rahassa ja siksikin ne arvot puuttuvat juuri vasemmalta. Sitähän se luokkataistelu on. Ne joilla on sortaa niitä joilla ei ole. 

Maahan muutto dramaattisesti kasvattaa niin lapsiköyhyyttä kuin tuloeroja, muttei koskaan nosteta tässä kohtaa esiin. Ideologisista syistä. 

Tuo viimeksi mainitsemasi asia muuten mainittiin tuossa Cacciatoren haastattelussa.

Mietin usein, että voivatko nykynuoret todella huonommin kuin ennen? Itse kun mietin omia tuttavia ysärillä, niin jälkeenpäin ajatellen monella itseni mukaan lukien oli ongelmia, joihin nykyisin varmaan haettaisiin jotain apua. Ja ei ollut oikein sanojakaan niille asioille ja tunteille,, että vaikka en erityisemmin jostain terapeutti-Villestä välitä niin joku näistä asioista puhuva ihminen olisi ollut sillloinkin tarpeen. 

Vierailija kirjoitti:

Suomessahan on edelleen kansainvälisesti katsottuna suhteellisen pienet tuloerot, ja ymmärtääkseni myös köyhien perheiden lapsia tuetaan selvästi keskimääräistä paremmin tarjoamalla heille ilmaiseksi vaikka mitä päivähoidosta ja koulusta monenlaisiin harrastuksiin. Eikö siis Suomen nuorison pitäisi voida suhteellisen hyvin? 

Mutta kun tutkimusten mukaan eivät voi hyvin, vaikka sinun mielestäsi pitäisi.

Vierailija kirjoitti:

Osansa tilanteeseen antavat aikuiset, jotka voivottelee, että "onpa teillä nuorilla kurjaa, kylläpä teitä kohdellaan kaltoin, päähän tuollaisessa hajoaa".

Ennen aikuiset antoi viestin, että elämässä pärjääminen on omasta tahdosta kiinni. He itse hiihti kouluun kymmenen kilometriä joka päivä kesät ja talvet.

Ylämäkeä molempiin suuntiin, ja metsässä oli susia. 

Meillä oli kotona köyhää 60-luvulla. Silti olimme onnellinen perhe. Lapsiperheköyhyys, mitä se tarkoittaa? Vaatteita saa ilmaiseksi, asumistukia ym. kyllä saa. Ruoka EI ole kallista, yhden pitsan hinnalla ruokit koko perheen ja ravitsevasti, kun vain näkee edes hieman vaivaa. 

Kulutusyhteisnunnassa se menee näin. Sama koskee aikuisia: kuinka monella on työtön tai muuten pienituloinen ystävä/sukulainen ja mitä teette yhdessä heidän kanssaan? Siis pl.kävelyt ja muu maksuton tekeminen. Ei ilman rahaa voi paljoa yhdessä tehdä. Mistä puhua ja löytää yhteisiä juttuja, kun toinen pohtii miten ruoka on lopussa ja selviääkö laskuista ja toinen suunnittelee keittiöremppaa sekä kertoo edellisen ulkomaanreissun fiiliksistä? 

Helpompaa on ajatella, ett köyhyys ei merkitse mitään eikä sillä ole mitään seurauksia (ja jos onkin, niin ne ovat yksilön omalla vastuulla). Jos näin olisi, niin kaikkihan olisi hyvin: ei olisi lasten ja nuorten mielenterveyshaasteita, nuorisorikollisuutta, huumeidenkäyttöä jne. 

Lapsiperheköyhyyden asiantuntijoita ovat aina keski- ja hyvätuloiset perheet. Sama kuin lapsettomat ovat parhaita lastenkasvatuksessa. Ei mitään kokemuspohjaa kummallakaan ja silti "tietoa" on. Itse olen hyvätuloinenn, mutta en ole aina ollut. Köyhyys haavoittaa niin monin tavoin, ei sitä voi ymmärtää, jos ei ole kokemusta tai vähintään hyvällä empatiakyvyllä varustettu. Ap:lla ei ole kumpaakaan, mutta sinunlaisiasi on paljon. Saa alapeukuttaa kommenttiani vapaasti, paksu nahka ksvanut elon tiellä  :) 

Vasemmiston mielestä Suomen ongelma on tuloeroissa. Vaikka meillä on jo maailman suurimmat tulonsiirrot ja kovin veroprogressio..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessahan on edelleen kansainvälisesti katsottuna suhteellisen pienet tuloerot, ja ymmärtääkseni myös köyhien perheiden lapsia tuetaan selvästi keskimääräistä paremmin tarjoamalla heille ilmaiseksi vaikka mitä päivähoidosta ja koulusta monenlaisiin harrastuksiin. Eikö siis Suomen nuorison pitäisi voida suhteellisen hyvin? 

Mutta kun tutkimusten mukaan eivät voi hyvin, vaikka sinun mielestäsi pitäisi.

Kaikki on suhteellista. Nuoriso voi oikein hyvin kun verrataan nuorisoon vaikkapa 100 vuotta sitten, eivät vaan pöljät tajua sitä. Ehkä vanhemmillakin on osansa. itse olen aina vastannut lasten valituksiin, jotka todellakin joskus ovat olleet juuri niin pitkälti analysoituja kuten "ei oo helppoo", että "kyllä on, on aivan todella helppoa!". Ja kyllä ne on sen lopulta tajunneet, helppoa on, vaikka olisi "vaikeaakin". 

Ja ihmiset nyt valittaa. Tunnen mm. yhden miljönäärin, jonka elämä on aivan kurjaa, kun jätekuski ei aina vie heidän roskiaan aikataulussa.

Vierailija kirjoitti:

Kulutusyhteisnunnassa se menee näin. Sama koskee aikuisia: kuinka monella on työtön tai muuten pienituloinen ystävä/sukulainen ja mitä teette yhdessä heidän kanssaan? Siis pl.kävelyt ja muu maksuton tekeminen. Ei ilman rahaa voi paljoa yhdessä tehdä. Mistä puhua ja löytää yhteisiä juttuja, kun toinen pohtii miten ruoka on lopussa ja selviääkö laskuista ja toinen suunnittelee keittiöremppaa sekä kertoo edellisen ulkomaanreissun fiiliksistä? 

Helpompaa on ajatella, ett köyhyys ei merkitse mitään eikä sillä ole mitään seurauksia (ja jos onkin, niin ne ovat yksilön omalla vastuulla). Jos näin olisi, niin kaikkihan olisi hyvin: ei olisi lasten ja nuorten mielenterveyshaasteita, nuorisorikollisuutta, huumeidenkäyttöä jne. 

Lapsiperheköyhyyden asiantuntijoita ovat aina keski- ja hyvätuloiset perheet. Sama kuin lapsettomat ovat parhaita lastenkasvatuksessa. Ei mitään kokemuspohjaa kummallakaan ja silti "tietoa" on. Itse olen hyvätuloinenn, mutta en ole aina ollut. Köyhyys haavoittaa niin monin tavoin, ei sitä voi ymmärtää, jos ei ole kokemusta tai vähintään hyvällä empatiakyvyllä varustettu. Ap:lla ei ole kumpaakaan, mutta sinunlaisiasi on paljon. Saa alapeukuttaa kommenttiani vapaasti, paksu nahka ksvanut elon tiellä  :) 

Sama kokemus, minkä vuoksi itseäni raivostuttaa rahan jakaminen viran puolesta välittäjille eli kaiken maailman sosiaalitantoille, joista ei ole köyhille lapsille mitään iloa. Ongelmat ratkeaisivat 90 prosentissa tapauksista ihan sillä, että sama raha annettaisiin näiden lasten perheille tukena. Samalla ratkeaisi vanhempien mt- ja päihdeongelmat, kun ei tarvitsisi koko ajan pelätä, että rahat loppuu huomenna eikä jääkaapissa ole ruokaa.

"Suurin syy on siinä, etteivät vanhemmat osaa olla enää vanhempia ja tällä ei ole mitään tekemistä köyhyyden kanssa, sitä ilmenee kaikissa tuloluokissa."

Milloin on ollut aika, jolloin vanhemmat osasivat olla vanhempia? Silloinko, kun lasten hakkaaminen vielä oli sallittua? 

No hyvä että tutkijalla on töitä vielä 70 veenä. Nuoret ei edes haaveile töistä enää. Se on suurin syy onnettomuuteen ja syrjäytyneisyyden lisääntymiseen. Tutkijan on hyvällä palkalla helppo sanoa että osattomuus on vanhempien syytä kun ei nuorille ole töitä niin kuin ennen.