Lue keskustelun säännöt.
Onko teidän perheessä itsestään selvää, että lapset menee lukioon?
03.04.2026 |
Meillä on aina ollut ja ihmettelen, miksi joku edes haluaa amikseen tai joku vanhempi päästää lapsensa sellaiselle polulle.
Peukku ylös, jos lukio on ainoa vaihtoehto ja peukku alas jos et itsekään käynyt tai lapset mieluummin muuhun kouluun.
Kommentit (227)
Ei. Koska lapsille pitää rehellisesti kertoa vaihtoehdoista ja antaa päättää itse. Nykyisessä teknistyvässä maailmassa ammatillinen koulutus on erittäin tärkeä. Tekoälyn aikakaudella on erittäin tärkeä tuntea digitaalisen maailman ja käytännön maailman rajapinta.
Peruskoodaajien määrä tulee vähenemään. Materiaalien tuntemus ja työstömenetelmät on entistä tärkeämpi tuntea. On myös työntekijälle motivoivampaa, kun tietää mitä on tekemässä. Kannattaa tutustua paikkakunnan oppilaitosten välineistöön, koska oppilaitoksissa on alueellisia eroja. On myös tärkeää tulevien opintojen kannalta, että opintoihin voi yhdistää lukion kursseja, esim laajan matikan. Ylioppilastutkinnosta taas ei ole työelämän kannalta mitään hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatko-opinnot, yleissivistys. Nämä sanat vilisevät lukiota suosivien puheissa. Eikö jatko-opintoihin teidän mielestänne pääse ilman lukiota? Ja onko lukio ainoa paikka, jossa sitä yleissivistystä saa?
Ei ammattikoulun käyneen tarvitse olla koko elämäänsä samassa ammatissa, kyllä sitä voi käydä lukemassa itselleen uuden ammatin myöhemmin. Yhtälailla, kuin lukion ja yliopiston käyneenäkin.
Kysymys teille, jotka näette lukio-yliopistopolun ainoana vaihtoehtona, ja ihmettelette, että onko muutakin olemassa.
Mistä luulette kokkien, tarjoilijoiden, kaupan alan työntekijöiden, hammashoitajien, siivoojien, lähihoitajien, autonasentajien, sähkömiesten, putkimiesten ja muiden vastaavien tulevan? Vai eikö nämä ammattikunnat ole teille olemassa ensinkään? Edes siinä vaiheessa, kun menette hammaslääkäriin tai viette autonne korjattavaksi? Tai käytte ravintolassa syömässä?
Ja onko teillä mitään käsitystä siitä, että mitä ammattikoulupohjalta lähteneiden työnkuvaan kuuluu? Ei kaikissa suorittavista töissä voi olla ns. heikkolahjainen, minä tunnutte ammattikoululaisia pitävän.
Vika ei ole amiksessa vaan siinä, että ei käy lukiota eikä yliopistoa. Kokiksi haluava voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistossa esim. elintarviketekniikasta kanditutkinnon ja suunnata sen jälkeen kokkikouluun. Sähkömies voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistosta sähkötekniikan kandiksi ja suunnata sen jälkeen sähköasentajakouluun. Jos lukiota ei käy kunnolla, yleissivistys jää todella vajaaksi, minkä huomaa amisduunien kahvihuonekeskusteluissa.
Aika kurjaa ja surullista jos jollain olisi yleissivistys just sen lukion varassa. Mitähän niin korvaamatonta yleissivistykseen liittyvää siellä sitten mielestäsi opitaan?
Olen eri, mutta juuri kahdeksasluokkalaiseni opiskelee viimeiseen historian kokeeseensa. Jos hän ei sattuisi menemään lukioon eikä lukemaan vapaa-ajallaan historiaa koskevia kirjoja, tässä olisi kaikki historia, mitä hän olisi elämässään opiskellut. Viidenneltä kahdeksannelle luokalle, neljä vuotta, ja etenkin varhaisen historian osalta alakoululaisen kehitystasoon suhteutettuna.
Historian päällä lepää nykyinen yhteiskunta. Historian pohjalta pitäisi pystyä tekemään esimerkiksi äänestyspäätöksiä. Kaksi vuotta alakoulussa ja kaksi vuotta yläkoulussa on järkyttävän vähän.
Ja kuinka monta pakollista historiankurssia on lukiossa? Tai vaikka yhteiskuntaoppia?
Voi kunpa sinulla olisi Google ja voisit selvittää.
Kunpa sinäkin kykenisit selvittämään sen vaikka sillä googlella. Vastaus kun nimittäin on, että ei montaa. Se että lapsi menee lukioon ei siis tarkoita, että tämä opiskelisi historiaa kolme lisävuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut täällä pitää lukiota tai akateemisuutta niin ihmeellisinä juttuina? Joissain viesteissä oikein korostetaan sitä, että miten meidän perheessä tai suvussa kaikki ovat akateemisia ja tottakai se että lapsi menee lukioon on itsestäänselvyys. Miksi?
Siis mikä oli kysymys, miksi ihmiset pitävät lukiota ihmeellisenä juttuna vai miksi he pitävät sitä itsestäänselvyytenä? Molempia se kai ei voi yhtä aikaa olla.
Itse olin aina hyvä koulussa, ja lapsenikin ovat hyviä koulussa. Mielestäni se on ihan tavallista, että ne, jotka ovat hyviä koulussa, menevät lukioon. Miksi ei?
Eiköhän viittaus koske koko edellistä virkettä. Siinä ihmetellään, että miksi jotkut viesteissään korostavat sitä, että ovat itse tai sukulaisissa on akateemisia, samalla korostaen miten on itsestäänselvyys että lapsi menee lukioon. Toisin sanoen, miksi yrittää keulia jopa sukulaisten akateemisuudella?
Ehkä se ei ole heille keulimista, vaan enemmänkin he kuvailevat perheensä kulttuuria. Jos kaikki ovat akateemisia, ei välttämättä ole roolimalleja siihen ammatilliseen opiskeluun, ei välineitä joilla harjoitella kädentaitoja, ei suhteita, joiden avulla lapsi pääsisi harjoitteluihin ja kesätöihin duunarialalle jne.
Ihan samalla tavalla joissakin perheissä on urheilemisen kulttuuri tai toisissa kirkossa käymisen kulttuuri. Mun perheessäni on soittamisen ja laulamisen kulttuuri, osaisimme auttaa lastamme, jos hän menisi muusikon ammattiopintoihin, mutta sitten taas autonasentajana emme voisi auttaa, emme tarjota tiloja tai välineitä omaehtoiseen rassailuun, saati mentorointia.
Itse saivat päättää, toinen valitsi lukion ja toinen ammattikoulun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatko-opinnot, yleissivistys. Nämä sanat vilisevät lukiota suosivien puheissa. Eikö jatko-opintoihin teidän mielestänne pääse ilman lukiota? Ja onko lukio ainoa paikka, jossa sitä yleissivistystä saa?
Ei ammattikoulun käyneen tarvitse olla koko elämäänsä samassa ammatissa, kyllä sitä voi käydä lukemassa itselleen uuden ammatin myöhemmin. Yhtälailla, kuin lukion ja yliopiston käyneenäkin.
Kysymys teille, jotka näette lukio-yliopistopolun ainoana vaihtoehtona, ja ihmettelette, että onko muutakin olemassa.
Mistä luulette kokkien, tarjoilijoiden, kaupan alan työntekijöiden, hammashoitajien, siivoojien, lähihoitajien, autonasentajien, sähkömiesten, putkimiesten ja muiden vastaavien tulevan? Vai eikö nämä ammattikunnat ole teille olemassa ensinkään? Edes siinä vaiheessa, kun menette hammaslääkäriin tai viette autonne korjattavaksi? Tai käytte ravintolassa syömässä?
Ja onko teillä mitään käsitystä siitä, että mitä ammattikoulupohjalta lähteneiden työnkuvaan kuuluu? Ei kaikissa suorittavista töissä voi olla ns. heikkolahjainen, minä tunnutte ammattikoululaisia pitävän.
Vika ei ole amiksessa vaan siinä, että ei käy lukiota eikä yliopistoa. Kokiksi haluava voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistossa esim. elintarviketekniikasta kanditutkinnon ja suunnata sen jälkeen kokkikouluun. Sähkömies voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistosta sähkötekniikan kandiksi ja suunnata sen jälkeen sähköasentajakouluun. Jos lukiota ei käy kunnolla, yleissivistys jää todella vajaaksi, minkä huomaa amisduunien kahvihuonekeskusteluissa.
Aika kurjaa ja surullista jos jollain olisi yleissivistys just sen lukion varassa. Mitähän niin korvaamatonta yleissivistykseen liittyvää siellä sitten mielestäsi opitaan?
Olen eri, mutta juuri kahdeksasluokkalaiseni opiskelee viimeiseen historian kokeeseensa. Jos hän ei sattuisi menemään lukioon eikä lukemaan vapaa-ajallaan historiaa koskevia kirjoja, tässä olisi kaikki historia, mitä hän olisi elämässään opiskellut. Viidenneltä kahdeksannelle luokalle, neljä vuotta, ja etenkin varhaisen historian osalta alakoululaisen kehitystasoon suhteutettuna.
Historian päällä lepää nykyinen yhteiskunta. Historian pohjalta pitäisi pystyä tekemään esimerkiksi äänestyspäätöksiä. Kaksi vuotta alakoulussa ja kaksi vuotta yläkoulussa on järkyttävän vähän.
Ja kuinka monta pakollista historiankurssia on lukiossa? Tai vaikka yhteiskuntaoppia?
Voi kunpa sinulla olisi Google ja voisit selvittää.
Kunpa sinäkin kykenisit selvittämään sen vaikka sillä googlella. Vastaus kun nimittäin on, että ei montaa. Se että lapsi menee lukioon ei siis tarkoita, että tämä opiskelisi historiaa kolme lisävuotta.
No ei, koska se pointti on, että lukiossa pystyy räätälöimään oman suuntansa. Jos on kiinnostunut historiasta, niin voi ottaa sitä kuusi kurssia ja vielä 4-5 kurssia yhteiskuntaoppia. Se tarkoittaa sitä, että opiskelee käytännössä koko ajan jompaakumpaa. Mutta ihan kaikkea ei voi koko ajan opiskella, koska aikaa vuorokaudessa ei ole rajattomasti. Sitä tarkoittaa yleissivistävä koulutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatko-opinnot, yleissivistys. Nämä sanat vilisevät lukiota suosivien puheissa. Eikö jatko-opintoihin teidän mielestänne pääse ilman lukiota? Ja onko lukio ainoa paikka, jossa sitä yleissivistystä saa?
Ei ammattikoulun käyneen tarvitse olla koko elämäänsä samassa ammatissa, kyllä sitä voi käydä lukemassa itselleen uuden ammatin myöhemmin. Yhtälailla, kuin lukion ja yliopiston käyneenäkin.
Kysymys teille, jotka näette lukio-yliopistopolun ainoana vaihtoehtona, ja ihmettelette, että onko muutakin olemassa.
Mistä luulette kokkien, tarjoilijoiden, kaupan alan työntekijöiden, hammashoitajien, siivoojien, lähihoitajien, autonasentajien, sähkömiesten, putkimiesten ja muiden vastaavien tulevan? Vai eikö nämä ammattikunnat ole teille olemassa ensinkään? Edes siinä vaiheessa, kun menette hammaslääkäriin tai viette autonne korjattavaksi? Tai käytte ravintolassa syömässä?
Ja onko teillä mitään käsitystä siitä, että mitä ammattikoulupohjalta lähteneiden työnkuvaan kuuluu? Ei kaikissa suorittavista töissä voi olla ns. heikkolahjainen, minä tunnutte ammattikoululaisia pitävän.
Vika ei ole amiksessa vaan siinä, että ei käy lukiota eikä yliopistoa. Kokiksi haluava voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistossa esim. elintarviketekniikasta kanditutkinnon ja suunnata sen jälkeen kokkikouluun. Sähkömies voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistosta sähkötekniikan kandiksi ja suunnata sen jälkeen sähköasentajakouluun. Jos lukiota ei käy kunnolla, yleissivistys jää todella vajaaksi, minkä huomaa amisduunien kahvihuonekeskusteluissa.
Aika kurjaa ja surullista jos jollain olisi yleissivistys just sen lukion varassa. Mitähän niin korvaamatonta yleissivistykseen liittyvää siellä sitten mielestäsi opitaan?
Olen eri, mutta juuri kahdeksasluokkalaiseni opiskelee viimeiseen historian kokeeseensa. Jos hän ei sattuisi menemään lukioon eikä lukemaan vapaa-ajallaan historiaa koskevia kirjoja, tässä olisi kaikki historia, mitä hän olisi elämässään opiskellut. Viidenneltä kahdeksannelle luokalle, neljä vuotta, ja etenkin varhaisen historian osalta alakoululaisen kehitystasoon suhteutettuna.
Historian päällä lepää nykyinen yhteiskunta. Historian pohjalta pitäisi pystyä tekemään esimerkiksi äänestyspäätöksiä. Kaksi vuotta alakoulussa ja kaksi vuotta yläkoulussa on järkyttävän vähän.
Ja kuinka monta pakollista historiankurssia on lukiossa? Tai vaikka yhteiskuntaoppia?
Voi kunpa sinulla olisi Google ja voisit selvittää.
Kunpa sinäkin kykenisit selvittämään sen vaikka sillä googlella. Vastaus kun nimittäin on, että ei montaa. Se että lapsi menee lukioon ei siis tarkoita, että tämä opiskelisi historiaa kolme lisävuotta.
Voi apua, onko tällaisia ihmisiä olemassakaan? Lukio ei ole yleissivistävä, koska siellä ei opiskella historiaa kolmea vuotta putkeen?
Voisivatko nämä yleissivistyksen väheksyjät nähdä asian ihan yhteiskunnan etuisuuksien hyödyntämisen näkökulmasta? Lukiolainen maksaa joka vuosi 8000 euroa yhteiskunnalle. Niin paljon opetusta saa ihan ilmaiseksi, kun vain viitsii osallistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatko-opinnot, yleissivistys. Nämä sanat vilisevät lukiota suosivien puheissa. Eikö jatko-opintoihin teidän mielestänne pääse ilman lukiota? Ja onko lukio ainoa paikka, jossa sitä yleissivistystä saa?
Ei ammattikoulun käyneen tarvitse olla koko elämäänsä samassa ammatissa, kyllä sitä voi käydä lukemassa itselleen uuden ammatin myöhemmin. Yhtälailla, kuin lukion ja yliopiston käyneenäkin.
Kysymys teille, jotka näette lukio-yliopistopolun ainoana vaihtoehtona, ja ihmettelette, että onko muutakin olemassa.
Mistä luulette kokkien, tarjoilijoiden, kaupan alan työntekijöiden, hammashoitajien, siivoojien, lähihoitajien, autonasentajien, sähkömiesten, putkimiesten ja muiden vastaavien tulevan? Vai eikö nämä ammattikunnat ole teille olemassa ensinkään? Edes siinä vaiheessa, kun menette hammaslääkäriin tai viette autonne korjattavaksi? Tai käytte ravintolassa syömässä?
Ja onko teillä mitään käsitystä siitä, että mitä ammattikoulupohjalta lähteneiden työnkuvaan kuuluu? Ei kaikissa suorittavista töissä voi olla ns. heikkolahjainen, minä tunnutte ammattikoululaisia pitävän.
Vika ei ole amiksessa vaan siinä, että ei käy lukiota eikä yliopistoa. Kokiksi haluava voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistossa esim. elintarviketekniikasta kanditutkinnon ja suunnata sen jälkeen kokkikouluun. Sähkömies voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistosta sähkötekniikan kandiksi ja suunnata sen jälkeen sähköasentajakouluun. Jos lukiota ei käy kunnolla, yleissivistys jää todella vajaaksi, minkä huomaa amisduunien kahvihuonekeskusteluissa.
Aika kurjaa ja surullista jos jollain olisi yleissivistys just sen lukion varassa. Mitähän niin korvaamatonta yleissivistykseen liittyvää siellä sitten mielestäsi opitaan?
Olen eri, mutta juuri kahdeksasluokkalaiseni opiskelee viimeiseen historian kokeeseensa. Jos hän ei sattuisi menemään lukioon eikä lukemaan vapaa-ajallaan historiaa koskevia kirjoja, tässä olisi kaikki historia, mitä hän olisi elämässään opiskellut. Viidenneltä kahdeksannelle luokalle, neljä vuotta, ja etenkin varhaisen historian osalta alakoululaisen kehitystasoon suhteutettuna.
Historian päällä lepää nykyinen yhteiskunta. Historian pohjalta pitäisi pystyä tekemään esimerkiksi äänestyspäätöksiä. Kaksi vuotta alakoulussa ja kaksi vuotta yläkoulussa on järkyttävän vähän.
Ja kuinka monta pakollista historiankurssia on lukiossa? Tai vaikka yhteiskuntaoppia?
Voi kunpa sinulla olisi Google ja voisit selvittää.
Kunpa sinäkin kykenisit selvittämään sen vaikka sillä googlella. Vastaus kun nimittäin on, että ei montaa. Se että lapsi menee lukioon ei siis tarkoita, että tämä opiskelisi historiaa kolme lisävuotta.
No ei, koska se pointti on, että lukiossa pystyy räätälöimään oman suuntansa. Jos on kiinnostunut historiasta, niin voi ottaa sitä kuusi kurssia ja vielä 4-5 kurssia yhteiskuntaoppia. Se tarkoittaa sitä, että opiskelee käytännössä koko ajan jompaakumpaa. Mutta ihan kaikkea ei voi koko ajan opiskella, koska aikaa vuorokaudessa ei ole rajattomasti. Sitä tarkoittaa yleissivistävä koulutus.
Lukiossa voi myös valita tietyistä aineista vain pakolliset, vaikka siitä historiasta. Pelkkien pakollisten historiankurssien lukiossa suorittaneiden sivistys tuskin eroaa kovin merkittävästi niiden peruskoulusta ammattikouluun menneiden, tai pelkän peruskoulun suorittaneiden, kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatko-opinnot, yleissivistys. Nämä sanat vilisevät lukiota suosivien puheissa. Eikö jatko-opintoihin teidän mielestänne pääse ilman lukiota? Ja onko lukio ainoa paikka, jossa sitä yleissivistystä saa?
Ei ammattikoulun käyneen tarvitse olla koko elämäänsä samassa ammatissa, kyllä sitä voi käydä lukemassa itselleen uuden ammatin myöhemmin. Yhtälailla, kuin lukion ja yliopiston käyneenäkin.
Kysymys teille, jotka näette lukio-yliopistopolun ainoana vaihtoehtona, ja ihmettelette, että onko muutakin olemassa.
Mistä luulette kokkien, tarjoilijoiden, kaupan alan työntekijöiden, hammashoitajien, siivoojien, lähihoitajien, autonasentajien, sähkömiesten, putkimiesten ja muiden vastaavien tulevan? Vai eikö nämä ammattikunnat ole teille olemassa ensinkään? Edes siinä vaiheessa, kun menette hammaslääkäriin tai viette autonne korjattavaksi? Tai käytte ravintolassa syömässä?
Ja onko teillä mitään käsitystä siitä, että mitä ammattikoulupohjalta lähteneiden työnkuvaan kuuluu? Ei kaikissa suorittavista töissä voi olla ns. heikkolahjainen, minä tunnutte ammattikoululaisia pitävän.
Vika ei ole amiksessa vaan siinä, että ei käy lukiota eikä yliopistoa. Kokiksi haluava voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistossa esim. elintarviketekniikasta kanditutkinnon ja suunnata sen jälkeen kokkikouluun. Sähkömies voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistosta sähkötekniikan kandiksi ja suunnata sen jälkeen sähköasentajakouluun. Jos lukiota ei käy kunnolla, yleissivistys jää todella vajaaksi, minkä huomaa amisduunien kahvihuonekeskusteluissa.
Aika kurjaa ja surullista jos jollain olisi yleissivistys just sen lukion varassa. Mitähän niin korvaamatonta yleissivistykseen liittyvää siellä sitten mielestäsi opitaan?
Olen eri, mutta juuri kahdeksasluokkalaiseni opiskelee viimeiseen historian kokeeseensa. Jos hän ei sattuisi menemään lukioon eikä lukemaan vapaa-ajallaan historiaa koskevia kirjoja, tässä olisi kaikki historia, mitä hän olisi elämässään opiskellut. Viidenneltä kahdeksannelle luokalle, neljä vuotta, ja etenkin varhaisen historian osalta alakoululaisen kehitystasoon suhteutettuna.
Historian päällä lepää nykyinen yhteiskunta. Historian pohjalta pitäisi pystyä tekemään esimerkiksi äänestyspäätöksiä. Kaksi vuotta alakoulussa ja kaksi vuotta yläkoulussa on järkyttävän vähän.
Ja kuinka monta pakollista historiankurssia on lukiossa? Tai vaikka yhteiskuntaoppia?
Voi kunpa sinulla olisi Google ja voisit selvittää.
Kunpa sinäkin kykenisit selvittämään sen vaikka sillä googlella. Vastaus kun nimittäin on, että ei montaa. Se että lapsi menee lukioon ei siis tarkoita, että tämä opiskelisi historiaa kolme lisävuotta.
No ei, koska se pointti on, että lukiossa pystyy räätälöimään oman suuntansa. Jos on kiinnostunut historiasta, niin voi ottaa sitä kuusi kurssia ja vielä 4-5 kurssia yhteiskuntaoppia. Se tarkoittaa sitä, että opiskelee käytännössä koko ajan jompaakumpaa. Mutta ihan kaikkea ei voi koko ajan opiskella, koska aikaa vuorokaudessa ei ole rajattomasti. Sitä tarkoittaa yleissivistävä koulutus.
Lukiossa voi myös valita tietyistä aineista vain pakolliset, vaikka siitä historiasta. Pelkkien pakollisten historiankurssien lukiossa suorittaneiden sivistys tuskin eroaa kovin merkittävästi niiden peruskoulusta ammattikouluun menneiden, tai pelkän peruskoulun suorittaneiden, kanssa.
Jos vaikkapa historiaa esimerkkinä käytetään, niin minä kyllä väitän, että lukiokurssit suorittaneen sivistys on merkittävästi suurempi kuin samalla arvosanalla peruskoulun oppimäärän suorittaneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että opiskelee kolme vuotta täysipäiväisesti yleissivistäviä aineita, antaa paremman yleissivistyksen kuin että sitä ei tekisi. Luulisi tämän asian olevan aika selvä juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatko-opinnot, yleissivistys. Nämä sanat vilisevät lukiota suosivien puheissa. Eikö jatko-opintoihin teidän mielestänne pääse ilman lukiota? Ja onko lukio ainoa paikka, jossa sitä yleissivistystä saa?
Ei ammattikoulun käyneen tarvitse olla koko elämäänsä samassa ammatissa, kyllä sitä voi käydä lukemassa itselleen uuden ammatin myöhemmin. Yhtälailla, kuin lukion ja yliopiston käyneenäkin.
Kysymys teille, jotka näette lukio-yliopistopolun ainoana vaihtoehtona, ja ihmettelette, että onko muutakin olemassa.
Mistä luulette kokkien, tarjoilijoiden, kaupan alan työntekijöiden, hammashoitajien, siivoojien, lähihoitajien, autonasentajien, sähkömiesten, putkimiesten ja muiden vastaavien tulevan? Vai eikö nämä ammattikunnat ole teille olemassa ensinkään? Edes siinä vaiheessa, kun menette hammaslääkäriin tai viette autonne korjattavaksi? Tai käytte ravintolassa syömässä?
Ja onko teillä mitään käsitystä siitä, että mitä ammattikoulupohjalta lähteneiden työnkuvaan kuuluu? Ei kaikissa suorittavista töissä voi olla ns. heikkolahjainen, minä tunnutte ammattikoululaisia pitävän.
Vika ei ole amiksessa vaan siinä, että ei käy lukiota eikä yliopistoa. Kokiksi haluava voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistossa esim. elintarviketekniikasta kanditutkinnon ja suunnata sen jälkeen kokkikouluun. Sähkömies voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistosta sähkötekniikan kandiksi ja suunnata sen jälkeen sähköasentajakouluun. Jos lukiota ei käy kunnolla, yleissivistys jää todella vajaaksi, minkä huomaa amisduunien kahvihuonekeskusteluissa.
Aika kurjaa ja surullista jos jollain olisi yleissivistys just sen lukion varassa. Mitähän niin korvaamatonta yleissivistykseen liittyvää siellä sitten mielestäsi opitaan?
Olen eri, mutta juuri kahdeksasluokkalaiseni opiskelee viimeiseen historian kokeeseensa. Jos hän ei sattuisi menemään lukioon eikä lukemaan vapaa-ajallaan historiaa koskevia kirjoja, tässä olisi kaikki historia, mitä hän olisi elämässään opiskellut. Viidenneltä kahdeksannelle luokalle, neljä vuotta, ja etenkin varhaisen historian osalta alakoululaisen kehitystasoon suhteutettuna.
Historian päällä lepää nykyinen yhteiskunta. Historian pohjalta pitäisi pystyä tekemään esimerkiksi äänestyspäätöksiä. Kaksi vuotta alakoulussa ja kaksi vuotta yläkoulussa on järkyttävän vähän.
Ja kuinka monta pakollista historiankurssia on lukiossa? Tai vaikka yhteiskuntaoppia?
Voi kunpa sinulla olisi Google ja voisit selvittää.
Kunpa sinäkin kykenisit selvittämään sen vaikka sillä googlella. Vastaus kun nimittäin on, että ei montaa. Se että lapsi menee lukioon ei siis tarkoita, että tämä opiskelisi historiaa kolme lisävuotta.
Voi apua, onko tällaisia ihmisiä olemassakaan? Lukio ei ole yleissivistävä, koska siellä ei opiskella historiaa kolmea vuotta putkeen?
Eihän kukaan niin kirjoittanut. Ne pakolliset lukion historiankurssit tuskin ovat mikään ratkaiseva tekijä minkään suhteen peruskouluhistorian lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suoritin lukion 2010-luvun vaihteessa ja ei kyllä mitään käsitystä, mitä lukion historiankurssilla opiskeltiin. En ole ollut koskaan niin kiinnostunut historiasta, olin ihan tyytyväinen jos sain kokeesta 7. Kaiken lisäksi isäni opettaa historiaa ja yhteiskuntaoppia, tai ehkä just siksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä oli, Facen ryhmään laitoin todistuksestani kuvan. Kaikki 10 paitsi liikunta. Noloa. Tiedän. Isä & äiti olivat ns. "kansakunnan kaapin päällä".
Olitko itse ns. "kaapissa"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kun me vanhemmat olimme käyneet lukion oli itsestään selvää, että lapset opiskelevat ylioppilaiksi ja jatkavat yliopistoon/korkeakouluun. Ei työelämään ole mikään kiire.
Mutta amiksia tarvitaan tässä yhteiskunnassa myös. En yhtään pidä huonompana valita toista ja nopeampaa tietä työelämään. Nykypäivänä peruskoulusta ei aina edes tule opiskelijoita, joita lukeminen kiinnostaa. Suunta tuntuu olevan alaspäin koulutuksen tasossa.
Et ymmärrä, miksi vanhemmat pääsyävät lapsensa kouluun opiskelemaan? Ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut täällä pitää lukiota tai akateemisuutta niin ihmeellisinä juttuina? Joissain viesteissä oikein korostetaan sitä, että miten meidän perheessä tai suvussa kaikki ovat akateemisia ja tottakai se että lapsi menee lukioon on itsestäänselvyys. Miksi?
Siis mikä oli kysymys, miksi ihmiset pitävät lukiota ihmeellisenä juttuna vai miksi he pitävät sitä itsestäänselvyytenä? Molempia se kai ei voi yhtä aikaa olla.
Itse olin aina hyvä koulussa, ja lapsenikin ovat hyviä koulussa. Mielestäni se on ihan tavallista, että ne, jotka ovat hyviä koulussa, menevät lukioon. Miksi ei?
Eiköhän viittaus koske koko edellistä virkettä. Siinä ihmetellään, että miksi jotkut viesteissään korostavat sitä, että ovat itse tai sukulaisissa on akateemisia, samalla korostaen miten on itsestäänselvyys että lapsi menee lukioon. Toisin sanoen, miksi yrittää keulia jopa sukulaisten akateemisuudella?
Ehkä se ei ole heille keulimista, vaan enemmänkin he kuvailevat perheensä kulttuuria. Jos kaikki ovat akateemisia, ei välttämättä ole roolimalleja siihen ammatilliseen opiskeluun, ei välineitä joilla harjoitella kädentaitoja, ei suhteita, joiden avulla lapsi pääsisi harjoitteluihin ja kesätöihin duunarialalle jne.
Ihan samalla tavalla joissakin perheissä on urheilemisen kulttuuri tai toisissa kirkossa käymisen kulttuuri. Mun perheessäni on soittamisen ja laulamisen kulttuuri, osaisimme auttaa lastamme, jos hän menisi muusikon ammattiopintoihin, mutta sitten taas autonasentajana emme voisi auttaa, emme tarjota tiloja tai välineitä omaehtoiseen rassailuun, saati mentorointia.
Aika mustavalkoista jos jossain perheessä tai suvussa olisi vaan sellaista joko tai. Käsittääkseni ihmisillä voi olla erilaisia kiinnostuksenkohteita ja harrastuksia ihan koulutuksesta riippumatta.
Mikä perhe?
Ei avioliittoa. Ei sitoutumista.
Heittopussikakaroita vuoroviikoin. Surkeita kuten siittäjänsäkin ovat.
Vierailija kirjoitti:
"Saa itse valita" täällä sanotaan,
mutta kenen lapsi edes haluaisi muualle kuin lukioon?
- ja miksi ihmeessä ?
ap
Onko pakko näyttää tyhmyytensä palstalla?
Jos haluaa esimerkiksi sähköasentajaksi lukio menee hukkaan ja sähköinsinööriksikin opiskeleminen sujuu tätäkin opintopolkua pitkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatko-opinnot, yleissivistys. Nämä sanat vilisevät lukiota suosivien puheissa. Eikö jatko-opintoihin teidän mielestänne pääse ilman lukiota? Ja onko lukio ainoa paikka, jossa sitä yleissivistystä saa?
Ei ammattikoulun käyneen tarvitse olla koko elämäänsä samassa ammatissa, kyllä sitä voi käydä lukemassa itselleen uuden ammatin myöhemmin. Yhtälailla, kuin lukion ja yliopiston käyneenäkin.
Kysymys teille, jotka näette lukio-yliopistopolun ainoana vaihtoehtona, ja ihmettelette, että onko muutakin olemassa.
Mistä luulette kokkien, tarjoilijoiden, kaupan alan työntekijöiden, hammashoitajien, siivoojien, lähihoitajien, autonasentajien, sähkömiesten, putkimiesten ja muiden vastaavien tulevan? Vai eikö nämä ammattikunnat ole teille olemassa ensinkään? Edes siinä vaiheessa, kun menette hammaslääkäriin tai viette autonne korjattavaksi? Tai käytte ravintolassa syömässä?
Ja onko teillä mitään käsitystä siitä, että mitä ammattikoulupohjalta lähteneiden työnkuvaan kuuluu? Ei kaikissa suorittavista töissä voi olla ns. heikkolahjainen, minä tunnutte ammattikoululaisia pitävän.
Vika ei ole amiksessa vaan siinä, että ei käy lukiota eikä yliopistoa. Kokiksi haluava voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistossa esim. elintarviketekniikasta kanditutkinnon ja suunnata sen jälkeen kokkikouluun. Sähkömies voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistosta sähkötekniikan kandiksi ja suunnata sen jälkeen sähköasentajakouluun. Jos lukiota ei käy kunnolla, yleissivistys jää todella vajaaksi, minkä huomaa amisduunien kahvihuonekeskusteluissa.
Aika kurjaa ja surullista jos jollain olisi yleissivistys just sen lukion varassa. Mitähän niin korvaamatonta yleissivistykseen liittyvää siellä sitten mielestäsi opitaan?
Olen eri, mutta juuri kahdeksasluokkalaiseni opiskelee viimeiseen historian kokeeseensa. Jos hän ei sattuisi menemään lukioon eikä lukemaan vapaa-ajallaan historiaa koskevia kirjoja, tässä olisi kaikki historia, mitä hän olisi elämässään opiskellut. Viidenneltä kahdeksannelle luokalle, neljä vuotta, ja etenkin varhaisen historian osalta alakoululaisen kehitystasoon suhteutettuna.
Historian päällä lepää nykyinen yhteiskunta. Historian pohjalta pitäisi pystyä tekemään esimerkiksi äänestyspäätöksiä. Kaksi vuotta alakoulussa ja kaksi vuotta yläkoulussa on järkyttävän vähän.
Ja kuinka monta pakollista historiankurssia on lukiossa? Tai vaikka yhteiskuntaoppia?
Voi kunpa sinulla olisi Google ja voisit selvittää.
Kunpa sinäkin kykenisit selvittämään sen vaikka sillä googlella. Vastaus kun nimittäin on, että ei montaa. Se että lapsi menee lukioon ei siis tarkoita, että tämä opiskelisi historiaa kolme lisävuotta.
Voi apua, onko tällaisia ihmisiä olemassakaan? Lukio ei ole yleissivistävä, koska siellä ei opiskella historiaa kolmea vuotta putkeen?
Eihän kukaan niin kirjoittanut. Ne pakolliset lukion historiankurssit tuskin ovat mikään ratkaiseva tekijä minkään suhteen peruskouluhistorian lisäksi.
Kun jokaisessa reaaliaineessa opiskellaan muutama kurssi lisää peruskoulun melko suppean sisällön lisäksi, niin kyllä se kertautuu todellakin yleissivistyksenä. Kielten vaatimukset menevät huimasti eteenpäin, äidinkieli varsinkin. Matematiikassa riippuu oppimäärästä, kuinka paljon peruskouluosaamisen päälle tulee uutta.
Eiköhän viittaus koske koko edellistä virkettä. Siinä ihmetellään, että miksi jotkut viesteissään korostavat sitä, että ovat itse tai sukulaisissa on akateemisia, samalla korostaen miten on itsestäänselvyys että lapsi menee lukioon. Toisin sanoen, miksi yrittää keulia jopa sukulaisten akateemisuudella?