Tekee mieli mennä kirkkoon, mutta ei kehtaa
En kehtaisi myöntää lähipiirille että tahdon kirkkoon. Jotenkin vanhanaikaista eikä kukaan ymmärtäisi, oon kuitenkin nuori.
Kommentit (117)
Kannattaa elää oman mielen eikä muiden mukaan.
Taas mä kerron omakohtaisuuksia.
Mä kävin kirkossa sen jälkeen kun mun yks läheinen kuoli. En nyt muista, mutta hautajaisiin liittyy kai jonkinlainen sellainen tapa että tietyn ajan jälkeen käydään sunnuntain jumalanpalveluksessa - oliko se joku kiitosjuttu, siis vainajan elämästä kiittämässä ikään kuin..
No, mä kävin, ja mä olin tietty ihan itkuinen sitten vaikkei se saarna ja niin edelleen mitään itkun aihetta olis antanut. Ja mua hävetti.. kun mun vieressä istunut vanha nainenkin vilkaisi, että mikähän tolla. Syntejäänkö se tänne on tullut itkemään.
Mut joo. Kävin kiittämässä.
Minä en nyt millään muista miksi tätä "kiitosjuttua" oikeasti sanotaan.
Vierailija kirjoitti:
Taas mä kerron omakohtaisuuksia.
Mä kävin kirkossa sen jälkeen kun mun yks läheinen kuoli. En nyt muista, mutta hautajaisiin liittyy kai jonkinlainen sellainen tapa että tietyn ajan jälkeen käydään sunnuntain jumalanpalveluksessa - oliko se joku kiitosjuttu, siis vainajan elämästä kiittämässä ikään kuin..
No, mä kävin, ja mä olin tietty ihan itkuinen sitten vaikkei se saarna ja niin edelleen mitään itkun aihetta olis antanut. Ja mua hävetti.. kun mun vieressä istunut vanha nainenkin vilkaisi, että mikähän tolla. Syntejäänkö se tänne on tullut itkemään.
Mut joo. Kävin kiittämässä.
Minä en nyt millään muista miksi tätä "kiitosjuttua" oikeasti sanotaan.
Tämä kirkossa käyminen ei tapahtunut siellä hautajaispaikkakunnalla vaan ihan toisella paikkakunnalla, jossa vainajasta ei mitään tiedetä.
No, tämän jälkeen olen käynyt kerran. Kun halusin tietää millaista joulunpyhinä on kirkossa... No, se oli nolo juttu myös. Sillä mulla ei ollut kolehtirahaa järin paljon, ja tipun sitte sinne haaviin vain pari pientä killinkiä.... muut varmaan laittoivat setelirahaa.
Vierailija kirjoitti:
Sen kun menet, jos siltä tuntuu.
Sinne kirkkosaliin voi mennä kirkonmenojen alettuakin, kunhan vaan pitää huolen etteivät ovet pauku selän takana kiinni. Sitten istahdat jonnekin peräpenkkiin.
Miksi sun pitäs kenellekään kertoa, että olet käynyt kirkonmenoissa?
No sen takia ettei ne ihmetteli miksen tule yhteisiin tapaamisiin tms. Edes miehelleni on noloa myöntää, on ateisti
Miksi annat asettaa itsellesi järjettömiä rajoituksia? Kyse on jostain mt-ongelmasta jos ihminen ei koe voivansa mennä kirkkoon mutta voi kuitenkin mennä vaikka katsomaan kauhuleffan teatteriin. Jotain selkärankaa nyt, oletko vankina jossain kopissa vai ainoastaan oman pääsi sisällä? Jos joku ei tykkää,se on heidän ongelmansa,sinulla on oma elämäsi-elä se itsellesi ja rakkaillesi,mutta älä pelkää muita ihmisiä.
Etsitkö Jeesusta? Jumala ei asu ihmiskäsin tehdyissä rakennuksissa.
Minä kävin kerran ihan muuten vaan, vaikkei ole ollut tapana. Ihan sain olla rauhassa siellä omien ajatusteni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas mä kerron omakohtaisuuksia.
Mä kävin kirkossa sen jälkeen kun mun yks läheinen kuoli. En nyt muista, mutta hautajaisiin liittyy kai jonkinlainen sellainen tapa että tietyn ajan jälkeen käydään sunnuntain jumalanpalveluksessa - oliko se joku kiitosjuttu, siis vainajan elämästä kiittämässä ikään kuin..
No, mä kävin, ja mä olin tietty ihan itkuinen sitten vaikkei se saarna ja niin edelleen mitään itkun aihetta olis antanut. Ja mua hävetti.. kun mun vieressä istunut vanha nainenkin vilkaisi, että mikähän tolla. Syntejäänkö se tänne on tullut itkemään.
Mut joo. Kävin kiittämässä.
Minä en nyt millään muista miksi tätä "kiitosjuttua" oikeasti sanotaan.
Tämä kirkossa käyminen ei tapahtunut siellä hautajaispaikkakunnalla vaan ihan toisella paikkakunnalla, jossa vainajasta ei mitään tiedetä.
No, tämän jälkeen olen käynyt kerran. Kun halusin tietää millaista joulunpyhinä on kirkossa... No, se oli nolo juttu myös. Sillä mulla ei ollut kolehtirahaa järin paljon, ja tipun sitte sinne haaviin vain pari pientä killinkiä.... muut varmaan laittoivat setelirahaa.
Kukin antaa sen mitä kulloinkin kykenee ja haluaa. Olen joskus antanut paljon, joskus vähän. Kuuntelen myös mihin raha milloinkakin on menossa ja saatan säätää sen mukaan.
Markus 12:42
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen kun menet, jos siltä tuntuu.
Sinne kirkkosaliin voi mennä kirkonmenojen alettuakin, kunhan vaan pitää huolen etteivät ovet pauku selän takana kiinni. Sitten istahdat jonnekin peräpenkkiin.
Miksi sun pitäs kenellekään kertoa, että olet käynyt kirkonmenoissa?
No sen takia ettei ne ihmetteli miksen tule yhteisiin tapaamisiin tms. Edes miehelleni on noloa myöntää, on ateisti
Jumalanpalvelus on yleensä sunnuntaiaamuisin. Iltatilaisuuksiakin on. Ei kai sulla nyt ihan alvariinsa ole yhteisiä tapaamisia niitten kavereitten kanssa.
Joskus voi lähteä ulos ilman miestäkin, ei sille miehelläkään tarvitse kertoa. Vai määrääkö teillä mies kaiken, sun ajatukset ja mieliteotkin?
Älä liity. Voit katsoa kirkossa maalauksia ja penkkejä muutenkin. Voi rukoilla ilman lahkoa.
Suosittelen. Mene ihmeessä . Ei sun välttämättä tartte kertoo kenellekään, että käyt kirkossa.
Mä käyn silloin tällöin. Ehkä 3 -4 kertaa vuodessa, syksy-talvi aikoina.
Voin sanoo, että missään muualla kuin Seurakunnan tilaisuuksissa mua ei oo otettu niin aidosti vastaan. Missään ei ole samaa hyväksyntää .
Ja en mäkään kerro kuin yhdelle kaverille että käyn Seurakunnan ja kirkon jutuissa.
Eelis 20v.
Kauheinta on siinä palveluksen lopussa kun pitää ottaa kontaktia johonki viereiseen ja toivottaa jotain siunausta 😣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas mä kerron omakohtaisuuksia.
Mä kävin kirkossa sen jälkeen kun mun yks läheinen kuoli. En nyt muista, mutta hautajaisiin liittyy kai jonkinlainen sellainen tapa että tietyn ajan jälkeen käydään sunnuntain jumalanpalveluksessa - oliko se joku kiitosjuttu, siis vainajan elämästä kiittämässä ikään kuin..
No, mä kävin, ja mä olin tietty ihan itkuinen sitten vaikkei se saarna ja niin edelleen mitään itkun aihetta olis antanut. Ja mua hävetti.. kun mun vieressä istunut vanha nainenkin vilkaisi, että mikähän tolla. Syntejäänkö se tänne on tullut itkemään.
Mut joo. Kävin kiittämässä.
Minä en nyt millään muista miksi tätä "kiitosjuttua" oikeasti sanotaan.
Tämä kirkossa käyminen ei tapahtunut siellä hautajaispaikkakunnalla vaan ihan toisella paikkakunnalla, jossa vainajasta ei mitään tiedetä.
No, tämän jälkeen o
Itse hoidin tuon kiittämisen Roomassa jonkun pyhimyksen haudan äärellä.
Vierailija kirjoitti:
Kauheinta on siinä palveluksen lopussa kun pitää ottaa kontaktia johonki viereiseen ja toivottaa jotain siunausta 😣
Minun kirkkokäynneilläni ei tuollaista tapaa ole kyllä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Älä liity. Voit katsoa kirkossa maalauksia ja penkkejä muutenkin. Voi rukoilla ilman lahkoa.
Suomen kirkoissa ei ole mitään maalauksia.
Kirkko ja jumalanpalvelukset on kaikille. Omissa ajatuksissa saa olla rauhassa, ei tarvii suorittaa mitään. Kyllä minä käyn.
Rohkeasti sinne vaan. :) Ei ole mitään hävettävää eikä jännitettävää. Omassa rauhassa saa olla.
muista olla sitten joulukuussa kilttinä kun tontut tarkkailee ja kertoo joulupukille jos olet ilkeä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheinta on siinä palveluksen lopussa kun pitää ottaa kontaktia johonki viereiseen ja toivottaa jotain siunausta 😣
Minun kirkkokäynneilläni ei tuollaista tapaa ole kyllä ollut.
Kyllä sellainen vieressä olijan kättely kuuluu ihan Junalanpalveluskaavaan.
Sen kun menet, jos siltä tuntuu.
Sinne kirkkosaliin voi mennä kirkonmenojen alettuakin, kunhan vaan pitää huolen etteivät ovet pauku selän takana kiinni. Sitten istahdat jonnekin peräpenkkiin.
Miksi sun pitäs kenellekään kertoa, että olet käynyt kirkonmenoissa?