Voimakas ns. metsästysvietti naisella
Mulla on parikymppisestä asti ollut voimakas kilpailuvietti ja siinä samalla tietyllä tavalla aina haku päällä, vaikka olen ollut parisuhteessa. Esimerkiksi aina johonkin tilaan tullessa listaan aina automaattisesti ne miehet, joiden kanssa haluaisin seksiä.
Olen elämässä menestynyt akateeminen, ansuntolainansa maksanut ja perheellinen, mutta tuo saalistusvietti on ja pysyy. Samoin pysyy viehtymykseni nopeisiin autoihin ja kokemus liikenteestä kilpailuna.
Parisuhdetta en etsi ja sellainen minulla jo onkin. Kellään samanlaista?
Kommentit (93)
Olen myös huomannut, että minuun kiintyvät erityisesti sellaiset kiltit, kunnolliset ja rauhallisen oloiset miehet. Mistähän tämä johtuu? Luulisi heidän etsivän hitautta ja rauhaa.
Ap
Ap taitaa olla melkoinen jakorasia.
Vierailija kirjoitti:
Ap taitaa olla melkoinen jakorasia.
Niin, siis löydän kyllä helposti kaltaisiani, korkeasti koulutettuja ja hyväpalkkaisissa töissä olevia miehiä keskustelukumppaneiksi (toki tietysti muitakin). Aina ollut näin. Mietin vaan, miksi kiinnostan kuitenkin erityisesti sellaisia kilttejä ja hyväkäytöksiä, hiljaisiakin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap on jotenkin sairas.
Kiinnostava näkökulma. Mistä näin päättelet? Ei löydy sairautta Omakannasta.
Ap
Mun pääkoppa toimi kutakuinkin noin, kun olin 20 -vuotias. Enää ei. Korvien välistähän tuo lopulta kuitenkin on lähtöisin eikä jalkojen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap taitaa olla melkoinen jakorasia.
Niin, siis löydän kyllä helposti kaltaisiani, korkeasti koulutettuja ja hyväpalkkaisissa töissä olevia miehiä keskustelukumppaneiksi (toki tietysti muitakin). Aina ollut näin. Mietin vaan, miksi kiinnostan kuitenkin erityisesti sellaisia kilttejä ja hyväkäytöksiä, hiljaisiakin.
Ap
Sinulta irtoaa piparia, helppo saalis.
Vierailija kirjoitti:
Mun pääkoppa toimi kutakuinkin noin, kun olin 20 -vuotias. Enää ei. Korvien välistähän tuo lopulta kuitenkin on lähtöisin eikä jalkojen.
Ok. Mulla oli välissä rauhallisempi vaihe, kun keskityin lapsiin. Nyt olen jälleen oma itseni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap taitaa olla melkoinen jakorasia.
Niin, siis löydän kyllä helposti kaltaisiani, korkeasti koulutettuja ja hyväpalkkaisissa töissä olevia miehiä keskustelukumppaneiksi (toki tietysti muitakin). Aina ollut näin. Mietin vaan, miksi kiinnostan kuitenkin erityisesti sellaisia kilttejä ja hyväkäytöksiä, hiljaisiakin.
Ap
Sinulta irtoaa piparia, helppo saalis.
Ai? Ei minun mielestä kyllä. Vähän vaikeaahan se olisi käytännössäkin, kun olen naimisissa. Mutta kiinnostava näkökulma tämäkin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun pääkoppa toimi kutakuinkin noin, kun olin 20 -vuotias. Enää ei. Korvien välistähän tuo lopulta kuitenkin on lähtöisin eikä jalkojen.
Ok. Mulla oli välissä rauhallisempi vaihe, kun keskityin lapsiin. Nyt olen jälleen oma itseni.
Ap
Mitä se rauhallisempi vaihe siis käytännössä tarkoitti? Että et kiilaillut ja ajanut puskurissa kiinni etkä pettänyt? Vai oliko tuo miesten listaaminen päässä vain ajatusleikki, josta ei ikinä seuraa mitään konkreettista? Jos näin, niin mitä se rauhoittuminen tai omana itsenäsi oleminen sitten tarkoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun pääkoppa toimi kutakuinkin noin, kun olin 20 -vuotias. Enää ei. Korvien välistähän tuo lopulta kuitenkin on lähtöisin eikä jalkojen.
Ok. Mulla oli välissä rauhallisempi vaihe, kun keskityin lapsiin. Nyt olen jälleen oma itseni.
ApMitä se rauhallisempi vaihe siis käytännössä tarkoitti? Että et kiilaillut ja ajanut puskurissa kiinni etkä pettänyt? Vai oliko tuo miesten listaaminen päässä vain ajatusleikki, josta ei ikinä seuraa mitään konkreettista? Jos näin, niin mitä se rauhoittuminen tai omana itsenäsi oleminen sitten tarkoittaa?
Ajoin minä kovaa ja voitin, mutta en lapset kyydissä. Olin kotiäiti.
Joskus listaamista on seurannut toimintaa, joskus ei. Joillakin vain on tällainen libido ja leikkisyys kaikessa olemisessa. Jos en olisi flirtti, olisin masentunut. Eli minun kannattaa pysyä minuna.
Ap
Kumma naisoletettu kun huoraamisellaan tai ehkä kuvitelmillaan kehuskelee, ei ole mikään kehumisen aihe.
Jos tarkemmin ajattelen, olen miesten suhteen saalistaja. Teen kyllä aloitteen, mutta en vaihda vaihtelun vuoksi, vaan suhteeni ovat olleet aina hyvin pitkiä. En kuitenkaan ole kilpailija, minkäänlainen kilpailu ei kiinnosta, edes urheilu tai pelit.
Vierailija kirjoitti:
Kumma naisoletettu kun huoraamisellaan tai ehkä kuvitelmillaan kehuskelee, ei ole mikään kehumisen aihe.
En minä millään kehuskele. Kerron vain, minkälainen persoona minulla on.
Miehethän usein huoraavat ja heitä siitä kyllä sitten julkisesti paheksutaankin
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun pääkoppa toimi kutakuinkin noin, kun olin 20 -vuotias. Enää ei. Korvien välistähän tuo lopulta kuitenkin on lähtöisin eikä jalkojen.
Ok. Mulla oli välissä rauhallisempi vaihe, kun keskityin lapsiin. Nyt olen jälleen oma itseni.
ApMitä se rauhallisempi vaihe siis käytännössä tarkoitti? Että et kiilaillut ja ajanut puskurissa kiinni etkä pettänyt? Vai oliko tuo miesten listaaminen päässä vain ajatusleikki, josta ei ikinä seuraa mitään konkreettista? Jos näin, niin mitä se rauhoittuminen tai omana itsenäsi oleminen sitten tarkoittaa?
Ajoin minä kovaa ja voitin, mutta en lapset kyydissä. Olin kotiäiti.
Joskus listaamista on seurannut toimintaa, joskus ei. Joillakin vain on tällainen libido ja leikkisyys kaikessa olemisessa. Jos en olisi flirtti, olisin masentunut. Eli minun kannattaa pysyä minuna.
Ap
Vai voitit sinä. No onneksi olkoon.
Olet maininnut useaan kertaan naimisissa olemisen ja parisuhteen sekä lapset. Mitäs miehesi tuosta libidostasi on mieltä vai onko hän siitä tietoinen? Vai onko niin, että hän ei tältä osin riitä sinulle?
me like