Onko teidän perheessä itsestään selvää, että lapset menee lukioon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut täällä pitää lukiota tai akateemisuutta niin ihmeellisinä juttuina? Joissain viesteissä oikein korostetaan sitä, että miten meidän perheessä tai suvussa kaikki ovat akateemisia ja tottakai se että lapsi menee lukioon on itsestäänselvyys. Miksi?

Siis mikä oli kysymys, miksi ihmiset pitävät lukiota ihmeellisenä juttuna vai miksi he pitävät sitä itsestäänselvyytenä? Molempia se kai ei voi yhtä aikaa olla.

Itse olin aina hyvä koulussa, ja lapsenikin ovat hyviä koulussa. Mielestäni se on ihan tavallista, että ne, jotka ovat hyviä koulussa, menevät lukioon. Miksi ei?

Eiköhän viittaus koske koko edellistä virkettä. Siinä ihmetellään, että miksi jotkut viesteissään korostavat sitä, että ovat itse tai sukulaisissa on akateemisia, samalla korostaen miten on itsestäänselvyys että lapsi menee lukioon. Toisin sanoen, miksi yrittää keulia jopa sukulaisten akateemisuudella?

Ehkä se ei ole heille keulimista, vaan enemmänkin he kuvailevat perheensä kulttuuria. Jos kaikki ovat akateemisia, ei välttämättä ole roolimalleja siihen ammatilliseen opiskeluun, ei välineitä joilla harjoitella kädentaitoja, ei suhteita, joiden avulla lapsi pääsisi harjoitteluihin ja kesätöihin duunarialalle jne.

Ihan samalla tavalla joissakin perheissä on urheilemisen kulttuuri tai toisissa kirkossa käymisen kulttuuri. Mun perheessäni on soittamisen ja laulamisen kulttuuri, osaisimme auttaa lastamme, jos hän menisi muusikon ammattiopintoihin, mutta sitten taas autonasentajana emme voisi auttaa, emme tarjota tiloja tai välineitä omaehtoiseen rassailuun, saati mentorointia.

Aika mustavalkoista jos jossain perheessä tai suvussa olisi vaan sellaista joko tai. Käsittääkseni ihmisillä voi olla erilaisia kiinnostuksenkohteita ja harrastuksia ihan koulutuksesta riippumatta.

Toki voi olla monenlaisia, mutta useimmiten jo rahatilanne tekee sen, ettei kaikilla voi olla kaikkea. Kaupunkilaisella korkeakoulutetulla harvemmin on sitä autotallia kaikkine työkaluineen, ja sitten jos hänen lapsensa kiinnostuu autonasentajan koulutuksesta, on lapsi jo valmiiksi takamatkalla niihin, jotka ovat jo monta vuotta rassailleet mopoja ja peltoautoja.

Ja vastaavasti toisinpäin, eli sillä kaupunkilaisperheen lapsella on ehkä toisenlaista kulttuurista pääomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saa itse valita" täällä sanotaan, 
mutta kenen lapsi edes haluaisi muualle kuin lukioon?
- ja miksi ihmeessä ?

ap

Onko pakko näyttää tyhmyytensä palstalla?

Jos haluaa esimerkiksi sähköasentajaksi lukio menee hukkaan ja sähköinsinööriksikin opiskeleminen sujuu tätäkin opintopolkua pitkin.

Miten lukio ikinä menisi hukkaan? Selittäkää, en ymmärrä tätä ajattelumallia.

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa huomata, että nämä, joiden mielestä peruskoulu tarjoaa ihan riittävän yleissivistyksen, eivät osaa pilkkusääntöjä eivätkä yhdyssanoja. 

Ei täällä palstalla nyt välii ole miten kirjoittaa. Virallisissa asiakirjoissa kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa huomata, että nämä, joiden mielestä peruskoulu tarjoaa ihan riittävän yleissivistyksen, eivät osaa pilkkusääntöjä eivätkä yhdyssanoja. 

Ei täällä palstalla nyt välii ole miten kirjoittaa. Virallisissa asiakirjoissa kyllä.

Jos on kerran oppinut kirjoittamaan oikein, osaa kirjoittaa yhtä lailla palstatekstiä kuin virallisia asiakirjoja. Ei niiden yhdyssanojen yhteen kirjoittamiseen mene yhtään enempää aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatko-opinnot, yleissivistys. Nämä sanat vilisevät lukiota suosivien puheissa. Eikö jatko-opintoihin teidän mielestänne pääse ilman lukiota? Ja onko lukio ainoa paikka, jossa sitä yleissivistystä saa?

Ei ammattikoulun käyneen tarvitse olla koko elämäänsä samassa ammatissa, kyllä sitä voi käydä lukemassa itselleen uuden ammatin myöhemmin. Yhtälailla, kuin lukion ja yliopiston käyneenäkin. 

 

Kysymys teille, jotka näette lukio-yliopistopolun ainoana vaihtoehtona, ja ihmettelette, että onko muutakin olemassa. 

 

Mistä luulette kokkien, tarjoilijoiden, kaupan alan työntekijöiden, hammashoitajien, siivoojien, lähihoitajien, autonasentajien, sähkömiesten, putkimiesten ja muiden vastaavien tulevan? Vai eikö nämä ammattikunnat ole teille olemassa ensinkään? Edes siinä vaiheessa, kun menette hammaslääkäriin tai viette autonne korjattavaksi? Tai käytte ravintolassa syömässä? 

 

Ja onko teillä mitään käsitystä siitä, että mitä ammattikoulupohjalta lähteneiden työnkuvaan kuuluu? Ei kaikissa suorittavista töissä voi olla ns. heikkolahjainen, minä tunnutte ammattikoululaisia pitävän.

Vika ei ole amiksessa vaan siinä, että ei käy lukiota eikä yliopistoa. Kokiksi haluava voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistossa esim. elintarviketekniikasta kanditutkinnon ja suunnata sen jälkeen kokkikouluun. Sähkömies voisi ensiksi käydä lukion ja opiskella yliopistosta sähkötekniikan kandiksi ja suunnata sen jälkeen sähköasentajakouluun. Jos lukiota ei käy kunnolla, yleissivistys jää todella vajaaksi, minkä huomaa amisduunien kahvihuonekeskusteluissa.

Aika kurjaa ja surullista jos jollain olisi yleissivistys just sen lukion varassa. Mitähän niin korvaamatonta yleissivistykseen liittyvää siellä sitten mielestäsi opitaan?

Olen eri, mutta juuri kahdeksasluokkalaiseni opiskelee viimeiseen historian kokeeseensa. Jos hän ei sattuisi menemään lukioon eikä lukemaan vapaa-ajallaan historiaa koskevia kirjoja, tässä olisi kaikki historia, mitä hän olisi elämässään opiskellut. Viidenneltä kahdeksannelle luokalle, neljä vuotta, ja etenkin varhaisen historian osalta alakoululaisen kehitystasoon suhteutettuna.

Historian päällä lepää nykyinen yhteiskunta. Historian pohjalta pitäisi pystyä tekemään esimerkiksi äänestyspäätöksiä. Kaksi vuotta alakoulussa ja kaksi vuotta yläkoulussa on järkyttävän vähän.

Ja kuinka monta pakollista historiankurssia on lukiossa? Tai vaikka yhteiskuntaoppia?

Voi kunpa sinulla olisi Google ja voisit selvittää.

Kunpa sinäkin kykenisit selvittämään sen vaikka sillä googlella. Vastaus kun nimittäin on, että ei montaa. Se että lapsi menee lukioon ei siis tarkoita, että tämä opiskelisi historiaa kolme lisävuotta.

Voi apua, onko tällaisia ihmisiä olemassakaan? Lukio ei ole yleissivistävä, koska siellä ei opiskella historiaa kolmea vuotta putkeen?

Eihän kukaan niin kirjoittanut. Ne pakolliset lukion historiankurssit tuskin ovat mikään ratkaiseva tekijä minkään suhteen peruskouluhistorian lisäksi.

Kun jokaisessa reaaliaineessa opiskellaan muutama kurssi lisää peruskoulun melko suppean sisällön lisäksi, niin kyllä se kertautuu todellakin yleissivistyksenä. Kielten vaatimukset menevät huimasti eteenpäin, äidinkieli varsinkin.  Matematiikassa riippuu oppimäärästä, kuinka paljon peruskouluosaamisen päälle tulee uutta.

Nimenomaan just äidinkielessä ei oikeastaan tule mitään uutta, keskitytään lähinnä kirjoituksiin

Kyllä matematiikassakin ne oleellisimmat tiedot ja taidot, mitkä kuuluu yleissivistykseen, tulee peruskoulusta. 

Lukiota suosittelen, ellei ole halua johonkin ammattikoulusta valmistuttavaan ammattiin. Silloin ilman muuta amikseen.