Onko teidän perheessä itsestään selvää, että lapset menee lukioon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut täällä pitää lukiota tai akateemisuutta niin ihmeellisinä juttuina? Joissain viesteissä oikein korostetaan sitä, että miten meidän perheessä tai suvussa kaikki ovat akateemisia ja tottakai se että lapsi menee lukioon on itsestäänselvyys. Miksi?

Siis mikä oli kysymys, miksi ihmiset pitävät lukiota ihmeellisenä juttuna vai miksi he pitävät sitä itsestäänselvyytenä? Molempia se kai ei voi yhtä aikaa olla.

Itse olin aina hyvä koulussa, ja lapsenikin ovat hyviä koulussa. Mielestäni se on ihan tavallista, että ne, jotka ovat hyviä koulussa, menevät lukioon. Miksi ei?

Eiköhän viittaus koske koko edellistä virkettä. Siinä ihmetellään, että miksi jotkut viesteissään korostavat sitä, että ovat itse tai sukulaisissa on akateemisia, samalla korostaen miten on itsestäänselvyys että lapsi menee lukioon. Toisin sanoen, miksi yrittää keulia jopa sukulaisten akateemisuudella?

Ehkä se ei ole heille keulimista, vaan enemmänkin he kuvailevat perheensä kulttuuria. Jos kaikki ovat akateemisia, ei välttämättä ole roolimalleja siihen ammatilliseen opiskeluun, ei välineitä joilla harjoitella kädentaitoja, ei suhteita, joiden avulla lapsi pääsisi harjoitteluihin ja kesätöihin duunarialalle jne.

Ihan samalla tavalla joissakin perheissä on urheilemisen kulttuuri tai toisissa kirkossa käymisen kulttuuri. Mun perheessäni on soittamisen ja laulamisen kulttuuri, osaisimme auttaa lastamme, jos hän menisi muusikon ammattiopintoihin, mutta sitten taas autonasentajana emme voisi auttaa, emme tarjota tiloja tai välineitä omaehtoiseen rassailuun, saati mentorointia.

Aika mustavalkoista jos jossain perheessä tai suvussa olisi vaan sellaista joko tai. Käsittääkseni ihmisillä voi olla erilaisia kiinnostuksenkohteita ja harrastuksia ihan koulutuksesta riippumatta.

Toki voi olla monenlaisia, mutta useimmiten jo rahatilanne tekee sen, ettei kaikilla voi olla kaikkea. Kaupunkilaisella korkeakoulutetulla harvemmin on sitä autotallia kaikkine työkaluineen, ja sitten jos hänen lapsensa kiinnostuu autonasentajan koulutuksesta, on lapsi jo valmiiksi takamatkalla niihin, jotka ovat jo monta vuotta rassailleet mopoja ja peltoautoja.

Ja vastaavasti toisinpäin, eli sillä kaupunkilaisperheen lapsella on ehkä toisenlaista kulttuurista pääomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saa itse valita" täällä sanotaan, 
mutta kenen lapsi edes haluaisi muualle kuin lukioon?
- ja miksi ihmeessä ?

ap

Onko pakko näyttää tyhmyytensä palstalla?

Jos haluaa esimerkiksi sähköasentajaksi lukio menee hukkaan ja sähköinsinööriksikin opiskeleminen sujuu tätäkin opintopolkua pitkin.

Miten lukio ikinä menisi hukkaan? Selittäkää, en ymmärrä tätä ajattelumallia.

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa huomata, että nämä, joiden mielestä peruskoulu tarjoaa ihan riittävän yleissivistyksen, eivät osaa pilkkusääntöjä eivätkä yhdyssanoja. 

Ei täällä palstalla nyt välii ole miten kirjoittaa. Virallisissa asiakirjoissa kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa huomata, että nämä, joiden mielestä peruskoulu tarjoaa ihan riittävän yleissivistyksen, eivät osaa pilkkusääntöjä eivätkä yhdyssanoja. 

Ei täällä palstalla nyt välii ole miten kirjoittaa. Virallisissa asiakirjoissa kyllä.

Jos on kerran oppinut kirjoittamaan oikein, osaa kirjoittaa yhtä lailla palstatekstiä kuin virallisia asiakirjoja. Ei niiden yhdyssanojen yhteen kirjoittamiseen mene yhtään enempää aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatko-opinnot, yleissivistys. Nämä sanat vilisevät lukiota suosivien puheissa. Eikö jatko-opintoihin teidän mielestänne pääse ilman lukiota? Ja onko lukio ainoa paikka, jossa sitä yleissivistystä saa?

Ei ammattikoulun käyneen tarvitse olla koko elämäänsä samassa ammatissa, kyllä sitä voi käydä lukemassa itselleen uuden ammatin myöhemmin. Yhtälailla, kuin lukion ja yliopiston käyneenäkin. 

 

Kysymys teille, jotka näette lukio-yliopistopolun ainoana vaihtoehtona, ja ihmettelette, että onko muutakin olemassa. 

 

Mistä luulette kokkien, tarjoilijoiden, kaupan alan työntekijöiden, hammashoitajien, siivoojien, lähihoitajien, autonasentajien, sähkömiesten, putkimiesten ja muiden vastaavien tulevan? Vai eikö nämä ammattikunnat ole teille olemassa ensinkään? Edes siinä vaiheessa, kun menette hammaslääkäriin tai viette autonne korjattavaksi? Tai käytte ravintolassa syömässä? 

 

Ja onko teillä mitään käsitystä siitä, että mitä ammattikoulupohjalta lähteneiden työnkuvaan kuuluu? Ei kaikissa suorittavista töissä voi olla ns. heikkolahjainen, minä tunnutte ammattikoululaisia pitävän.

Vika ei ole amiksessa vaan siinä, että ei käy lukiota eikä yliopistoa. Kokiksi haluava voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistossa esim. elintarviketekniikasta kanditutkinnon ja suunnata sen jälkeen kokkikouluun. Sähkömies voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistosta sähkötekniikan kandiksi ja suunnata sen jälkeen sähköasentajakouluun. Jos lukiota ei käy kunnolla, yleissivistys jää todella vajaaksi, minkä huomaa amisduunien kahvihuonekeskusteluissa.

Aika kurjaa ja surullista jos jollain olisi yleissivistys just sen lukion varassa. Mitähän niin korvaamatonta yleissivistykseen liittyvää siellä sitten mielestäsi opitaan?

Olen eri, mutta juuri kahdeksasluokkalaiseni opiskelee viimeiseen historian kokeeseensa. Jos hän ei sattuisi menemään lukioon eikä lukemaan vapaa-ajallaan historiaa koskevia kirjoja, tässä olisi kaikki historia, mitä hän olisi elämässään opiskellut. Viidenneltä kahdeksannelle luokalle, neljä vuotta, ja etenkin varhaisen historian osalta alakoululaisen kehitystasoon suhteutettuna.

Historian päällä lepää nykyinen yhteiskunta. Historian pohjalta pitäisi pystyä tekemään esimerkiksi äänestyspäätöksiä. Kaksi vuotta alakoulussa ja kaksi vuotta yläkoulussa on järkyttävän vähän.

Ja kuinka monta pakollista historiankurssia on lukiossa? Tai vaikka yhteiskuntaoppia?

Voi kunpa sinulla olisi Google ja voisit selvittää.

Kunpa sinäkin kykenisit selvittämään sen vaikka sillä googlella. Vastaus kun nimittäin on, että ei montaa. Se että lapsi menee lukioon ei siis tarkoita, että tämä opiskelisi historiaa kolme lisävuotta.

Voi apua, onko tällaisia ihmisiä olemassakaan? Lukio ei ole yleissivistävä, koska siellä ei opiskella historiaa kolmea vuotta putkeen?

Eihän kukaan niin kirjoittanut. Ne pakolliset lukion historiankurssit tuskin ovat mikään ratkaiseva tekijä minkään suhteen peruskouluhistorian lisäksi.

Kun jokaisessa reaaliaineessa opiskellaan muutama kurssi lisää peruskoulun melko suppean sisällön lisäksi, niin kyllä se kertautuu todellakin yleissivistyksenä. Kielten vaatimukset menevät huimasti eteenpäin, äidinkieli varsinkin.  Matematiikassa riippuu oppimäärästä, kuinka paljon peruskouluosaamisen päälle tulee uutta.

Nimenomaan just äidinkielessä ei oikeastaan tule mitään uutta, keskitytään lähinnä kirjoituksiin

Kyllä matematiikassakin ne oleellisimmat tiedot ja taidot, mitkä kuuluu yleissivistykseen, tulee peruskoulusta. 

Lukiota suosittelen, ellei ole halua johonkin ammattikoulusta valmistuttavaan ammattiin. Silloin ilman muuta amikseen.

Miksi lasten pitäisi olla matalammin koulutettuja kuin omat vanhempansa? Meillä isä on opettaja (siis korkeakoulutettu) ja äiti on ylioppilas-merkonomi (puhuu 6 eri kieltä). Äidin sisko on yliopiston käynyt. Meillä molemmat lapset nyt korkeakoulutettuja.

Mutta hei, joku trolli (amisjonne) varmasti pitää "leuhkimisena" sitä, että lapsia kannustetaan korkeakoulutukseen. Jos ihan välttämättä joku lapsi tahtoo ruveta amisjonneksi tai amisjonnaksi, niin ei se ole vanhemmilta mitenkään pois. Lapsi vain itse heikentää omia työnsaantimahdollisuuksiaan, kun jättää korkea-asteen opinnot (yliopisto tai korkeakoulu) tahallaan suorittamatta.

Terveisin,
korkeakoulutettu (ekassa työpaikassa aloituspalkka 4700 e/kk)

Meidän lapset sai itse päättää, ja molemmat ovat valinneet lukion. Omasta mielestäni ammattikoulu olisi ollut ihan hyvä vaihtoehto, jos sieltä joku ala olisi kiinnostanut. Itse olen käynyt lukion ja AMK:n, mies on käynyt lukion ja yliopiston.

Itse olen käynyt ammattikoulun, lukion ja yliopiston. Minun ei tarvitse koskaan pohtia miten työmarkkinoilla pärjää. Ammattikoulun papereilla pääsee "suorittaviin töihin" ja yliopiston papereilla "asiantuntijatöihin".

Kadunko sitä, että tuli istuttua kolme vuotta amiksessa? En kadu. Opin siellä paljon hyödyllistä, mitä ei lukiossa opetettu. Lukiosta sain yleissivistävää tietoa (vieraat kielet, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia). Ei näitä amiksessa opetettu. Englantia ja ruotsia oli vähän, mutta niin helppotasoisia kursseja ettei siellä oppinut paskaakaan.  :D

Ammattikoulu oli siis minulle "liian helppo" ja päätin lähteä hakemaan uusia haasteita lukiosta ja yliopistosta. 

Vierailija kirjoitti:

Itse olen käynyt ammattikoulun, lukion ja yliopiston. Minun ei tarvitse koskaan pohtia miten työmarkkinoilla pärjää. Ammattikoulun papereilla pääsee "suorittaviin töihin" ja yliopiston papereilla "asiantuntijatöihin".

Kadunko sitä, että tuli istuttua kolme vuotta amiksessa? En kadu. Opin siellä paljon hyödyllistä, mitä ei lukiossa opetettu. Lukiosta sain yleissivistävää tietoa (vieraat kielet, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia). Ei näitä amiksessa opetettu. Englantia ja ruotsia oli vähän, mutta niin helppotasoisia kursseja ettei siellä oppinut paskaakaan.  :D

Ammattikoulu oli siis minulle "liian helppo" ja päätin lähteä hakemaan uusia haasteita lukiosta ja yliopistosta. 

Olisit ottanut haastavamman linjan. Esimerkiksi jotain hitsaamista. Mä voin ihan tosissani sanoa, etten ees tällä insinöörikoulutuksellakaan saa aikaseks hyvää saumaa.

Mutta siinä oot oikeessa, että amiksen matikka ja luonnontieteet on liian helppoja. Mutta se on näiden koulutuskuntayhtymien vika. Mikää ei estä tarjoomasta lukion kursseja amiksen oppilaille. Mutta lukujärjestyksissä ei oo tilaa.

Amiksessa on muitakin vaihtoehtoja kuin fyysiset duunariammatit eli rakennusala ja kuljetusala.  Voit opiskella liiketaloutta, markkinointia, IT-alaa ja mitä lie. Amiksesta saa siis perustaidot millä pärjää toimistotöissä. 

Jos haluat tehdä käsillä jotakin, niin sitten vaan sinne rakennuspuolelle, ympäristöpuolelle (puutarhuri), hoitoalalle (sairaanhoitaja) tai "artesaanialoille" (leipuri, puuseppä, savenvalaja, ompelija). Näitä riittää. Tunnen yhden tyypin, josta piti tulla metallipuolen duunari mutta tulikin savenvalaja. Pirun hyvä sellainen. 

Olen itse lukion käynyt ja maisteri. Molemmat vanhempani ovat lukion käyneitä, ja yliopistossa opiskelleita. Isovanhemmistani 3 on käynyt lukion. 2 maisteria ja 1 tohtori. Äitini on viidennen sukupolven akateeminen. Lukio ei ollut meillä itsestäänselvyys. Äitini oli jopa sitä mieltä, että minun ei olisi pitänyt mennä ensinkään lukioon. Mutta hän ei sitä päättänyt.

Omia lapsiani olen kannustanut siihen, minkä ovat itse valinneet. Amiksen käyneet ovat jatkaneet opintojaan, ja saaneet hyvin töitä. Lukion käynyt on myös jatko-opiskellut, mutta työtilanne on huonompi kuin sisaruksillaan.

Milloinkohan Ap'n kakara saa ruveta itse päättämään elämästään? Saako päättä mihin/jos hakee yliopistoon? Kumppanin saako itse päättää vai pitääkö AP'n hyväksyä tämä ensin? Montako lasta, saako sen itse päättää jos ei halua ollenkaan? Mihin kaupunkiin (tai jopa MAAHAN) muuttaa asumaan? Asumismuoto? Kerrostalohan Ap'lle EI missään nimessä käy, sehän on itsestäänselvyys??

Vierailija kirjoitti:

Miksi lasten pitäisi olla matalammin koulutettuja kuin omat vanhempansa? Meillä isä on opettaja (siis korkeakoulutettu) ja äiti on ylioppilas-merkonomi (puhuu 6 eri kieltä). Äidin sisko on yliopiston käynyt. Meillä molemmat lapset nyt korkeakoulutettuja.

Mutta hei, joku trolli (amisjonne) varmasti pitää "leuhkimisena" sitä, että lapsia kannustetaan korkeakoulutukseen. Jos ihan välttämättä joku lapsi tahtoo ruveta amisjonneksi tai amisjonnaksi, niin ei se ole vanhemmilta mitenkään pois. Lapsi vain itse heikentää omia työnsaantimahdollisuuksiaan, kun jättää korkea-asteen opinnot (yliopisto tai korkeakoulu) tahallaan suorittamatta.

Terveisin,
korkeakoulutettu (ekassa työpaikassa aloituspalkka 4700 e/kk)

Korkeakoulutettujen työttömyys on huikeaa. Jos siis niiden nuortesi työllistyminen on sovuseikka. Niin pysy vain kuplassasi ja mieti omaa palkkaasi, joka ei ole kovin kummoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lasten pitäisi olla matalammin koulutettuja kuin omat vanhempansa? Meillä isä on opettaja (siis korkeakoulutettu) ja äiti on ylioppilas-merkonomi (puhuu 6 eri kieltä). Äidin sisko on yliopiston käynyt. Meillä molemmat lapset nyt korkeakoulutettuja.

Mutta hei, joku trolli (amisjonne) varmasti pitää "leuhkimisena" sitä, että lapsia kannustetaan korkeakoulutukseen. Jos ihan välttämättä joku lapsi tahtoo ruveta amisjonneksi tai amisjonnaksi, niin ei se ole vanhemmilta mitenkään pois. Lapsi vain itse heikentää omia työnsaantimahdollisuuksiaan, kun jättää korkea-asteen opinnot (yliopisto tai korkeakoulu) tahallaan suorittamatta.

Terveisin,
korkeakoulutettu (ekassa työpaikassa aloituspalkka 4700 e/kk)

Korkeakoulutettujen työttömyys on huikeaa. Jos siis niiden nuortesi työllistyminen on sovuseikka. Niin pysy vain kuplassasi ja mieti omaa palkkaasi, joka ei ole kovin kummoinen.

Mikäs amisjonne siellä huutelee? Olet taas työtön ja yrität paeta karua todellisuutta omaan kuplaasi ja voimafantasioihisi. Tässä sinulle nopea reality check.

4700 e/kk on hyvä aloituspalkka kokopäivätyössä, mutta täysin realistinen monella alalla. Insinöörit, lääkärit, hammaslääkärit. He ovat tehneet töitä jo opiskeluaikana (kesätyöt, viikonlopputyöt, työharjoittelut) joten heillä on valmis työpaikka odottamassa heti kun he saavat todistuksen käteen. 

Terveisin,
akateemisesti koulutettu, nolla päivää työttömänä vuoden 2004 jälkeen jolloin valmistuin

 

Ei ole. Lapset menee minne itse haluavat ja sen itse päättävät. Lapsilla on oma elämä enkä pakota lapsia elämään minun elämää.