Lue keskustelun säännöt.
Mua säälittää nelikymppiset pienten lasten äidit.
02.09.2011 |
Tai oikeastaan ne lapset. Ne eivät todennäköisesti tule ikinä saamaan minkäänlaista apua lastenhoitoon omilta vanhemmiltaan. Hyvässä lykyssä joutuvat hoitamaan omia lapsiaan ja pitämään huolta siitä, että vanhemmat pärjäävät vanhainkodissa tai kotonaan. Jos ovat elossa, eivät jaksa hoitaa pieniä lapsia.
Ja miten 40v on enää mitenkään kiinni pienten lasten elämässä? Miten pystyy samaistumaan?
Kommentit (186)
Eikä enää mikään ajatuksiltaan keskenkasvuinen parikymppinen kakara.
No, kyllä tekin vielä kasvatte aikuisuuteen, tsemppiä vaan muksuille.
Kuten minun joka oli sitä mieltä ettei ikä ratkaise onko hyvä vanhempi. Ja suorastaan ihmettelin miksi täällä pitäisi puolustella omaa valintaansa?
Nuori äiti voi olla hyvä kuten myös vanhempi äiti! Ikä ei todellakaan ratkaise sitä millainen vanhempi on.
Mutta ei, et tainnut edes lukea tekstejä? Minullekaan ei kukaan vastannut mitään. Miksi ihmeessä pitää puolustella omia valintojaan? Varsinkin jos niistä on varma? Minäkin olen nuori äiti, parikymppinen kakara kuten ilmaisit ;) Mutta kyllähän nyt tyhmäkin tajuaa että tämä viestiketju on pelkkä provo ja joku/jotkut käyvät provoilemassa vain lisää. Jolloin saadaan tällainen hieno ketjureaktio aikaan missä kaikki haukkuvat toisiaan. Tosissanneko nämä kirjoitukset otatte?
Ellet sinäkin ole yksi provoilijoista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 42. Nuoremmat äidit ihmettelevät, miten paljon jaksan leikkiä ja touhuta lasteni kanssa, kun he eivät jaksa. Haluavat bailata ja katsoa töllöä jne. Minä haluan tehdä hiekkakakkuja ja lukea satuja. Ihanaa vaihtelua. Vanhempia pikkulasten äitejä en tunnekaan kuin pari, mutta he istuvat kyllä vieressä hiekkalaatikon laidalla, kun nuoremmat juoruavat keskenään tupakalla.
Ja kaikki kunnia nuorille äideille. Minä olen valmis vasta nyt ja sepä tarkoittaa, että olen tosiaan valmis: omistautumaan, hoitamaan, leikkimään kaiken muun lisäksi. Monet nuoretkin ovat. Mutta turha sääliä ainakaan minun lapsiani. Isovanhemmat ovat reippaita, terveitä eläkeläisiä 65 v. Vähän ehtivät harrastuksiltaan lapsenhoitoon, mutta hyvin pärjätään ilmankin, kun ei tarvitse riekkua discossa joka viikonloppu...
Olen 42. Nuoremmat äidit ihmettelevät, miten paljon jaksan leikkiä ja touhuta lasteni kanssa, kun he eivät jaksa. Haluavat bailata ja katsoa töllöä jne. Minä haluan tehdä hiekkakakkuja ja lukea satuja. Ihanaa vaihtelua. Vanhempia pikkulasten äitejä en tunnekaan kuin pari, mutta he istuvat kyllä vieressä hiekkalaatikon laidalla, kun nuoremmat juoruavat keskenään tupakalla.
Ja kaikki kunnia nuorille äideille. Minä olen valmis vasta nyt ja sepä tarkoittaa, että olen tosiaan valmis: omistautumaan, hoitamaan, leikkimään kaiken muun lisäksi. Monet nuoretkin ovat. Mutta turha sääliä ainakaan minun lapsiani. Isovanhemmat ovat reippaita, terveitä eläkeläisiä 65 v. Vähän ehtivät harrastuksiltaan lapsenhoitoon, mutta hyvin pärjätään ilmankin, kun ei tarvitse riekkua discossa joka viikonloppu...
Miten voit olla noin lapsellinen, huh huh. :O Aikuinen nainen?! :O
Nyt mulle riitti, alan kohta vihata muita äitejä ja luulemaan että ovat yhtä typeriä kuin te. :D
Aika paras on nää itseään kypsemmäksi nostavia vanhemmat äidit, kauheen kypsää määkiä kun nuoret naiset ne vaan juopottelee, käy baarissa, tupakoi ja muuta tällaista, no onneksi tosiaan olettekin noin kypsiä .....katkeria..."huutonaurua" :D
Tässä ketjussa voisi 90% kasvaa vielä vähän. ;D
"nuoremmat äidit ihmettelevät...lässynlää" Buahahaha :D Nyt häivyn tältä palstalta, ja näen normaaleja kypsiä äitejä. Heido.
Eikä enää mikään ajatuksiltaan keskenkasvuinen parikymppinen kakara.
No, kyllä tekin vielä kasvatte aikuisuuteen, tsemppiä vaan muksuille.Kuten minun joka oli sitä mieltä ettei ikä ratkaise onko hyvä vanhempi. Ja suorastaan ihmettelin miksi täällä pitäisi puolustella omaa valintaansa?
Nuori äiti voi olla hyvä kuten myös vanhempi äiti! Ikä ei todellakaan ratkaise sitä millainen vanhempi on.
Mutta ei, et tainnut edes lukea tekstejä? Minullekaan ei kukaan vastannut mitään. Miksi ihmeessä pitää puolustella omia valintojaan? Varsinkin jos niistä on varma? Minäkin olen nuori äiti, parikymppinen kakara kuten ilmaisit ;) Mutta kyllähän nyt tyhmäkin tajuaa että tämä viestiketju on pelkkä provo ja joku/jotkut käyvät provoilemassa vain lisää. Jolloin saadaan tällainen hieno ketjureaktio aikaan missä kaikki haukkuvat toisiaan. Tosissanneko nämä kirjoitukset otatte?
Ellet sinäkin ole yksi provoilijoista...
Jos asioistaan ja valinnoistaan on täysin varma, niin ne uskaltaa sanoa ääneenkin. Ei niitä tarvitse piilotella. Moukkamaisuus, jollaista tuo ap tahallaan avauksellaan viljelee, on sitten asia erikseen. Sellaiselle ei oikein tahdo puolustelijoita löytyä, kuten olemme saaneet huomata. Valintojaan ei sinällään tarvitse puolustella, mutta kyllä niistä saa puhua -etenkin kysyttäessä.
Vanhemmuus ei ole mikään itsestäänselvä juttu kaikille. Kaksikymppisenä sitä usein miettii, että lapsia vain pyöräytellään muun elämän ohessa ja sitten kaikki elävät onnellisina elämäänsä. Juu juu, tiedän yleistävän sävyni, mutta kummallisen usein se menee juuri noin tuossa vaiheessa elämänkaarta.
Myöhemmällä iällä saatu lapsi voi olla monen mutkan ja kipeän menetyksen onnellinen lopputulos. Kyllä, kyllä; tietenkin sellaista sattuu myös parikymppisille, mutta huomattavasti useammin vanhemmille ja puhun nyt "keskivertotapauksista" - molemminpäin.
Voin kuvitella, että ihmisille, joita on kohdannut vaikeudet lapsen saantiin liittyen, on loukkaavaa lukea ap:n avausteksti, oli se miten kieli poskella ja provoiluna tahansa kirjoitettu. Ap olisi voinut kirjoittaa ihan asiallisenkin avauksen, mutta hän valitsi kettuilulinjan. Miksi, se jäänee ikuiseksi mysteeriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä enää mikään ajatuksiltaan keskenkasvuinen parikymppinen kakara.
No, kyllä tekin vielä kasvatte aikuisuuteen, tsemppiä vaan muksuille.Kuten minun joka oli sitä mieltä ettei ikä ratkaise onko hyvä vanhempi. Ja suorastaan ihmettelin miksi täällä pitäisi puolustella omaa valintaansa?
Nuori äiti voi olla hyvä kuten myös vanhempi äiti! Ikä ei todellakaan ratkaise sitä millainen vanhempi on.
Mutta ei, et tainnut edes lukea tekstejä? Minullekaan ei kukaan vastannut mitään. Miksi ihmeessä pitää puolustella omia valintojaan? Varsinkin jos niistä on varma? Minäkin olen nuori äiti, parikymppinen kakara kuten ilmaisit ;) Mutta kyllähän nyt tyhmäkin tajuaa että tämä viestiketju on pelkkä provo ja joku/jotkut käyvät provoilemassa vain lisää. Jolloin saadaan tällainen hieno ketjureaktio aikaan missä kaikki haukkuvat toisiaan. Tosissanneko nämä kirjoitukset otatte?
Ellet sinäkin ole yksi provoilijoista...Jos asioistaan ja valinnoistaan on täysin varma, niin ne uskaltaa sanoa ääneenkin. Ei niitä tarvitse piilotella. Moukkamaisuus, jollaista tuo ap tahallaan avauksellaan viljelee, on sitten asia erikseen. Sellaiselle ei oikein tahdo puolustelijoita löytyä, kuten olemme saaneet huomata. Valintojaan ei sinällään tarvitse puolustella, mutta kyllä niistä saa puhua -etenkin kysyttäessä.
Vanhemmuus ei ole mikään itsestäänselvä juttu kaikille. Kaksikymppisenä sitä usein miettii, että lapsia vain pyöräytellään muun elämän ohessa ja sitten kaikki elävät onnellisina elämäänsä. Juu juu, tiedän yleistävän sävyni, mutta kummallisen usein se menee juuri noin tuossa vaiheessa elämänkaarta.
Myöhemmällä iällä saatu lapsi voi olla monen mutkan ja kipeän menetyksen onnellinen lopputulos. Kyllä, kyllä; tietenkin sellaista sattuu myös parikymppisille, mutta huomattavasti useammin vanhemmille ja puhun nyt "keskivertotapauksista" - molemminpäin.
Voin kuvitella, että ihmisille, joita on kohdannut vaikeudet lapsen saantiin liittyen, on loukkaavaa lukea ap:n avausteksti, oli se miten kieli poskella ja provoiluna tahansa kirjoitettu. Ap olisi voinut kirjoittaa ihan asiallisenkin avauksen, mutta hän valitsi kettuilulinjan. Miksi, se jäänee ikuiseksi mysteeriksi.
Et usko kuinka pahalta tällaisen 23vuotiaan on kuunnella teidän "kypsien" vastauksia tähän. Niin kylmiä katkeruudentäytteisiä vastauksia että ihan pahalta tuntuu. Saimme lapsen hoitojen kautta ja oli ihan sydän verellä tehty lapsi, joten kiitos kaikille tosiaikuisille, tuntuu hyvältä. Miksi ette olleet niitä kypsempiä sitten, kuten väitätte? Menitte vielä alemmalle tasolle kuin ap. :O
Eikä enää mikään ajatuksiltaan keskenkasvuinen parikymppinen kakara.
No, kyllä tekin vielä kasvatte aikuisuuteen, tsemppiä vaan muksuille.Kuten minun joka oli sitä mieltä ettei ikä ratkaise onko hyvä vanhempi. Ja suorastaan ihmettelin miksi täällä pitäisi puolustella omaa valintaansa?
Nuori äiti voi olla hyvä kuten myös vanhempi äiti! Ikä ei todellakaan ratkaise sitä millainen vanhempi on.
Mutta ei, et tainnut edes lukea tekstejä? Minullekaan ei kukaan vastannut mitään. Miksi ihmeessä pitää puolustella omia valintojaan? Varsinkin jos niistä on varma? Minäkin olen nuori äiti, parikymppinen kakara kuten ilmaisit ;) Mutta kyllähän nyt tyhmäkin tajuaa että tämä viestiketju on pelkkä provo ja joku/jotkut käyvät provoilemassa vain lisää. Jolloin saadaan tällainen hieno ketjureaktio aikaan missä kaikki haukkuvat toisiaan. Tosissanneko nämä kirjoitukset otatte?
Ellet sinäkin ole yksi provoilijoista...Jos asioistaan ja valinnoistaan on täysin varma, niin ne uskaltaa sanoa ääneenkin. Ei niitä tarvitse piilotella. Moukkamaisuus, jollaista tuo ap tahallaan avauksellaan viljelee, on sitten asia erikseen. Sellaiselle ei oikein tahdo puolustelijoita löytyä, kuten olemme saaneet huomata. Valintojaan ei sinällään tarvitse puolustella, mutta kyllä niistä saa puhua -etenkin kysyttäessä.
Vanhemmuus ei ole mikään itsestäänselvä juttu kaikille. Kaksikymppisenä sitä usein miettii, että lapsia vain pyöräytellään muun elämän ohessa ja sitten kaikki elävät onnellisina elämäänsä. Juu juu, tiedän yleistävän sävyni, mutta kummallisen usein se menee juuri noin tuossa vaiheessa elämänkaarta.
Myöhemmällä iällä saatu lapsi voi olla monen mutkan ja kipeän menetyksen onnellinen lopputulos. Kyllä, kyllä; tietenkin sellaista sattuu myös parikymppisille, mutta huomattavasti useammin vanhemmille ja puhun nyt "keskivertotapauksista" - molemminpäin.
Voin kuvitella, että ihmisille, joita on kohdannut vaikeudet lapsen saantiin liittyen, on loukkaavaa lukea ap:n avausteksti, oli se miten kieli poskella ja provoiluna tahansa kirjoitettu. Ap olisi voinut kirjoittaa ihan asiallisenkin avauksen, mutta hän valitsi kettuilulinjan. Miksi, se jäänee ikuiseksi mysteeriksi.
Et usko kuinka pahalta tällaisen 23vuotiaan on kuunnella teidän "kypsien" vastauksia tähän. Niin kylmiä katkeruudentäytteisiä vastauksia että ihan pahalta tuntuu. Saimme lapsen hoitojen kautta ja oli ihan sydän verellä tehty lapsi, joten kiitos kaikille tosiaikuisille, tuntuu hyvältä. Miksi ette olleet niitä kypsempiä sitten, kuten väitätte? Menitte vielä alemmalle tasolle kuin ap. :O
Olen vain erittäin herkkä tässä asiassa ja kyyneleet kirposi silmiin. Ehkä tosiaan kypsät äidit ovat nyt ylpeitä aikuisuudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jeesus ottaa vastaan lapset
15 Jeesuksen luo tuotiin myös pieniä lapsia, jotta hän koskisi heihin. Tämän nähdessään opetuslapset moittivat tuojia, 16 mutta Jeesus kutsui lapset luokseen ja sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.
17 Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse."
Jumalalle kaikki lapset, lasten äidit ja isät ja lapsettomatkin ihmiset ovat rakkaita. Iästä, ulkonäöstä, asuinpaikasta ja ammatista riippumatta. Jumalan antamalla rakkaudella mekin voimme rakastaa toinen toisiamme. Haastan jokaista kertomaan lähimmäiselleen ja vaikkapa täällä palstalla toisilleen jotain ystävällistä.
Jeesus ottaa vastaan lapset
15 Jeesuksen luo tuotiin myös pieniä lapsia, jotta hän koskisi heihin. Tämän nähdessään opetuslapset moittivat tuojia, 16 mutta Jeesus kutsui lapset luokseen ja sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.
17 Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse."Jumalalle kaikki lapset, lasten äidit ja isät ja lapsettomatkin ihmiset ovat rakkaita. Iästä, ulkonäöstä, asuinpaikasta ja ammatista riippumatta. Jumalan antamalla rakkaudella mekin voimme rakastaa toinen toisiamme. Haastan jokaista kertomaan lähimmäiselleen ja vaikkapa täällä palstalla toisilleen jotain ystävällistä.
Miksi me äidit emme pidä yhtä lainkaan, maristaan toisten iästä?! Onko vähäpätöisempää kiistanaihetta?
20v vs 40v katkeruuden taistelu.
Mua oksettaa miten nainen onkaan toiselle niin kamala. Yksikään ei ole uskaltautunut tässä ketjussa näyttäytymään omalla naamalla, tätä se juuri on, mongutaan kun anonyyminä pystyy olla.
Mutta jos pitäisi oma naama näyttää ja sillä puhua, niin jo oltaisiin hipihiljaa, melko kieroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olikohan jollain vielä itsetunto-ongelmia omasta iästään? Aamullako tämä typerä taistelu jatkuu?
Ihan tosi, itsetunto tekee kumman hyvää elämälle ja unohdatte tuollaset höpinät. :)
Sillon ei kolahda nuorelle äidille vanhempi eikä vanhemmalle äidille nuorempi, jos omat asiat on kunnossa. ;)
Eikä enää mikään ajatuksiltaan keskenkasvuinen parikymppinen kakara.
No, kyllä tekin vielä kasvatte aikuisuuteen, tsemppiä vaan muksuille.Kuten minun joka oli sitä mieltä ettei ikä ratkaise onko hyvä vanhempi. Ja suorastaan ihmettelin miksi täällä pitäisi puolustella omaa valintaansa?
Nuori äiti voi olla hyvä kuten myös vanhempi äiti! Ikä ei todellakaan ratkaise sitä millainen vanhempi on.
Mutta ei, et tainnut edes lukea tekstejä? Minullekaan ei kukaan vastannut mitään. Miksi ihmeessä pitää puolustella omia valintojaan? Varsinkin jos niistä on varma? Minäkin olen nuori äiti, parikymppinen kakara kuten ilmaisit ;) Mutta kyllähän nyt tyhmäkin tajuaa että tämä viestiketju on pelkkä provo ja joku/jotkut käyvät provoilemassa vain lisää. Jolloin saadaan tällainen hieno ketjureaktio aikaan missä kaikki haukkuvat toisiaan. Tosissanneko nämä kirjoitukset otatte?
Ellet sinäkin ole yksi provoilijoista...Jos asioistaan ja valinnoistaan on täysin varma, niin ne uskaltaa sanoa ääneenkin. Ei niitä tarvitse piilotella. Moukkamaisuus, jollaista tuo ap tahallaan avauksellaan viljelee, on sitten asia erikseen. Sellaiselle ei oikein tahdo puolustelijoita löytyä, kuten olemme saaneet huomata. Valintojaan ei sinällään tarvitse puolustella, mutta kyllä niistä saa puhua -etenkin kysyttäessä.
Vanhemmuus ei ole mikään itsestäänselvä juttu kaikille. Kaksikymppisenä sitä usein miettii, että lapsia vain pyöräytellään muun elämän ohessa ja sitten kaikki elävät onnellisina elämäänsä. Juu juu, tiedän yleistävän sävyni, mutta kummallisen usein se menee juuri noin tuossa vaiheessa elämänkaarta.
Myöhemmällä iällä saatu lapsi voi olla monen mutkan ja kipeän menetyksen onnellinen lopputulos. Kyllä, kyllä; tietenkin sellaista sattuu myös parikymppisille, mutta huomattavasti useammin vanhemmille ja puhun nyt "keskivertotapauksista" - molemminpäin.
Voin kuvitella, että ihmisille, joita on kohdannut vaikeudet lapsen saantiin liittyen, on loukkaavaa lukea ap:n avausteksti, oli se miten kieli poskella ja provoiluna tahansa kirjoitettu. Ap olisi voinut kirjoittaa ihan asiallisenkin avauksen, mutta hän valitsi kettuilulinjan. Miksi, se jäänee ikuiseksi mysteeriksi.
Et usko kuinka pahalta tällaisen 23vuotiaan on kuunnella teidän "kypsien" vastauksia tähän. Niin kylmiä katkeruudentäytteisiä vastauksia että ihan pahalta tuntuu. Saimme lapsen hoitojen kautta ja oli ihan sydän verellä tehty lapsi, joten kiitos kaikille tosiaikuisille, tuntuu hyvältä. Miksi ette olleet niitä kypsempiä sitten, kuten väitätte? Menitte vielä alemmalle tasolle kuin ap. :O
Sanoin selkeästi puhuvani "keskivertotapaukista" molemminpäin ja aivan yhtä selkeästi sanoin tietäväni, että myös parikymppisiä kohtaa vaikeudet. Sanoin kaiken lisäksi tietäväni itse oman yleistävän sävyni, enkö vain? Lue uudelleen, ellet huomannut.
Missään vaiheessa en ole loukannut ketään, se on sinun keksimäsi asia. En käsitä, miksi sinun piti tulla muuntelemaan minun tekstiäni kuin olisin joku tunteeton julmuri. Vai sellainenko sinusta olen - vain, koska olen sinusta vanhempi? Sekö oli tarkoituksesi, että pääset saattamaan minut huonoon valoon omien vastoinkäymistesi vuoksi? Meinaat, ettei minulla ole ollut mitään vastoinkäymisiä? Että kirjoittelen kettuilut mielessäni tänne? Sellaisen kuvan ainakin minusta tänne annat, kiitos vaan. Kukahan se on julma ja asioita vääristelevä?
Oma vauvani sairastui kuukauden ikäisenä vakavasti ja hengenlähtö oli lähellä. Siitä on nyt viisi kuukautta aikaa. Hän makasi toista viikkoa teho-osastolla elämän ja kuoleman rajamailla ja reilun viikon toipilasosastolla. Seuravan kuukauden aikana hän taisteli itsensä irti morfiinin vieroitusoireista - ikää silloin kaksi kuukautta.
Niin että älä ala osoittelemaan sydänverisiä sormiasi minun suuntaani, sillä mielipiteessäni tuossa siemmin en ole loukannut ketään. Sinä sen sijaan yrität aivan selkeästi leimata minua pahaksi, kun et ilmeisesti oikein osaa muutakaan. Hyi sinua. Jos olet niin aikuinen kuin väität, osoita se myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä enää mikään ajatuksiltaan keskenkasvuinen parikymppinen kakara.
No, kyllä tekin vielä kasvatte aikuisuuteen, tsemppiä vaan muksuille.Kuten minun joka oli sitä mieltä ettei ikä ratkaise onko hyvä vanhempi. Ja suorastaan ihmettelin miksi täällä pitäisi puolustella omaa valintaansa?
Nuori äiti voi olla hyvä kuten myös vanhempi äiti! Ikä ei todellakaan ratkaise sitä millainen vanhempi on.
Mutta ei, et tainnut edes lukea tekstejä? Minullekaan ei kukaan vastannut mitään. Miksi ihmeessä pitää puolustella omia valintojaan? Varsinkin jos niistä on varma? Minäkin olen nuori äiti, parikymppinen kakara kuten ilmaisit ;) Mutta kyllähän nyt tyhmäkin tajuaa että tämä viestiketju on pelkkä provo ja joku/jotkut käyvät provoilemassa vain lisää. Jolloin saadaan tällainen hieno ketjureaktio aikaan missä kaikki haukkuvat toisiaan. Tosissanneko nämä kirjoitukset otatte?
Ellet sinäkin ole yksi provoilijoista...Jos asioistaan ja valinnoistaan on täysin varma, niin ne uskaltaa sanoa ääneenkin. Ei niitä tarvitse piilotella. Moukkamaisuus, jollaista tuo ap tahallaan avauksellaan viljelee, on sitten asia erikseen. Sellaiselle ei oikein tahdo puolustelijoita löytyä, kuten olemme saaneet huomata. Valintojaan ei sinällään tarvitse puolustella, mutta kyllä niistä saa puhua -etenkin kysyttäessä.
Vanhemmuus ei ole mikään itsestäänselvä juttu kaikille. Kaksikymppisenä sitä usein miettii, että lapsia vain pyöräytellään muun elämän ohessa ja sitten kaikki elävät onnellisina elämäänsä. Juu juu, tiedän yleistävän sävyni, mutta kummallisen usein se menee juuri noin tuossa vaiheessa elämänkaarta.
Myöhemmällä iällä saatu lapsi voi olla monen mutkan ja kipeän menetyksen onnellinen lopputulos. Kyllä, kyllä; tietenkin sellaista sattuu myös parikymppisille, mutta huomattavasti useammin vanhemmille ja puhun nyt "keskivertotapauksista" - molemminpäin.
Voin kuvitella, että ihmisille, joita on kohdannut vaikeudet lapsen saantiin liittyen, on loukkaavaa lukea ap:n avausteksti, oli se miten kieli poskella ja provoiluna tahansa kirjoitettu. Ap olisi voinut kirjoittaa ihan asiallisenkin avauksen, mutta hän valitsi kettuilulinjan. Miksi, se jäänee ikuiseksi mysteeriksi.
Et usko kuinka pahalta tällaisen 23vuotiaan on kuunnella teidän "kypsien" vastauksia tähän. Niin kylmiä katkeruudentäytteisiä vastauksia että ihan pahalta tuntuu. Saimme lapsen hoitojen kautta ja oli ihan sydän verellä tehty lapsi, joten kiitos kaikille tosiaikuisille, tuntuu hyvältä. Miksi ette olleet niitä kypsempiä sitten, kuten väitätte? Menitte vielä alemmalle tasolle kuin ap. :OSanoin selkeästi puhuvani "keskivertotapaukista" molemminpäin ja aivan yhtä selkeästi sanoin tietäväni, että myös parikymppisiä kohtaa vaikeudet. Sanoin kaiken lisäksi tietäväni itse oman yleistävän sävyni, enkö vain? Lue uudelleen, ellet huomannut.
Missään vaiheessa en ole loukannut ketään, se on sinun keksimäsi asia. En käsitä, miksi sinun piti tulla muuntelemaan minun tekstiäni kuin olisin joku tunteeton julmuri. Vai sellainenko sinusta olen - vain, koska olen sinusta vanhempi? Sekö oli tarkoituksesi, että pääset saattamaan minut huonoon valoon omien vastoinkäymistesi vuoksi? Meinaat, ettei minulla ole ollut mitään vastoinkäymisiä? Että kirjoittelen kettuilut mielessäni tänne? Sellaisen kuvan ainakin minusta tänne annat, kiitos vaan. Kukahan se on julma ja asioita vääristelevä?Oma vauvani sairastui kuukauden ikäisenä vakavasti ja hengenlähtö oli lähellä. Siitä on nyt viisi kuukautta aikaa. Hän makasi toista viikkoa teho-osastolla elämän ja kuoleman rajamailla ja reilun viikon toipilasosastolla. Seuravan kuukauden aikana hän taisteli itsensä irti morfiinin vieroitusoireista - ikää silloin kaksi kuukautta.
Niin että älä ala osoittelemaan sydänverisiä sormiasi minun suuntaani, sillä mielipiteessäni tuossa siemmin en ole loukannut ketään. Sinä sen sijaan yrität aivan selkeästi leimata minua pahaksi, kun et ilmeisesti oikein osaa muutakaan. Hyi sinua. Jos olet niin aikuinen kuin väität, osoita se myös.
Rauhotu, lainasin vain väärän tekstin. Mutta olkoot tuo näille 90% iäkkäämmistä äideistä tässä ketjussa.
Enkä minäkään sanonut ettei muilla ole vastoinkäymisiä vaikkei kirjotus ollutkaan osotettu oikeaan enkä paljoa muutakaan noista joten kukaohan tssä yrittää...noh aivan sama. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä enää mikään ajatuksiltaan keskenkasvuinen parikymppinen kakara.
No, kyllä tekin vielä kasvatte aikuisuuteen, tsemppiä vaan muksuille.Kuten minun joka oli sitä mieltä ettei ikä ratkaise onko hyvä vanhempi. Ja suorastaan ihmettelin miksi täällä pitäisi puolustella omaa valintaansa?
Nuori äiti voi olla hyvä kuten myös vanhempi äiti! Ikä ei todellakaan ratkaise sitä millainen vanhempi on.
Mutta ei, et tainnut edes lukea tekstejä? Minullekaan ei kukaan vastannut mitään. Miksi ihmeessä pitää puolustella omia valintojaan? Varsinkin jos niistä on varma? Minäkin olen nuori äiti, parikymppinen kakara kuten ilmaisit ;) Mutta kyllähän nyt tyhmäkin tajuaa että tämä viestiketju on pelkkä provo ja joku/jotkut käyvät provoilemassa vain lisää. Jolloin saadaan tällainen hieno ketjureaktio aikaan missä kaikki haukkuvat toisiaan. Tosissanneko nämä kirjoitukset otatte?
Ellet sinäkin ole yksi provoilijoista...Jos asioistaan ja valinnoistaan on täysin varma, niin ne uskaltaa sanoa ääneenkin. Ei niitä tarvitse piilotella. Moukkamaisuus, jollaista tuo ap tahallaan avauksellaan viljelee, on sitten asia erikseen. Sellaiselle ei oikein tahdo puolustelijoita löytyä, kuten olemme saaneet huomata. Valintojaan ei sinällään tarvitse puolustella, mutta kyllä niistä saa puhua -etenkin kysyttäessä.
Vanhemmuus ei ole mikään itsestäänselvä juttu kaikille. Kaksikymppisenä sitä usein miettii, että lapsia vain pyöräytellään muun elämän ohessa ja sitten kaikki elävät onnellisina elämäänsä. Juu juu, tiedän yleistävän sävyni, mutta kummallisen usein se menee juuri noin tuossa vaiheessa elämänkaarta.
Myöhemmällä iällä saatu lapsi voi olla monen mutkan ja kipeän menetyksen onnellinen lopputulos. Kyllä, kyllä; tietenkin sellaista sattuu myös parikymppisille, mutta huomattavasti useammin vanhemmille ja puhun nyt "keskivertotapauksista" - molemminpäin.
Voin kuvitella, että ihmisille, joita on kohdannut vaikeudet lapsen saantiin liittyen, on loukkaavaa lukea ap:n avausteksti, oli se miten kieli poskella ja provoiluna tahansa kirjoitettu. Ap olisi voinut kirjoittaa ihan asiallisenkin avauksen, mutta hän valitsi kettuilulinjan. Miksi, se jäänee ikuiseksi mysteeriksi.
Et usko kuinka pahalta tällaisen 23vuotiaan on kuunnella teidän "kypsien" vastauksia tähän. Niin kylmiä katkeruudentäytteisiä vastauksia että ihan pahalta tuntuu. Saimme lapsen hoitojen kautta ja oli ihan sydän verellä tehty lapsi, joten kiitos kaikille tosiaikuisille, tuntuu hyvältä. Miksi ette olleet niitä kypsempiä sitten, kuten väitätte? Menitte vielä alemmalle tasolle kuin ap. :OSanoin selkeästi puhuvani "keskivertotapaukista" molemminpäin ja aivan yhtä selkeästi sanoin tietäväni, että myös parikymppisiä kohtaa vaikeudet. Sanoin kaiken lisäksi tietäväni itse oman yleistävän sävyni, enkö vain? Lue uudelleen, ellet huomannut.
Missään vaiheessa en ole loukannut ketään, se on sinun keksimäsi asia. En käsitä, miksi sinun piti tulla muuntelemaan minun tekstiäni kuin olisin joku tunteeton julmuri. Vai sellainenko sinusta olen - vain, koska olen sinusta vanhempi? Sekö oli tarkoituksesi, että pääset saattamaan minut huonoon valoon omien vastoinkäymistesi vuoksi? Meinaat, ettei minulla ole ollut mitään vastoinkäymisiä? Että kirjoittelen kettuilut mielessäni tänne? Sellaisen kuvan ainakin minusta tänne annat, kiitos vaan. Kukahan se on julma ja asioita vääristelevä?Oma vauvani sairastui kuukauden ikäisenä vakavasti ja hengenlähtö oli lähellä. Siitä on nyt viisi kuukautta aikaa. Hän makasi toista viikkoa teho-osastolla elämän ja kuoleman rajamailla ja reilun viikon toipilasosastolla. Seuravan kuukauden aikana hän taisteli itsensä irti morfiinin vieroitusoireista - ikää silloin kaksi kuukautta.
Niin että älä ala osoittelemaan sydänverisiä sormiasi minun suuntaani, sillä mielipiteessäni tuossa siemmin en ole loukannut ketään. Sinä sen sijaan yrität aivan selkeästi leimata minua pahaksi, kun et ilmeisesti oikein osaa muutakaan. Hyi sinua. Jos olet niin aikuinen kuin väität, osoita se myös.
Rauhotu, lainasin vain väärän tekstin. Mutta olkoot tuo näille 90% iäkkäämmistä äideistä tässä ketjussa.
Tuntui vain ilkeältä, kun alettiin tieten tahtoen vääristelemään sanomaani. Tai siltä tuo silloin vaikutti. Kiitos että korjasit asian. Peace.
Eikä enää mikään ajatuksiltaan keskenkasvuinen parikymppinen kakara.
No, kyllä tekin vielä kasvatte aikuisuuteen, tsemppiä vaan muksuille.Kuten minun joka oli sitä mieltä ettei ikä ratkaise onko hyvä vanhempi. Ja suorastaan ihmettelin miksi täällä pitäisi puolustella omaa valintaansa?
Nuori äiti voi olla hyvä kuten myös vanhempi äiti! Ikä ei todellakaan ratkaise sitä millainen vanhempi on.
Mutta ei, et tainnut edes lukea tekstejä? Minullekaan ei kukaan vastannut mitään. Miksi ihmeessä pitää puolustella omia valintojaan? Varsinkin jos niistä on varma? Minäkin olen nuori äiti, parikymppinen kakara kuten ilmaisit ;) Mutta kyllähän nyt tyhmäkin tajuaa että tämä viestiketju on pelkkä provo ja joku/jotkut käyvät provoilemassa vain lisää. Jolloin saadaan tällainen hieno ketjureaktio aikaan missä kaikki haukkuvat toisiaan. Tosissanneko nämä kirjoitukset otatte?
Ellet sinäkin ole yksi provoilijoista...Jos asioistaan ja valinnoistaan on täysin varma, niin ne uskaltaa sanoa ääneenkin. Ei niitä tarvitse piilotella. Moukkamaisuus, jollaista tuo ap tahallaan avauksellaan viljelee, on sitten asia erikseen. Sellaiselle ei oikein tahdo puolustelijoita löytyä, kuten olemme saaneet huomata. Valintojaan ei sinällään tarvitse puolustella, mutta kyllä niistä saa puhua -etenkin kysyttäessä.
Vanhemmuus ei ole mikään itsestäänselvä juttu kaikille. Kaksikymppisenä sitä usein miettii, että lapsia vain pyöräytellään muun elämän ohessa ja sitten kaikki elävät onnellisina elämäänsä. Juu juu, tiedän yleistävän sävyni, mutta kummallisen usein se menee juuri noin tuossa vaiheessa elämänkaarta.
Myöhemmällä iällä saatu lapsi voi olla monen mutkan ja kipeän menetyksen onnellinen lopputulos. Kyllä, kyllä; tietenkin sellaista sattuu myös parikymppisille, mutta huomattavasti useammin vanhemmille ja puhun nyt "keskivertotapauksista" - molemminpäin.
Voin kuvitella, että ihmisille, joita on kohdannut vaikeudet lapsen saantiin liittyen, on loukkaavaa lukea ap:n avausteksti, oli se miten kieli poskella ja provoiluna tahansa kirjoitettu. Ap olisi voinut kirjoittaa ihan asiallisenkin avauksen, mutta hän valitsi kettuilulinjan. Miksi, se jäänee ikuiseksi mysteeriksi.
Et usko kuinka pahalta tällaisen 23vuotiaan on kuunnella teidän "kypsien" vastauksia tähän. Niin kylmiä katkeruudentäytteisiä vastauksia että ihan pahalta tuntuu. Saimme lapsen hoitojen kautta ja oli ihan sydän verellä tehty lapsi, joten kiitos kaikille tosiaikuisille, tuntuu hyvältä. Miksi ette olleet niitä kypsempiä sitten, kuten väitätte? Menitte vielä alemmalle tasolle kuin ap. :OSanoin selkeästi puhuvani "keskivertotapaukista" molemminpäin ja aivan yhtä selkeästi sanoin tietäväni, että myös parikymppisiä kohtaa vaikeudet. Sanoin kaiken lisäksi tietäväni itse oman yleistävän sävyni, enkö vain? Lue uudelleen, ellet huomannut.
Missään vaiheessa en ole loukannut ketään, se on sinun keksimäsi asia. En käsitä, miksi sinun piti tulla muuntelemaan minun tekstiäni kuin olisin joku tunteeton julmuri. Vai sellainenko sinusta olen - vain, koska olen sinusta vanhempi? Sekö oli tarkoituksesi, että pääset saattamaan minut huonoon valoon omien vastoinkäymistesi vuoksi? Meinaat, ettei minulla ole ollut mitään vastoinkäymisiä? Että kirjoittelen kettuilut mielessäni tänne? Sellaisen kuvan ainakin minusta tänne annat, kiitos vaan. Kukahan se on julma ja asioita vääristelevä?Oma vauvani sairastui kuukauden ikäisenä vakavasti ja hengenlähtö oli lähellä. Siitä on nyt viisi kuukautta aikaa. Hän makasi toista viikkoa teho-osastolla elämän ja kuoleman rajamailla ja reilun viikon toipilasosastolla. Seuravan kuukauden aikana hän taisteli itsensä irti morfiinin vieroitusoireista - ikää silloin kaksi kuukautta.
Niin että älä ala osoittelemaan sydänverisiä sormiasi minun suuntaani, sillä mielipiteessäni tuossa siemmin en ole loukannut ketään. Sinä sen sijaan yrität aivan selkeästi leimata minua pahaksi, kun et ilmeisesti oikein osaa muutakaan. Hyi sinua. Jos olet niin aikuinen kuin väität, osoita se myös.
Rauhotu, lainasin vain väärän tekstin. Mutta olkoot tuo näille 90% iäkkäämmistä äideistä tässä ketjussa.Tuntui vain ilkeältä, kun alettiin tieten tahtoen vääristelemään sanomaani. Tai siltä tuo silloin vaikutti. Kiitos että korjasit asian. Peace.
:)
Tää palsta on mua siinä valaissut. Sain siis esikoisen parikymppisenä, toisen sain melkein kolkytvuotiaana, käsittääkseni se ei ole sääliä kenenssäkään herättänyt? :) ja nyt mua ja kuopustani säälitään kun sain sen niin "vanhana" liki nelikymppisenä.
Että kyllä olen sääliä herättänyt ilmeisen paljon?
Sitä mä ihmettelen että miten noi nuoret on noin ilkeitä? puhuuko he omille vanhemmillekin noin että "olet mummmo, olet vanha" jne. En mä ainakaan mummotellut mun äitiä kun sillä oli ikää nelkkyt eikä mun esikoinen mummottele minua.
Itse tossa iässä en todellakaan säälinyt ketään, mulla oli muutakin ajateltavaa kuin miettiä sitä minkä ikäinen on liian vanha äiti.
Joku nuori kirjoitti täällä että "lapsi ansaitsee nuoren äidin", EI, lapsi ansaitsee hyvät vanhemmat, paljon rakkautta ja huolenpitoa, perusturvallisen lapsuuden ja nuoruuden. Vanhemmat ansaitsevat sitä kautta lapsen kunnioituksen. Mun lapset ei häpeä mua, uskon että ei tule häpeämään tää nuorinkaan, kun ne kasvattaa hyvällä itsetunnolla niin niistä kasvaa samanlaisia ja hyvä käytöksisiä, suvaitsevaisia ihmisiä.
Mä mietin että minkälaisen kotikasvatuksen on osa täällä kirjoittelevista saanut, väkistenkin tulee mieleen että ei minkäälaista.
Tai oikeastaan ne lapset. Ne eivät todennäköisesti tule ikinä saamaan minkäänlaista apua lastenhoitoon omilta vanhemmiltaan. Hyvässä lykyssä joutuvat hoitamaan omia lapsiaan ja pitämään huolta siitä, että vanhemmat pärjäävät vanhainkodissa tai kotonaan. Jos ovat elossa, eivät jaksa hoitaa pieniä lapsia.
Ja miten 40v on enää mitenkään kiinni pienten lasten elämässä? Miten pystyy samaistumaan?
Eivät edes halua omien vanhempiensa apua.
emme kaipaa sitä.
Aika idiootti mielipide sulla.
yli 40-v naisilta. Ei niillä tee enää työelämässäkään mitään.
Ongelmajätettä.
Eikä enää mikään ajatuksiltaan keskenkasvuinen parikymppinen kakara.
No, kyllä tekin vielä kasvatte aikuisuuteen, tsemppiä vaan muksuille.